tiistai 8. maaliskuuta 2022

Nainen ja sen päivä

 

Naistenpäivänä aamukahvia juodessaan nainen katseli ikkunasta lumisadetta ja mietti, onkohan lumisade sukupuolineutraali. Tarkisti kuuklesta ja totesi, että miespuolista ainakin saksaksi. Mietti sitten päiviä, miten monenlaisia niitä on, on äitien, isien, lasten (joka kyllä yllättäin onkin virallisesti lastenoikeuksien päivä, ei siis pelkkien lasten) ja löytyi miestenkin päivä, marraskuun 11. Miehet siis syksyä, naiset kevättä.

Miespuolinen oli koira, joka katseli samaa sadetta toisesta ikkunasta.

Joka-aamuiseen tapaan nainen ja koira menivät aamulenkille. Siinä olikin taas jännitystä kerrakseen. Jään päälle satanut lumi sai nastakengätkin luiskahtelemaan holtittomasti puolelta toiselle. Nainen päätti, että niin kivaa kuin kirjoittajatapaamisessa aina on, nyt se jää väliin. Ihan turha riskeerata. Onhan toki mahdollista, että keskemmällä kaupunkia on hyvin hoidetut jalkakäytävät, mutta kun näillä kulmilla pelkkä bussipysäkille selviäminen on seikkailu, lienee viisainta pysytellä sisällä niin paljon kuin mahdollista.

 
Koirahan on kuitenkin vietävä vielä ainakin kahdesti ulos. Sitäpaitsi naisen lonkka on ottanut nokkiinsa jännittyneestä jääköpöttelystä. - Tosin, kun nainen ennen päätöstä jäädä kotiin, otti tukevan annoksen kipulääkettä, lonkka vaikeni. Kait se nyt hykertelee tyytyväisenä. Kotioloja vartenhan ei yleensä tropata.
---
  Kirjoittajatapaamiseen nainen oli oikein runon rustannut. Yleensä vain jotain suorasanaista kyhää. Mielellään nainen olisi runon lukenut ja kuullut muiden mielipiteitä. Ehkä seuraavalla kerralla.
---

Talvi
 
Valkoista ja siniharmaata
valkoista lunta kimaltelevin kitein
siniharmaita varjoja keijujen piileksiä
ja kaiken yllä revontulien räiskyvät värit
 
Pitkiä iltoja tuvan hämärässä
lampun valossa
Höyläpenkki ja kangaspuut
Kaikilla on aikaa istua rauhassa
tehdä puhdetöitä
jutella harvakseen
vaihtaa ajatuksia
Poissa on kesän kiire
heinätöiden hoppu
sadonkorjuu ja kylvöt
 
Rätiseväksi jäätynyt tukka
savusaunan jälkeen
tuvan uunin lämpöön juostessa
 
Lapsuuden talvet
niin kauniita muistoja
 
Huoneessa ruudun sininen säihke
ulkona kirkas kiiltävä jää
Koira ja minä
liukastelemassa kaksin
Eteenpäin elämässä
 
Olivatko talvet ennen erilaisia?
Muistanko vai kuvittelenko?
 
 ---

 

 Aamupalan jälkeen Koirapoika vetäytyi nukkumaan. Nainen totesi, että on syytä vaihteeksi järjestellä ja luututa. 
---
Järjestelyä riittää, koska joku sotkee naisen tavarat aina, jättää kirjoja, lehtiä, lankoja kaikille tasaisille pinnoille, täyttää tiskipöydän likaisilla astioilla ja tyhjillä purkeilla, tekee outoja kasoja keittiön pöydälle. Se joku ei ikinä opi siivoamaan jälkiään. Joten naisen piti ryhtyä työhön.
---
Luutuamista taas oli luvassa, koska Koirapoika oli käynyt kevyesti kusaisemassa parille matolle. Nainen on kuullut, nähnytkin joskus, että ns. "tavalliset koirat" häpeävät, jos ne tekevät jotain pahaa, kiellettyä. Koirapoika ei häpeä, koska eihän se tee ikinä pahaa. Jos sattuu pissattamaan, käy tietenkin pissalla. Keittiön pikku mattohan on siellä ihan vain sitä varten. Jos nainen on jostain kumman syystä korvannut sen maton pyyheliinalla, on pakko lorauttaa olkkarin isolle matolle. Ei kait nainen kuvitellut, että pyyhkeelle voisi pissata.
---
Siispä nainen vaihteeksi tiskasi, järjesteli ja luutusi sekä levitti kuivuneet matot lattioille. Nainen oli pessyt pikkumaton kylppärissä ja yrittänyt epätoivoisesti pestä ison maton keskellä olevaa läikkää kastelematta koko mattoa. Onneksi sattui aurinkoisia päiviä, joten alkukuivatus onnistui parvekkeella. Joskus nainen menee mattopyykille, mutta ei tänään.


