Sopeutuminen on elinehto

 

Kehitys kehittyy ja luonnonvalinta pelaa sopeutumisen kautta. Yksilöt, jotka eivät sopeudu häviävät elämän kierrosta. Lajit muuttuvat sopeutumalla ympäröiviin olosuhteisiin. Näin enimmäkseen. Joskus sopeutumaton yksilö voi löytää uuden reitin ja muuttaa vaikka koko populaation tulevaisuutta, joskus näin voi käydä, mutta harvoin. Enimmäkseen sopeutujat pärjäävät. Ihmiset kutsuvat sitä demokratiaksi, enemmistön vallaksi. Toki minäkin kannatan demokratiaa, mutta joskus lopputulos on epämiellyttävä.

---

Ja että mistäkö tuli sopeutuminen mieleen? Kahvinjuonnista tietenkin! Edelleenkään kahvi ei ole hyvää, mutta sujuvasti ilman vastalauseita sitä juon.

Aamukahvimaisemani on tänään aurinkoinen. Mukavaa, kun aurinko paistaa. Mukavaa oli myös eilen olla ystävän kanssa koirakävelyllä kuutamossa. Joukko ihmisiä seisoi pellon reunalla kuuta kuvaamassa. Joukkohysterian vallassa minäkin räpsin muutaman kuvan. Ei tullut hyviä. Deletoin. Digikuvaamisen etu (ja haitta myös, koska kuvamäärä kasvaa kohtuuttomaksi) on se, että voi rauhassa räpsiä kuvia ja mieluiten poistaa ne saman tien.

Aamukahvimaisemani iloa lisää se, että eilen pesin keittiön ikkunan ja lopputulos näyttää hyvältä. Joskus ikkuna jää ikävän raitaiseksi, eikä sitä huomaa pestessään, mutta kun aurinko paistaa, se näyttää kaikki mokat.

Sopeutumista opetteli taas Fizbankin. Pitkästä aikaa aloitettiin aamuiset bussiajelut. Kyllä jännitti, vapisutti, pelotti. Joten tätä pitää jatkaa ja pitempiäkin reissuja tehdä, koska kyllä koirakin sopeutuu.

Onneksi koira elää hetkessä, eikä jää kurjistelemaan. Kun on päästy bussista ulos, voi keskittyä oleelliseen. Kerroin kyllä, että tänään on luvassa toinenkin bussimatka, kun mennään ulkoilemaan yhden ulkoilutettavan ihmisen kanssa. Mutta ei Fizban sure etukäteen.

Minua Fizban on sopeuttanut siihen, että minulla on sylikoira. Ei ole koskaan aiemmin ollut. Nyt on. Fizban vaatii päästä syliin pari kertaa päivässä. Pitäisi vielä saada se oppimaan, että minä neulon samalla. Toistaiseksi ei onnistu, koska lanka, puikot ja koko neule jotenkin eksyy Fizbanin suuhun.

Kun koirasta on koko ajan kuvia, laitan myös selfien. Uusia lukijoitakin on ilmaantunut ja heitä tietenkin kiinnostaa, millainen tyyppi täällä naputtelee.

---

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.