Luukku 23

Mikko Rimminen, Kyösti Salokorpi: Hämärä luonto

Juhlat olivat rajut ja pitkät. Seuraavan aamun herääminen ei sujunut kovin hyvin, eikä peilikuva näyttänyt hehkeältä. Itseasiassa en tunnistanut itseäni ollenkaan. Ehdin pelästyä aika tavalla ennen kuin tajusin, että olin nukahtanut jokin naamio kasvoillani. Ilmeisesti eilen oli naamiaiset. Ja ilmeisesti oli tullut juhlittua kunnolla, kun mielikuvat olivat hiukan hämäriä. Tansittu ja laulettu oli, mutta nyt ei otettu videoita juhlimisesta vaikka molemmat Serafadit olivat täysillä mukana.

Iso mukillinen maitokahvia ja lautasellinen korvapuusteja selvitti pääni nopeasti. Hyvästeltiin hallitus, joka oli ollut bilettämässä meidän kanssa. Serafadeista se pääministeri lähti oppaaksemme. Häntä ei öinen juhliminen näyttänyt väsyttävän ollenkaan. Ripeää vauhtia hän ohjasi meidät kuusikon katveeseen kotimatkalle.

Talvipäivähän ei ole pitkä, joten nopeasti hämärä alkoi peittää metsää. (Älkää kysykö, miksi yhtäkkiä olikin talvi tai mistä se kuusikko ilmaantui. Kuuset kai olivat kasvaneet siemenistä ja jos kerran oli kohta joulu, niin pakkohan silloin oli olla talvi.) Oppaamme tuntui kuitenkin erehtymättömältä, joten jatkoimme matkaa ja vasta pimeän jälkeen pysähdyimme yöpymään pieneen majataloon. Seurueemme ei paljon puhellut. Ilmeisesti juhliminen oli hillinnyt muidenkin hilpeyttä.

Kirjapisteet:

  Saukkis 7

Possu 5

Laiskiainen 4

AnonyymiA 2

Puikoillanikin 2

Beate 2

Pöllö 1

Kirjankansipisteet:

Pöllö 15

Laiskiainen 5

Possu 3

AnonyymiA 1 

Papukaijamerkit:

 Laiskiainen 🐦🐦

Puikoillanikin 🐦🐦

Pöllö 🐦🐦 

Possu 🐦🐦

Luukku 22

Joonas Suotamo, Hippo Taatila: Roar- elämäni wookiena

 Kävellessämme Tapio selitti meille, että tämä oli todellakin Suomi, että olimme maapallolla, että suuri katastrofi oli takana ja ennallistaminen onnistunut hyvin. Pääsisimme kotiin. Siellä oli jouluvalmistelu parhaillaan käynnissä. Kaikki tiesivät, että me olimme tulossa ja laittaisivat kaiken valmiiksi. 

Mutta ennen kuin pääsisimme kotiin, meidän pitäisi tavata Suomen nykyinen presidentti ja pääministeri. Sen verran ajat olivat muuttuneet, että presidentti ja pääministeri olivat nykyisin hyviä ystäviä ja hallitsivat yhdessä. Kysyin eduskunnasta ja kuulin, että sielläkin kaikki olivat ystäviä. Tämän kuultuani olin aivan varma, että olin jonkin huumausaineen vaikutuksen alaisena. Mutta mietteille ei jäänyt aikaa. Tapio esitteli: "Tässä on presidentti Serafad ja pääministeri Serafad."

Mieleni teki kysyä, kumpi on kumpi, mutta hillitsin itseni ja kysyin sen sijaan, onko molempien nimi siis Serafad.

"Tottakai!" vastasi Tapio sen kummempia selittelemättä ja jatkoi: "Serafad toimii oppaananne loppumatkan. Mutta ensin syödään ja juodaan ja juhlitaan. Ja te kerrotte kaiken. Me olemme uteliaita. Siitähän on vuosisatoja, kun te katositte. Paljon on täällä tapahtunut, mutta eiköhän teilläkin ole paljon kerrottavaa. Mehän elämme nykyisin noin tuhat vuotta, mutta ettepä tekään näytä vanhentuneet. Ilmeisesti olette jossain välissä juoneet ikuisuusvettä. Istukaapa alas ja syökää, mitä tarjolla on. Vai pitäisiköhän teidän käydä ensin saunassa ja vaihtaa vaatteita."

Sanoi, ettei meillä ole vaihtovaatteita, mutta minut vaiennettiin. Oli kuulemma pukuja mistä valita. Siispä saunaan, syömään ja juhlimaan.

