sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Kesäaikaan vain


Nyt muistin sunnuntaikuvan ja kävin jopa palstalla tarkistamassa lumitilanteen. 

Sen sijaan perjantaina unohdin, etten saa syödä iltaisin. Se on toinen miinus minulle. Muilla näyttää sujuvan. Olin perjantaina niin täpinöissä, kun kävin labrassa otattamassa kaikki kokeet sydänfilmiä myöten. Olin torstaina tohtorilla, joka suhtautui ihan vakavasti valituksiini. Toki toivon, että kaikki on hyvin ja ongelmat johtuu vain liiasta syömisestä ja liian vähästä liikunnasta.


Melkein jo harkitsin, josko vaihteeksi siivoaisin. On Koirapojalla turkinvaihto mneillään ja ulkona kuraista sekä minulla tavaroiden levittelyaika, joten olisi mihin tarttua. Mutta en nyt taida tänään viitsiä. ...onhan päivä vielä huomennakin...  Noita sukkiakin on kesken. Valitan Possu, ei valmistu aprillipäiväksi vaikka kuin urakoisin.

Tänään menen katsomaan Dumbon!!!

keskiviikko 27. maaliskuuta 2019

Tänään tätä


Ensimmäisen miinuksen laitoin itselleni. Meni eilen sen verran myöhään tuo kotiinpaluu, että vielä vartin yli kahdeksan oli ruokailu kesken.


Sus´yrittää sivistää minua. Laittoi runokirjan lahjaksi. Kiitos. Tulikin sopivaan saumaan. En muista , olenko jo kertonut, että käyn läheisessä palvelutalossa SPRn vapaaehtoisena lukemassa novelleja. Kuulijat ovat toivoneet myös runoja, joten voin hyödyntää kirjaa siellä.


Kirjahan on kovin kaunis kokonaisuus


ja sieltä löytyy hyviä teemoja.


Hyvä teema on myös säät. Eilen aamulla oli maassa rakeita


joita pilvet syytivät alas toissapäivänä.




Taivaalla on ollut vaihtelevaa kuvattavaa, mutta selvästi kevät edistyy.

maanantai 25. maaliskuuta 2019

Unohtui...


...sunnuntaikuva. Mutta eipä tuolla paljon ole muutoksia tapahtunut, joten antaa olla.

Tänään loppuu sitten iltamässääminen eli klo 20 jälkeen ei enää syödä. Ihan pakko ei ole ahtaa itseään täyteen klo 19:30, koska nukkumaan pystyy vaikkei olisi ähkyä. Minä itseasiassa olen ajatellut lopettaa syömisen jo klo 19:00, mutta pidän itselläni takaportin kuitenkin tuonne klo 20 asti. Minulla tämä onnistuu ihan hyvin, jos vain menen sänkyyn lukemaan siinä vaiheessa, kun ruokahimo iskee. Jos jään telkkarin eteen notkumaan, on tosi vaikea hillitä mättämishalua - ei minulla nälkä ole, mutta olen muodostanut itselleni tavan napostella samalla, kun turrutan itseäni turhilla ohjelmilla. Montas viikkoa se olikaan, kun uudet tavat juurtuvat? Tuossa aikaisin sänkyyn menemisessä on nimittäin sellainen huono puoli, että nukahdan samantien ja sitten herään anivarhain aamuyöllä.

Koko tämä kilokamppailu on tosi omituinen urheilulaji. Masentavat ihmiset toteavat, ettei kannata, kun et kuitenkaan onnistu ja jossain mieleni sopukoissa on tyyppi, joka kuultuaan tämän toteamuksen tarpeeksi monta kertaa menneisyydessä, on heti valmis heittämään hanskat tiskiin. Toinen tyyppi taas haluaisi vähintään kymmenen kiloa pois ja hermostuu, kun mitään ei tapahdu. Järki yrittää siellä taustalla piipittää, että hissukseen tullut häviää hissukseen, että viisikin kiloa tekisi hyvää ylirasittuneelle elimistölle, joka yrittää pysyä kunnossa vaikka horjuu koko ajan kuilun partaalla.

