keskiviikko 2. maaliskuuta 2022

Aamutuimaan

pysähdyin miettimään oloani ja elämääni. 
Lueskelin muiden kertomuksia ja sain kaikenlaisia ideoita ja ajatuksia kuten yleensäkin. On ollut viime päivinä raskaita mietteitä monestakin syystä. Vaikka olen tottunut kaikenlaiseen, enkä anna turhien puheiden järkyttää päiviäni, jää ilkeistä sanoista kuitenkin mielen pohjalle tumma vire. Kun siihen lisää uutisten toivottomuuden, jään helposti rämpimään mustaan mutavelliin - ei suohon kuitenkaan, sillä tykkään soista. Suo ei kuvaa mitään negatiivista.


Onneksi elämä tarjoaa iloa juuri silloin, kun sitä kaivataan eniten.
Hiippailin aamussa hiljaa ottamassa kuvia, kun yllättäin kuuro koirani kuuli hiippailuni ja pyrähti paikalle innoissaan ja virkeänä. Kun Koirapoika on ollut apaattinen pitemmän aikaa - apaattinen kyllä vain sisällä, sillä ulkona se on aina virkeä - oli kiva nähdä se innoissaan. Takaisin nukkumaan se kyllä ryömi, kun huomasi minun jumittuvan tähän läppärille. Mutta sitä ennen ehti keventää mieleni ja ajatukseni.
---
Nyt on siis paaston eka päivä ja ajatuksiakin pitää keventää. Katsotaan, mihin kykenen. 
 

Jonain keväänä otin sunnuntaikuvia kevään edistymisestä. Oliskohan siinä ideaa? Katson, miltä tuntuu viikonloppuna. Nythän olisi vielä lunta. Eikä kait sen pakko ole olla sunnuntai, voishan se olla vaikka keskiviikko. Kuvia parvekkeelta tulee kyllä otetuksi ilman päämääräkin.
---
Eilen oli vaikeaa, kun piti syödä suklaita kaksin käsin, jotteivat jää pyörimään nurkissa. Ja pilaantuneet viinipullon jämätkin oli juotava, koska eihän punkkua voi heittää viemäriin. Nyt on niiden suhteen kevyt olo. Ostin jopa virpojille suklaamunat valmiiksi, jottei edes sen takia tarvitse ostolakkoa pilata. Kohta sukellan tavarakasoihin, koska mielikin kevenee, kun joutavasta pääsee eroon.


Mutta ihan ensin vien tuon elämäni ilon aamulenkille.

10 kommenttia:

  1. Kaunis aamu lenkkillä koiran kanssa. Kiva kuulla koirapojan piristyneen. Paastoaminen on täälläkin alkanut hyvillä mielin,aurinko paistaa kauniisti siispä ulos. Hyvää keskiviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on pilvessä, mutta leppeää ja tuuletonta, joten mukavaa. Tosin sulanut vesi on yöllä jäätynyt taas luistinradaksi. Ei siis juosta vaan köpötellään.

      Poista
  2. Sievän näköinen aamu. Minä virkistyn ulkoilusta ja ulkona kävelystä. Liikkuessa väsyn oikeista asioista. Toisten ikävät sanomiset tuovat apeutta ja harmaan pilven mieleen joskus pitemmäksikin aikaa. Vaikka sanotaan ettei haukku haavaa tee, niin ei kyllä aina niin ole. Kaikesta huolimatta ja juuri siitä syystä aivan mahtavan ihanaa viikon jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulkoilu tekee hyvää, vaikka se on työlästä toistaiseksi. Koirapoika kyllä ulkoiluttaa minua ahkerasti. Aikaa menee, mutta matka ei paljon edisty. Jäistä ja koppuraista on joka puolella. naapurikaupungissa on kuulemma ihan hyviäkin polkuja kävellä. Mutta tulee niitä tännekin, kunhan kevät edistyy.

      Poista
  3. Koirapojan piristyminen on mukava uutinen!

    Tsemppiä paastoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Onneksi olen ehtinyt jo rahat kuluttaa, joten sekin hillitsee shoppailua :)

      Poista
  4. Sunnuntaikuvat ovat kivoja, eikä tarvitse olla sunnuntaikaan. Kevät tulee ja sen huomaa täällä kaupungissakin luonnon herätessä talviunestaan. Minä näin tänään ensimmäiset pajunkissat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pajunkissoja on näkynyt, linnut laulaa ja nurmikkoakin näkyy noilla tuulenpieksämillä.

      Poista
  5. Ei ole nyt tarkoitus tehdä kurjaa oloa, vaan ihan vain todeta, että on olemassa niitä ikäviä asioita, jotka eivät vaan lähde mielestä, vaikka kuinka yrität ne unohtaa. Ne on usein poissa mielestä kuukausitolkulla, mutta sitten yksi ainoa sana, kuva, asia - mikä vain - tuo sen mieleen, ja siinä se pyörii, vaikka kuinka yrität itsellesi tolkuttaa, että lopeta, mitäs tuota mietit, kun et voi sille mitään enää tehdä. Tai rehellisesti sanoen edes halua.

    Oli kiva lukea Koirapojan iloisesta huomenen toivotuksesta, vaikkakin tässä alan itse toivotella hyvää yötä :)
    Ensimmäinen paastopäivä meni hyvin.
    Saukkikselta nappaan teen juonnin - meillä on valtava määrä teetä ja kahvia juon nykyään ihan liikaa. Vaihdan siis osan kahveista teehen.
    Ja herkkulakkokin... Jos koittaisin herkuista pysyä erossa, mutta saakos vieraitten tuomaa kahvipullaa syödä? Vieraita käy paaston aikana varmaan pari-kolme kertaa, jos sitäkään.

    Jatketaan paastoilua - eka päivä meni hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On niin totta, että vaikea on jotain ikävyyksiä kokonaan unohtaa. Onneksi ne voi haudata syvälle. Ja tupsahtelee niitä mukaviakin asioita jostain menneisyydestä esiin silloin tällöin.
      Minulla on lupa syödä pullaa ja jätskiä, kakkuja ja keksejä. Kieltolistalla on suklaa, karkit ja punaviini. Sinänsä helppoa, kun en aiemmin ole suklaata tai karkkia syönyt oikeastaan ollenkaan, mutta tämän vuoden puolella se on riistäytynyt käsistä, joten hyvä katkaista kierre. Toisaalta punaviiniä ei tee oikeastaan yhtään mieli. Olin syksyllä useamman kuukauden juomatta ja nyt sitten ei tee edes mieli. En minä raittiiksi ole ruvennut eli hyvässä seurassa lasi tai pari maistuu edelleen.

      Poista

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.