Saamattomuus vaivaa. Kannustakaa. On ollut ajatus mennä espanjan jatkokurssille, mutta sitä ennen pitäisi kerrata parin vuoden takainen alkeiskurssi, josta en muista mitään. Tykkään kielestä, mutta en saa itseäni niskasta kiinni. Miten pääsisin asiaan? Itseasiassa tämä sama jähmeys vaikuttaa kaikkeen muuhunkin, tavaravuoreen, syömiseen, kuntoiluun, kasvimaahan. Oikein mikään ei nappaa nyt. Lepyttelen itseäni istumalla telkkarin edessä neulomassa. Että muka jotain kuitenkin, kun sukkia - laiskasti niitäkin.
keskiviikko 12. heinäkuuta 2017
sunnuntai 9. heinäkuuta 2017
Vanhuus ei tule yksin
Kolottaa kaikkialta. Hassuin on oikean käden keskisormen keskinivel, joka on hillittömän kipeä, jos yritän vähänkään taivuttaa. Pitänee lopettaa jatkuva keskisormen näyttely. Olenkin sitten viettänyt päivän kaapissa. Fengsuijaan vaihteeksi taas kaikkia joutavia romppeita eteenpäin. En ymmärrä, miten kaapit aina pursuaa yli äyräittensä vaikka tyhjentelen niitä koko ajan. Luulisi, että joskus on tilanne, jossa kaapin voi avata ilman, että pitää olla valmis hyppäämään turvaan tavaravyöryn alta. En minä edes nykyisin ostele mitään, kun valuuttaa on hintsusti.
Aurinko laski länteen.
Idästä nousi kuu,
täysikuu.
Aurinko laski länteen.
Idästä nousi kuu,
täysikuu.
lauantai 8. heinäkuuta 2017
Kesäkassit
Osallistuin taas kesäkassivaihtoon.
Redrose lähetti minulle tällaisen värikkään kassin,
joka oli sisäpuolelta joa mahdollista, vieläkin kauniimpi.
Kassin mukana oli kaikkea herkullista ja tuo kauniin punainen vetoketjuruusu
sekä tällainen hilpeä lisä norsukokoelmiini. Tämä on valolla ja äänellä varustettu avimenperä, jolla voin pelotella kulkijoita pimeän tullen.
Itse tein jämäkankaista putkikassin, jonka sai Satu.
Posti toi ihanan kortin. Kuvista tuli mieleen ne pari miellyttävää viikkoa, jotka vietin mummotettavien luona joku vuosi sitten. Kiitos paljon Pöllö!
Kävin jalkahoitajalla, jotta olisi kepeät jalat kesäksi. Ihan loppuvaiheessa jalkahoitaja huudahti: "Mikäs täällä on! Ihan kuin olisi veitsellä leikattu. Ole tämän kanssa nyt varovainen, kun mätäkuukin on tulossa." Ihmettelin vähän, mutta en sen kummemmin kiinittänyt asiaan huomiota, kunnes kotona jäi verisiä läikkiä lattioille. Kurkin varpaiden alle - ja todentotta! Siellä oli iso veitsellä leikattu haava. Ainoa, joka on veitsen kanssa hyörinyt varpaitteni lähellä, on se jalkahoitaja. Että sellaiset kepeät jalat tällä kertaa.
Mutta kaunis oli taivas eilen ja lämmintä on luvattu. Koirapojalla on treffitt toisen koirapojan kanssa, joten lähdetään ulos.
keskiviikko 5. heinäkuuta 2017
Kaunis päivä - huono elämä
Uhkaavia pilviä oli kyllä välillä taivaalla,
mutta iltaan mennessä taivas kirkastui.
Sen sijaan ruokaelämä tökkii aina vaan, joten paino ei laske. Mikä sinänsä on aika outoa, kun kuitenkin kävin tänäänkin kuntosalilla ja uimassa. Toisaalta alkuperäinen ajatushan oli lisätä lihaksia, eikä vähentää läskiä ja lihakset taatusti lisääntyy tällä hikoilulla. Mutta Possun takia palaan tieteninkin ehdottomasti ruotuun heti aamusta. -- ehkä kuitenkin enemmän itseni takia --
Sellainen ongelma tässä on, että punkkua on vielä melkoisesti jäljellä. Sehän pitäisi juoda pois, jottei tule kiusausta mässäilyyn huomenna. Menee siis yö pitkäksi. Huomenna tosin pitää heti aamusta ani varhain olla taas mummo - väsynyt, vanhalle viinalle haiseva mummo. --- Oliskohan sittenkin parempi mennä nukkumaan tästä.
