tiistai 31. elokuuta 2021
Saavu syyskuu
lauantai 28. elokuuta 2021
Nyt juhlimme
Suomen luonnon päivää.
Joku valistunut näyttää liputtavankin. Tämähän on yleinen liputuspäivä.
Me ulkoilemma tietenkin. Ensi yö pitäisi nukkua ulkona, mutta se on hankalaa. Käviskö parveke?
torstai 26. elokuuta 2021
Kävin Sveitsissä
Pitkästä aikaa tapasin ystäviä ihan enemmän ja eksoottisissa maisemissa. Oli mukava nähdä ihan eläviä ihmisiä, eikä jotain virtuaalinaamoja.
Tosin kovin suomalaiselta tuolla Sveitsissä näyttää.
Sää siellä oli erilainen. Ei satanut. Meillä sataa. Sauvakävelyni ei oikein edisty, kun en viitsi koiralenkkejä enempää tuolla sateessa viettää. Onhan tässä lupailtu kuivempaa, ainakin tuonne pohjoisempaan. Jos ei kuivu, on varmaan pakko uittaa sauvatkin.
Pitäisi yrittää pitää suunta ylöspäin.
Patsaan tai jonkin muistomerkin olisin kyllä minäkin ansainnut. Olen nimittäin tenyt historiaa, kokannut kaaliruokia. Oli oman kylän kaupassa ihan oivannäköisiä kaaleja eurolla kilo. Ostin siis pari kappaletta eli noin kuusi kiloa. Ensin väänsin kaalikääryleitä ihan eka kertaa eläissäni. Kaikki niitä kehuvat. No, syöhän niitä ja ihan hyviä tuli noista minunkin teoksista. Ulkonäkö ei kyllä kestänyt kuvausta. Naamakirja pullistelee hienosti ruskistuneita tasamittaisia kääryleitä. Kaasu-uuni ei ole hyvä ruskistamaan mitään, eikä niistä erikokoisista kaalinriepaleista tullut tasakokoisia pötköjä. Toisesta kaalinpäästä kehitin kaalilaatikkoa. Sitäkin tuli paljon, joten täällä nyt syödään kaalia, syödään jatkossakin, sillä suurin osa oli pakko pakastaa. On kait se terveellistä ruokaa vaikka aika paljon meni rasvaa ja siirappia tehdessä.
sunnuntai 22. elokuuta 2021
Asoita, jotka tuottavat iloa
taivaan tuijottelu
Koirapojan kuorsaus
pihlajat
täysikuu
Sen sijaan uudisrakennukset, jotka peittävät majakkani valot, eivät tuota iloa.
Raidejokeri on aika neutraali tällä hetkellä. Ei vaikuta minuun. Miten lie sitten, kun joskus toimii.
Possu tuolla kommenteissa pienellä hilpeydellä totesi, että kohta on joulu, joten joulukalenteria on syytä tehdä. Siinäpä meni sitten koko tämä aamupäivä, kun muutaman luukun väänsin. Olisi ollut kiva tehdä enemmänkin, mutta niska kipeytyy.
torstai 19. elokuuta 2021
Kyllä lähtee
Katselin tuossa aamutuimaan taivaalle, että josko olisi taas sauvomista. Eikös se näytäkin siltä, että voisi aurinkokin paistaa?
Ankean värisiä lankoja ostin, jotta voin neuloa ihmisille ankeita neuleita. Oli tarkoitus tähän samalla laittaa kuva jostain valmiista, mutta se jokin ei ole toistaiseksi valmistunut. Voinhan minä silti aloittaa jotain näistä uusista.
Tai näistä uusista. Nämä on ihan ok.
