Minulla oli kymmenen päivää sitten siivouspäivä. Se jatkuu edelleen. Pitäisköhän hankkia joku tehoseerumi, jottei päivät venyisi. Tämän pitkän päivän aamuna päätin, että tänään on pyykkipäivä. Toivottavasti se on lyhyempi.
---
Fizban on sentään tyytyväinen, kun korjasin vanhoja leluja. Musta rotta on ehdoton lemppari. Häntääkin on vielä sen verran jäljellä, että siitä saa kiinni. Fizban tuhoaa tosi vähän mitään, mutta rotan kuono piti kursia kokoon. Nyt on vaalea rotta, mutta se ei herätä samanlaisia intohimoja kuin musta. Musta oli iltaisin aina suussa lutkutettavana, joten nyt elämä hymyilee taas.
Oli sovittu autollisen ystävän kanssa retkeilyä meren rannalla. Peruttiin sateen takia. Siirtyi johonkin hämärään tulevaisuuteen, että voipi siirtyä viikkoja, kuukausia, vuosia. Mutta tänään siis retkuilen vain Fizbanin kera lähiseuduilla.
On tässä välillä retkeilty metromatkan päässä
Bussillakin on siirrytty johonkin,
Mutta enimmäkseen on pyöritty ihan vain lähiseuduilla,
seurattu urtsin remontin edistymistä
ja peurojen touhuja pelloilla. Oli jopa valkohäntäemo kahden lapsensa kanssa. Kun emo tuijotti Fizbania, lapset käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja iskivät kiinni maitobaariin.
Ihan yksin ei ole tarvinnut koko aikaa retkeillä.
Mutta ei Fizban ole syypää blogitaukoon. Syy löytyy tästä kuvasta. Levitin palapelimaton keittiön pöydälle. Sehän täyttää koko pöydän. Palapeli edistyy hyvin hitaasti, joten saattaapi taas kestää, kun jaksan läppäröidä näin hankalasti eli läppäri sylissä.
On tässä keksitty myös syitä tuohon siivouspäivän venymiseen. Työväenopiston syys pyörähti käyntiin. Joitain kursseja sentään peruin, mutta jokunen jäi, sellaisiakin, jotka vaativat tutustumaan metron remontointiin. Odotan kiihkeästi, jotta remontti valmistuu ja pääsen noista busseista eroon. Niihin kun tulee tungos keskellä päivääkin. Millaista lienee työmatkaliikenteen aikaan.
Olen valloittamassa ihan uutta maailmaa eli menin taideterapiakurssille. Pitäisi siis mennä kauppaan hankkimaan jotain värejä. Ajattelin kyllä pysytellä minimissä, koska ainakaan toistaiseksi (siis yhden kerran jälkeen, kerran, jossa puhuttiin vain niistä välineistä) en tunne syvää halua maalaamiseen. Valitsin kurssin, koska nyt ei innosta mikään kirjoittajajuttu ja koska on hyvä, joskus venyttää rajojaan.
Pyykkipäivän kunniaksi pesin osan koruistani: Minulla oli ystävä, joka näitä teki ja möi, joten näitä on. Näillä oli hintaa sen verran, että kannattaisi käyttää enemmänkin. Nyt voin taas leikkiä joulukuusta, kun ovat puhtaita. Olivat todella likaisia! Pitää pestä tänään loputkin. Tulee se pyykkipäivä hoidetuksi vaikken enää viitsisi raahautua pyykkituvalle. Voi nimittäin olla, etten enää viitsi. Eikös se ole niin, että siirrä huomiseen kaikki, minkä voit jättää tänään tekemättä.
Fizbanin elämään on viritelty verkkoja. Joku/jotkut älykääpiöt ovat alkaneet paukutella. Voipi olla ilotulituksia, toivon kyllä, että ampuisivat toisiaan. Minulla on sitten nyt taas ääniarka koira. Tulevaisuus ei näytä ruusuiselta. Paukuttelua varmaan jatkuu, koska ääliöt ovat loppumaton luonnonvara. Niin hyvin onkin tähän asti mennyt, mutta nyt on ollut vaikeaa. Fizban ei uskalla mennä parvekkeelle, eikä oikein makkariinkaan ja ulkona kulkee häntä koipien välissä kauhua silmissä. Ja jotta kaikki olisi täydellistä, Fizban kävi tohtorilla ja verikokeissa oli häikkää. Mutta mehän porskutetaan.
Sain postcrossingissa aivan loistavan itsetehdyn kortin Kiinasta. Tämä puhuttelee minua niin paljon, että ajattelin antaa tiedänkin nauttia. Lohikäärmeet ovat lähellä sydäntäni. Kiinalaisilla lohikäärmeillä ei ole siipiä, ne ovat suojelevia, jumalallisia olentoja eli aika erilaisia kuin länsimaiset. Tykkään kyllä siivekkäistäkin. Ja minähän olen kiinalaisessa horoskoopissa lohikäärme.
---
Siirsin pyykkipäivän torstaihin!