Possu voitti taas tasalukukisan. Tuolla juhannuksen kieppeillä Possu mainitsi luvun 8717. Ja kun laskemme erotuksen silloin:
8888 - 8717 = 171
ja erotuksen nyt
9089 - 8888 = 201
huomaamme, että Possu onnistui. Laitanko Possulle, jonkun hyvän elämän oppaan? laihdutustarinan? keittokirjan? vai jotain muuta?
Pumpulipilviä teidänkin taivaallenne.Kesä on kuulemma tulossa, ihan nurkan takana.
sunnuntai 2. heinäkuuta 2017
Tuskalla alkoi heinäkuu
Sain taas etukäteissynttärilahjan tyttäreltäni, mutta ensi vuonna pääsenkin jo ilmaiseksi.
Mukavaa oli tuulesta ja sateesta huolimatta, mutta ruokinnat meni taas yösyömiseksi. Ja vaikken konserteissa yleensä mitään juo, niin kotona tyhjensin viinipullon eli ruotu on taas ollut hukassa.
Eilen kävin pari lapiollista kasvimaalla kuopimassa, mutta kuten kuvasta näkyy, enemmänkin olisi ollut työmaata. Nyt kuitenkin lähden kuntoilemaan - ainoa kerta tällä viikolla.
torstai 29. kesäkuuta 2017
Hiukka häsläystä
On pukannut puuhastelua ja puuhastelu poikii aina lisää. Äsken just pyyhkäisin kukkaruukun lattialle, kun piti äkkiä siirtää verho pois ikkunan edestä, kun aurinko ei enää paista suoraa telkkariruutuun. Piti sitten suorittaa ylimääräinen imurin siirtely. Jotta imuriin pääsee käsiksi, pitää siirtää sen päältä pois pari pussillista pakastelaatikoita, jotka ovat tyhjentyneet marjoista, mutta joita ei vielä ole uusilla täytetty. Sitten pitää siirtää jokunen tyhjä kukkaruukku sivuun, jotta saa sen imurin ujutetuksi ulos. Sitten vedetään töpseli seinään, jotta hurina alkaa. Ja pitää toki venyttää imevä pää pitkäksi ja raahata vastaanhangoitteleva, nurkkauksiin takertuva kone rikospaikalle.Kun kaiken tämän tekee, voikin samantien imuroida koko kämpän. Näin ne päivät sujuu. Koko ajan on ikäänkuin touhua, mutta mitään muutosta ei näy.
Olen ehtinyt pyörähtää kasvimaallakin
ja ihailla taimirunsautta. Kaksi pussillista papuja laitoin itämään, yksi iti. Päätin kokeilla vaihteeksi herneitä. Raportoin, jos jotain tapahtuu.
Olen toki mummoillut, talutellut ponia, lämmittänyt pinaattilettuja mikrossa, pyyhkinyt alapäitä ja silitellyt yläpäitä, katsonut rajattomasti piirrettyjä. Katsoin viime yönä myös Nälkäpelin. Se on sitten hyvä.
Tyttärellä oli synttärit. Ihan omin käsin tein hänelle lahjan
ja toisenkin.
Omiin synttäreihin on vielä kuukausi aikaa, mutta minullekin jo lahjoja pukkaa koko ajan.
Vävyehdokas - vai sanotaanko avovävy, kun susiparina elävät? - väitteli tänään.
Ja kohta alkaa Nälkäpelin toinen osa. Viime yönä ehdin nukkua vajaan neljä tuntia. Leffa loppuisi yhden maissa ja kahdeksalta pitäisi taas olla reippaana mummona paikalla.
Luuletteko, että jaksan leffan katsoa?
Ja vielä sellainen huomio, että kannattaisi kirjoittaa yhden lauseen ytimekkäitä postauksia. Ne herätttävät kommentoijien ajatukset ja saavat sormet kiitämään näppäimillä. Tahtoo vain tätä tekstiä pursuta. Kokeilen petrata.