Kirjapisteet:

  Saukkis 6

Possu 5

Laiskiainen 4

AnonyymiA 2

Puikoillanikin 2

Beate 2

Pöllö 1

Kirjankansipisteet:

Pöllö 14

Laiskiainen 5

Possu 3

AnonyymiA 1 

Papukaijamerkit:

 Laiskiainen 🐦 🐦

Puikoillanikin 🐦🐦

Pöllö 🐦🐦 

Possu 🐦 🐦

Talvipäivänseisaus

Sitä ollaan pimeyden huipulla. Huomenna alkaa taas valo voittaa. Kivasti ropisee sade ikkunaan, räystäät tippuvat, lätäköt lainehtii. Sellainen talvipäivä tänään.

Elämään saa jännitystä, kun avaa ulko-oven ja miettii, mihin sitä jalkansa asettaisi.

Yhtä kivan kiiltävänä jatkuu tie eteenkinpäin. Jopa Koirapoika miettii, mistähän tässä menisi. Ihmiset valittaa koiran pissoista. Ei ne minustakaan ole kauniita tai koristeellisia, ne keltaiset lumimassat, mutta näillä keleillä annan vanhan Koirapojan nostaa jalkaansa siellä, missä pysyy pystyssä. Riittää, että kahlaan hankeen puupat keräämään.

Kalliolla on lunta, joka kivasti upottaa ja jossa on kiva pehtaroida - Koirapojan, ei minun.

Käsistään kätevien kalenterista on nyt tullut suklaata, teetä ja lankaa, sekä pipo.

Mustassa lankakalenterissa oli toinen musta kerä. Jannea on nyt ollut paljon. Niistähän voi tehdä vaikka kirjoneuleita.

 

 Jotain olen neulonut ja jotain saanut valmiiksikin. Paljon olen purkanutkin. Takkuaa, takkuaa!

Ostin hilelankaakin kämmekkäitä varten. Kahdet samanlaiset eri osoitteisiin.

Ihan toivotutkin sukat.

---

Olenkin ajatellut, että tästä lähtien teen vain toivomusten mukaan. Eihän kukaan kaipaa sukkia.

No, nämä on pleikkaa pelaavalle teinipojalle ilman toivomusta. Mummo vain halusi ilmoittaa, että välittää.

---

(kuviot tein ihan vain silmikoimalla)

Luukku 21

J.R.R.Tolkien: Taru sormusten herrasta

 Tuntui, että oliomme vaeltaneet ikuisuuksia, mutta kaupunkia ei näkynyt. Polku jatkui kumpuja pitkin loputtomiin taivaanrantaa kohti.  Raahustin uupuneen eteenpäin. Seurueeni tanssi ja hihitteli kuin vähä-älyiset. Tuijotin tiiviisti maahan yrittäen kestää muiden hilpeyttä, kunnes jokin pakotti nostamaan katseen. Polun päähän oli ilmestynyt hevonen ja ratsastaja. Ratsukko heijastui utuisena taivasta vasten, mutta nyt ei ollut aika pelästyä. Olin pelkästään helpottunut, kun tämän yksitoikkoisen vaelluksen katkaisi edes jokin ilmiö.

Ratsastaja jäi odottamaan meitä. Kun saavutimme hänet, hän tervehti kohteliaasti selvällä suomen kielellä. Hämmästyin niin, etten heti saanut sanaa suustani, joten ratsastaja jatkoi.

"Olen valtakunnan metsänvartija, nimeltäni Tapio. Näille kummuillen on haudattu jättiläinen, joka oli ennen kuninkaamme. Siksi partioin täällä koko ajan. Korpit kertoivat tulostanne, joten jäin odottamaan. Kaipaatte ilmeisesti opasta."

"No, ehkä me olemme eksyksissä", myönsin ja jatkoin: "Mutta miten sinä puhut suomea? Osaatko paljonkin outoja kieliä?"

Ratsastaja puhkesi nauramaan: "Tottakai osaan suomea. Olen suomalainen. Mehän ollaan Suomessa. Mutta jospa jatketaan eteenpäin tässä jutellessa. Joulu lähestyy. Minun pitää johdattaa teitä oikealle tielle, jotta pääsette kotiin ennen joulua."

Kirjapisteet:

  Saukkis 6

Possu 5

Laiskiainen 3

AnonyymiA 2

Puikoillanikin 2

Beate 2

Pöllö 1

Kirjankansipisteet:

Pöllö 14

Laiskiainen 4

Possu 3

AnonyymiA 1 

Papukaijamerkit:

 Laiskiainen 🐦 🐦

Puikoillanikin 🐦🐦

Possu 🐦 

Pöllö 🐦