Seuraamme mielenkiinnolla, kuka pääsee voitolle ja missä vaiheessa.


Avasin kolmannen adventtikalenterin luukun ja nyt on mieleinen kerä. Tämä pysyy minulla odottamassa oikeaa hetkeä. (Minähän tilasin vain paksumpaa lankaa, kun en niistä hämähäkinseiteistä jaksa mitään tehdä.)

Lisäsin tuonne omien painojen alapuolelle miinuslistan näistä iltasyönneistä. Possu ja Emäntä lupasivat osallistua. Miinus tulee jokaisesta illasta, kun on syönyt klo 20 jälkeen. Kun kymmenen miinusta on kasassa, on aika lähettää paketti sille, jolla on vähiten miinuksia. Mukaan mahtuu lisää iltasyöppöjä tai aamusyöppöjä. Jos ei ole tapana muutenkaan mässätä iltaisin, tämä on hyvä tapa saada postia.

lauantai 23. maaliskuuta 2019

Ahdas ja tukahduttava


Heräsin taas turhan aikaisin. Otin kirjan. Kirja on nyt Haruki Murakamin 1Q84. (kirja tarkoittaa sitä, joka on pääasia - lisäksi luen samalla kaikkea muuta, kirjoja matkan ajaksi ja jonottamiseen, kirjoja niihin hetkiin, kun ei jaksa ajatella, kirjoja kaikenlaisiin tilanteisiin) Tarkoitus oli nukahtaa, mutta jäin kiinni yhteen lauseenpuolikkaaseen.

"hän yritti rakentaa käytävää, jota pitkin pääsisi pois ahtaasta ja tukahduttavasta elämästään"

Ahdas ja tukahduttava elämä tuntui liian tutulta. Pyörittelin sanoja mielessäni ja tein listoja. 
(nämä voi laskea myös väsymyksen piikkiin, jos muuten tuntuu liian oudolta)

Asiat, jotka rajaavat elämän ahtaaksi ja tukahduttavaksi 
(yllättäin - vai tietenkin - raha tai rahattomuus ei kuulunut näihin, ei minulla ainakaan)

  1. epäjärjestys
  2. sotkuisuus
  3. lika
  4. turhat tavarat
  5. vaatteet, joista en tykkää, mutta joita säilytän kaiken varalta
  6. tekemättömät asiat
  7. sittenkun-elämä
  8. kankea kroppa, joka ei taivu siihen, mihin pitäisi
  9. kaavoihin kangistuminen
  10. negatiiviset ihmiset, joiden mielestä mitään ei kannata yrittää
Asiat, jotka avartavat elämänpiiriä
  1. Kävely luonnossa
  2. Kukat maljakossa
  3. Hikoileminen ja hengästyminen
  4. Unelmointi, unennäkö
  5. Ystävät, joiden seurassa saa uusia ajatuksia
  6. Taivaanrannan tuijottelu
  7. Lintujen kuuntelu
  8. Lukeminen
  9. Kirjoittaminen
  10. Koirapoika
 Asiat, jotka on tehtävä rajojen rikkomiseksi
  1. Järjestä
  2. Siivoa
  3. Pese
  4. Kierrätä turhat tavarat jonkun muun kiusaksi
  5. Luovu vaatteista, joista et pidä, mutta huolehdi, ettet jää ihan alastomaksi
  6. Älä kerää tekemättömiä asioita - tee, jos on tehtävä, unohda, jos et saa tehdyksi
  7. Kun tulee mieleen sittenkun, harkitse, haluatko sittenkään - jos haluat, tee konkreettinen suunnitelma ja aloita toteuttaminen heti
  8. Venytä, vanuta, taita kroppa notkeaksi - se kyllä onnistuu, kun aloitat nyt ja jatkat ensi alkuun vaikka vain vuoden
  9. Hanki uudet kaavat - kilauta vaikka kaverilla tai kysy yleisöltä
  10. Etsi positiivisia ihmisiä 


Tuo alkuhan on helppoa, etenkin nyt, kun kotona on kaaos. Kaaos on kyllä sitkeä tyyppi, hiipii aina uudestaan ja uudestaan asuinkumppanikseni vaikka kuinka selitän, etten häntä kaipaa. Sekin hyvä puoli tässä on, että väsyneenäkin voi pestä, puunata, siivota ja järjestellä - tätä voi myös käyttää tekosyynä kuntosalin laistamiseen taas kerran. Mutta notkistaminen pitää aloittaa tänään.