Koira otti mukavamman asennon. Nainen keppijumppasi hetken. Jumpan jälkeen nainen vähän palasteli ja linnoittautui olkkarin nojatuoliin lankalaatikon kanssa. Piti päättää, mikä on uusi neule. Kun malli ja lanka löytyivät, nainen avasi telkkarin, katsoi areenasta jotain islantilaista poliisisarjaa ja heilutteli puikkoja.


Lumisade jatkui koko päivän, mutta ulos oli taas mentävä. Kävely oli mielenkiintoista, kun uusi lumi liukui kevyesti jäällä. Nainen siis köpötteli hyvin, hyvin hitaasti.

Koirasta uusi lumi oli kivaa. Mikään ei voita kunnon piehtarointia pehmeässä lumessa. Ja kun tultiin sisälle, oli koiralla taas ruoka-aika. Sitten olikin hyvä kellahtaa nukkumaan.
---
Nainen keitti itselleen kupin teetä, lisäsi siihen hunajaa ja totesi, että nyt suklaa maistuisi, jos ei olisi tuota lakkoa. Nainen mietti myös, miten onkin onnistunut koukuttamaan itsensä suklaaseen. Josko se koukku katoaisi paaston aikana.


Nainen kävi parvekkeella katselemassa säätä, totesi lumiseksi ja päätti jatkaa telkkarin edessä neulomista iltalenkkiin asti. Siinähän voi samalla napostella jotain.


Iltahan pimeni ja lumisade jatkui. Tuli iltalenkki. Nainen melkein kompuroi nurin, mutta onnistui kuitenkin pysymään jaloillaan. Koiralla ei ollut ongelmia. Ja kun palattiin sisälle, oli koiralla taas  ruoka-aika.
---
Vielä oli aikaa. Koira nukkui. Nainen neuloi ja katseli uutisia ja sen jälkeen mieluili nähdä La La Landin, jonka on nähnyt leffateatterissa ja tietää hyväksi. Mutta voi olla, että uni yllättää keskenkaiken.
---
Sellainen oli naisen päivä. Monet muutkin naisen päivät kulkevat hyvinkin samanlaista latua.



 

10 kommenttia:

  1. Päiväsi kuvaus oli melkein kuin minun viime sunnuntai. Minulla ei vain ollut koiraa viemässä ulos, vaan seurana oli ihmispoika sekä ulkoillessa että sitä islantilaista poliisisarjaa katsomassa. On Islannissa kyllä pimeää, ei niillä raukoilla ole sisälläkään kunnon lamppuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mustaa on, ulkona ja sisällä. Välillä ei meinaa erottaa ihmisiäkään siinä pimeydessä. Pitäisihän siellä sentään kesällä olla valoisaa. Josko ne tekisi seuraavan sarjan keskiyön auringossa ilman pilviä.

      Poista
  2. Naisella oli oikein hieno päivä ja ihana on runokin. Kiva kun jaksoit vastustaa suklaan kiusausta. Minulle kävi melkein samoin, kun kirpputorilla tarrasin isoon pussiin täynnä lankoja 5 eurolla. Siinä oli 7-veikaksi tunnistamiani lankoja (miksi ihmiset hävittävät vyötteet?). Ostopäätös oli jo melkein tehty, kun muistin olevani lakossa ja laitoin pussin nätisti takaisin paikalleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paasto yllättää välillä. hienoa, ettet ostanut. Kyllä minäkin olen tässä paljon meinannut, lähinnä kirjoja ja lehtiä, mutta on ollut "hyviä" lankatarjouksiakin. Lankoja yritän kyllä olla ostamatta pitempäänkin. Viime vuonna onnistuin elokuulle.

      Poista
  3. Jäistä tietä riittää, ei moni muista tällaista jäätalvea täälläkään. Ihan kivaltahan tuon naisen ja koirapojan päivä on tuntunut. Nykyisin tuntuu kotona päivät yllättävän mukavilta, vaikka ja koska ei mitään tapahdukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin tuntuu, että jääkausi on aiemmin ollut lyhyempi.
      Ei se tapahtuminen aina takaa mukavuutta.

      Poista
  4. Hieno runo! Jääköpöttely on tuttu liikuntamuoto minullekin :) Aura-auton ajelun jälkeen satanut höttölumi saattaa tehdä kelmin tepposen, siispä köpöttelen minäkin.

    VastaaPoista
  5. Kyllä miestenpäivä on olemassa.

    Hienot lapaset toi posti possulle! KIIITOOSS!!! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miestenpäivä on se marraskuun yhdestoista. Ihmistenpäivää ei taida olla. Kiva, että posti kulki.

      Poista

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.