Ai, niin! kun on kotiutumiset välillä viivästyneet, olen yösyöntiäkin harrastanut ja väitöksen jälkeen otin valtavan palan täytekakkua ja lasin kuoharia, kun en ollut ehtinyt aiemmin syömään.
sunnuntai 25. kesäkuuta 2017
lauantai 24. kesäkuuta 2017
Hyvää juhannusta
perinteisten ruusujen kera!
Syömiset ovat olleet juhlatunnelmissa etenkin, kun naapuri toi lämpimiä korvapuusteja ja saamistaan raparpereistä tekemäänsä simaa.
Aattoa vietin ystävien (ja monien tuntemattomien) kera Kivinokassa Dallapén ja HulahulaSuomen merkeissä.
Toki kokkokin kuului asiaan, mutta juhannustaiat jätin tekemättä.
Sen sijaan harrastin kyllä yösyöntiä kotiuduttuani --- ja -juontia myös. Punaviini, homejuustot ja ruissipsit olivat erinomaisia. Vähän itseäni ihmettelin, kun olin ostanut broilerigrillilenkkiä. Se oli uunissa kärvennettynä (grilliä en omista) aika mautonta, synnin maku puuttui. Jatkossa ostan kyllä jotain perinteistä tulikeppiä. Tyhmää sortua mässäykseen vähän vain sinnepäin. Kyllä sitä on täysillä mentävä, jos mennään.
Olen suklaatakin, tummaa, syönyt ja muutenkin holtitonta elämää viettänyt. Mutta kun taivaskin savuaa, niin miksen sauhuaisi minäkin.
Näihin kuviin
näihin tunnelmiin.
keskiviikko 21. kesäkuuta 2017
Kesäpäivänseisaus
Aurinkoisena aukesi aamu, aurinkoisena mutta hyytävän kylmänä. Pakkasin eilen kuntosalikamat valmiiksi, että riennän heti aamusta harrastamaan ruumiinkulttuuria. Tuli muutos suunnitelmiin. Mummotettavien äiti soitti illalla, että vanhempaa mummotettavaa rupesi kovasti surettamaan, kun pitää olla päivä yksin. Niinpä menen Koirapojan kanssa sinne, kunhan saan lusikoitua aamupuuroni. (Tulee muuten tiukkaa hilloa mustista viinimarjoista vähällä sokerilla - mutta kaikki syödään, mitä on tullut tehtyä.)
Ja syömisistä sen verran, että eilen söin seitsemän jälkeen (oikeastaan ihan yhdeksän jälkeen) väinämöisen palttoonnappeja, tuorejuustoa, tummaa suklaata ja kaakaota. Olin jopa tyytyväinen itseeni, kun en lisännyt kaakaoon konjakkia vaikka alunperin ajattelin lumumbaa. Iltasyömiseen oli toki hyvä syy. Tietenkin!
Mentiin mummotettavan kanssa katsomaan tyttäreni ratsastustuntia. Siihen reissuun meni kaikenkaikkiaan kuusi tuntia, joten jäi syömiset väliin.
Nyt pitänee valmistautua päivään ja mennä leikkimään mummoa. Iltapäivällä tulee pari tuttua käymään, joten kuntoilut siirtyy johonkin tulevaisuuteen.
Nauttikaa valosta kuin viimeistä päivää!
maanantai 19. kesäkuuta 2017
Erilainen ruokapäivä
Aamulla:
- aamukahvi lisukkeineen
- 10 pikkutomaattia
- uunissa kärvennettyjä tulisesti marinoituja hornetsiipiä
- marinoitua varhaiskaalia
- vettä
- muutama popcorni
- kanahampurilainen
- jokunen ranskalainen
- cocista
- jälkiuunileipää
- floravoita
- ohuenohuita kalkkuleikkeitä
- muutama aamulta jäänyt hornetsiipi
- pari keitettyä kananmunaa
- rasvatonta maito
- jokunen taateli
- muutama pähkinä
- vichyä
Jatkossa oletus on, että syön kuten noina aiempina normipäivinä ja raportoin vain poikkeuksista ja iltaseitsemän jälkeisistä syömisistä, jotka siis myös ovat nyt kesän aikana poikkeuksia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

