Palataan vielä tuohon entiseen. Sain siis pojaltani synttärilahjaksi retken Teijon kansallispuistoon.
tiistai 17. elokuuta 2021
Levät taas karistettu - perä kunnossa
Sitä on kuulemma luvassa sateita ja myrskyjä, joten ehkä se siivous pääsisi alkuun. Tosin sopivasti tuli tekstari, että tilaamani sukkalangat on noudettavissa kaupasta. Minullahan on lankaa edelleen yli oman ja muidenkin tarpeen, mutta tummia värejä puuttuu - ja vaaleitakin - eli pohjaväreistä pulaa. Tilasin siis yönä yhtenä. Ja kun tänään menen kauppaan, voin samalla katsoa, onko muitakin tarpeellisia. Ei ole helppoa olla sukittaja.
sunnuntai 15. elokuuta 2021
Takaumia
Kasvimaan kastelu toimii nyt aika vaivattomasti. Olen ollut erilaisissa paikoissa (kotona, autossa, teltassa) uskomattoman rajujen ukkoskuurojen keskellä. Ei kait se mikään ihme ole. Kuivan kesän aikana johonkin on varastoitunut satamatonta vettä ja se nyt sitten tulee alas.
Täällä kävin poistamassa parivuotisen talviturkin. Kylläpä se kevensi kummasti.
Turkittomana oli kiva ihailla auringonlaskua. Sää sattui olemaan leppeä ja verenimijät työskentelivät toisaalla. Synttärilahjaretkeily lämmitti mieltä.
Päivänä muutamana tapasin myös kaukana asuvan ystävän pitkästä aikaa. Hän sai minut sitten tutustumaan minulle uuteen ostoshelvettiin. Ei nämä kyllä ole minun paikkoja, vaikka tämä on jotenkin Kalasatamaa helpompi. Olisko Kalasatama maailman tai ainakin Suomen epäonnistunein helvetti.
Minä ohjasin kulkumme helvetin jälkeen raikkaampiin maisemiin.
Pari puistoa tuli kierretyksi. Puistolammikon ja luonnonjärven vesi on ihan eri väristä, mutta molempia on kiva katsella.
Yhdet sukat sain valmiiksi. Tuossa blogitauon aikanakin jotain tein, mutta niin vanhoja juttuja ei kannata muistella. Näiden sukkien malli ei oikein miellyttänyt vaikka sen itse olin suunnitellut. Valmistuminen sitten kesti. Mieluummin neulon jotain josta tykkään, mutta täytyyhän kaikki tehdä valmiiksi.
Nyt saa aurinko laskea muistojen ylle. On aika siirtyä tähän päivään. Vaihteeksi suunnitelmissa pyykkäystä ja siivousta. On ollut sen verran kaikkea, että kaaos on taas täällä.
maanantai 9. elokuuta 2021
Hissukseen...
...palaamme henkiin, blogi ja minä. Alkaa tuo kesän zombina olo hellittää. Kyllä syssy vain on hienoa aikaa. Sitä odotellessa voin taas suunnitella kaikenlaista, esim. joulukalenteria. Olisko teillä intoa tänäkin vuonna?
Ystävänikin ovat kaivautuneet koloistaan. Perjantaina kävin kävelyllä yhden kaukana asuvan ystävän kanssa. Tänään on vuorossa toinen. Kävelyä hänellekin ehdotin. Kävelykilometrikisahan jatkuu. Helteiden aikaan ei paljon kertynyt kilometrejä, mutta 40 ja 50 välillä olen silti pysytellyt. Suunnittelen sauvakävelyn aloittamista. Olen kyllä suunnitellut ennenkin. Sauvat vain pölyyntyvät nurkassa. Nyt olisi porkkanaa. On nimittäin pari terveysongelmaa, joihin yllättäin tarjotaan avuksi laihtumista, ja vieläpä liikunnalla laihtumista. Saas nähdä, miten mummon käy.
lauantai 7. elokuuta 2021
Paluu tulevaisuuteen
Ei mitään uutta auringon alla.
Aamukahvi herättää. Koirapoika ulkoiluttaa. Korona jyllää. Mutta jotain muutosta ehkä kuitenkin.
Sateita on tullut hirmuhelteiden tilalle.
Kuivuneen luonnon keskeltä ponnistaa uutta vihreää esille.