Bongaus ja sponde

Possu tuolla omalla tontillaan ihmetteli, miten voidaan sanoa, että on bongannut linnun vaikka joku muu on sen löytänyt. Nythän on niin, että bongaus on juuri sitä, että varta vasten mennääm katsomaan lintua, jonka sijaintitiedot joku muu kertoo.

Jos lintuun törmätään sattumalta, kyseessä on sponde eli spontaani havainto. Sponde on sellainenkin, kun vaikkapa minä tiedän, että toussa pihalla on talitiaisia ja menen niitä katsomaan tai keväällä oletan pellota löytyvän hanhia ja löydänkin. Minä siis lähinna spondaan, en bongaa. Jos nyt lähtisin sitä Possun pöllöä etsimään, kyseessä olisi bongaus.

Näin ihmeellistä on ornin elämä.

Ostin taas takin. Netistä tilasin. Nyt on iso. Mahtuu läämintä ja alle ja takki itsessäänkin on jo tukahduttava. Pienempi olisi ehkä ollut kivempi, mutta saa kelvata. En vaihda. Hirveän pitkiä takkeja tekevät nykyisin. Olisko ihmiset pitempiä kuin minä. Tämäkin polviin asti. Tykkäisin lyhyemmästä. Mutta näillä mennään ja pakkasia odotellaan.

Sinänäsähän tuo koko ei haittaa, ainakaan leveys, kun koko ajan kasvan. Olen tehnyt empiiristä tutkimusta ja voin sanoa, että suklaa lihottaa.  Vielä on suklaatakin syötäväksi, mutta nyt aloitan pulla kokeen. Naapuri oli paistanut peltipullaa ja toi valtavan siivun minulle. Josko keittäisin päiväkahvit, mitä en yleensä ikinä tee ja söisin samalla pullaa, mikä sekin on aika harvinaista. Muutenhan elänkin finnrexinillä, sipulimaidolla ja echinaforcella.