Kysyn kuitenkin varmuuden vuoksi hevoselta ohjetta. En ole aikoihin muistanut.

The Teacher
Horses come into our lives to teach us something about ourselves. When you look into the eyes of a horse, you are looking into a mirror. What gift have horses given you?

Opettaja
Hevoset tulevat elämäämme opettamaan meille jotain meistä itsestämme. Kun katsot hevosen silmiin, katsot peiliin. Mitä lahjoja hevonen on antanut sinulle?

Tulipa kryptinen. 
( olen ottanut tavaksi tarkistaa jokaisen vieraantuntuisen sanan, vaikka sen merkityksen tiedänkin. Minua nääs ärsyttää kaikenmaailman "sivistyssanojen" käyttö - etenkin, jos käytän niitä itse, koska suomenkielestä löytyy kylliksi kuvaavia sanoja kaikelle.
kryptinen=arvoituksellinen)

perjantai 22. maaliskuuta 2019

Ei aina käy niin


Olin henkisesti ja fyysisesti valmistautunut lääkärikäyntiin, jota olen odottanut jokusen ajan. Tuli soitto. Lääkäri sairastunut. En huolinut palveluseteliä, kun haluaisin jonkinlaisen jatkuvamman tutkimisen, eikä tässä mitään sen ihmeempiä kuitenkaan ole. Yllättäin sitten sainkin uuden ajan ensi viikolle. Toivoisin, että taudit, viat, sairaudet tulisivat oikeasti poissuljetuiksi, jotta voisin sitten rauhassa keskittyä siihen kuntoiluun, ruokavalioon ja terveisiin elämäntapoihin, joita tietenkin suositellaan. Olen niistä ihan samaa mieltä, mutta varmuuden vuoksi voitais tsekata, ettei taustalla ole muutakin kuin oma saamattomuus. No, pitää yrittää kerätä taas jaksamista ensi viikoksi, jotta jaksan vaatia ja inttää.


Kortteja on tullut. Kiitos paljon Pöllö ja AA. Molemmat erinomaisen sopivia, ilahduttavia, innostavia. AA: periaatteessa joo, mutta jotain tarkennusta.


Possumunkki ei tyytynyt korttiin vaan laittoi haisuherneitä kasvatukseen. Haisuherneet onkin yksiä lempikukkiani, joten kiitos paljon. Pitänee pikkuhiljaa orientoitua siihen, että minunkin kasvimaalta joskus lumet sulaa. Ensinhän se on mutavelliä, mutta yritän pitää varani, etten pahasti myöhästy keväästä. Kortti kyllä asettaa vähän paineita. Tuollainen pitäisi kuulemma palstasta tulla. Taloa sinne ei kyllä saa rakentaa, eikä puitakaan istuttaa.


Se on taas lätäkkökuvauksen aika. Lintujakin tulee kasapäin. Pikkutsirppiäisiä vaan on hankala nähdä ja isompienkaan tunnistus ei meinaa onnistua, mutta kait se riittää, kun on yritystä.

torstai 21. maaliskuuta 2019

Possulle analysoitavaa

Piti muutakin tässä kertoilla, mutta taas takkuaa...


1. Kävelet metsässä. Kuvaile, minkälainen metsä. Havupuita vai lehtipuita? Mitä ääniä metsässä kuuluu?
  • Kävelen ikimetsässä, jossa kaatuneiden puiden rungot saavat rauhassa lahota paksun sammalkerroksen seassa. Suurimmat puut ovat haapoja ja mäntyjä, mutta niiden alla kasvaa paljon pihlajaa, koivuja, kuusiakin. Siellä täällä on myös pajun vesoja ja joku tammenalkukin yrittää sinnitellä joukossa. Metsä on todellista sekametsää. Palokärki hakkaa rytmikkäästi keloa, jonka latvassa punakylkirastas jatkaa loputonta loruiluaan. Kimalaiset pörräävät vanamoiden ympärillä. Sammalikosta kuuluu työn ääniä, kun pikkueliöstö luo uutta multaa. Mutta metsä vaimentaa tehokkaasti autojen äänet, vaikka tielle ei ole hirveän pitkä matka.
2. Huomaat maassa roskan. Poimitko sen maasta, vai teetkö mitään sille?
  • Metsä on vilkkaassa retkeilykäytössä, mutta tänne ei yleensä eksy kuin luonnon ystäviä. Joltain polun viereen on kuitenkin unohtunut muovipussi, ei kovin suuri, mutta ikävästi silmäänpistävä. Poimin sen ylös ja tungen omaan roskakassiini. Vien sen keräyspisteeseen samalla, kun omatkin roskani.
3. Seuraavaksi huomaat jonkun esineen polun vieressä kannon päällä. Minkälainen se on? Mitä teet esineelle?
  • Kannon päällä istuu uskomattoman luonnollisen näköinen orava, puusta veistetty. Joku taitava matkamies on sen lahopuusta muovannut istuessaan evästelemässä. Kannon juurella näkyy vielä melko tuoreita lastuja. Hymyilyttää. Silitän oravaa, toivotan hyvää päivän jatkoa ja kävelen eteenpäin.
4. Jatkat matkaasi. Näet edessäsi rakennuksen. Minkälainen rakennus se on? Kuvittele sitten astuvasi sisään, ja kerro kuka ja minkälainen henkilö siellä asuu?
  • Saavun entiselle eräkämpälle, joka nykyisin toimii retkeilijöiden väliaikaisena yösijana ja taukotupana. Kopistelen sisälle. Pöydän ääressä istuu vanhannäköinen mies tyypillisessä vihreäsävyisessä ornitologivarustuksessaan kiikareineen, kaukoputkineen, kameroineen. Vaihdamme muutaman sanan: "Mitä on ollut?" "Metsolla on poikue tuossa lähellä. Muuten ihan normaalia." Keitän kahvit ja otan eväsleivät esille.
5. Sisällä käytyäsi jatkat matkaasi yhä syvemmälle metsään. Yhtäkkiä edessäsi on korkea muuri. Mitä sen toisella puolella on?
  • Kahviteltuani jatkan matkaa eteenpäin. Metsä syvenee, kunnes se päättyy kuin veitsellä leikaten viivasuoraan railoon. Olen tullut suojelualueen rajalle. Hakkuuaukea leviää silmänkantamattomiin. Omistaja on suorittanut metsänhoidollisia toimenpiteitä. "Omalla puolellaan saa tehdä, mitä haluaa", hän vain totesi hakatessaan kaiken pois. Rajalla kohoaa ylittämätön mielipide-ero muurina kahden maailman kahden maailmankatsomuksen välillä.

tiistai 19. maaliskuuta 2019

Tunteita ja tuoksuja


Välillä on ollut säitä.
Välillä olen myös oman napani ympärillä pyöriskellyt. Napani on osoittautunut kovin herkkätunteiseksi. En enää yhtään jaksa ankaria sanoja, ilkeitä tokaisuja. Vetäydyn tiukasti kuoreeni. Olisi ehkä helpompaa itkeä, raivoat, huutaa takaisin. Mutta meillä on jokaisella omat keinot. Minun keinoni on pärjätä omillani. (Tämä ei nyt tarkoita, että minua olisi kaltoin kohdeltu.  - Tämä tarkoittaa, että olen miettinyt itseäni, elämääni ja sitä, miten olen tässä ja nyt.)


Sain naapurilta kukkia. Se oli ihanaa, yllättävää, pristävää. 
Kukat pöydällä saivat katselemaan ympärilleni. Sisustaminen voisi joskus olla hyvä juttu - tai edes siivoaminen. Olisi syytä taas kutsua joku kylään, jotta tulisi raavituksi järjestystä elämään. Jotenkin mieluummin menen kävelylle (tosin nyt jalkaterät temppuilevat pahemman kerran - ei meinaa askellus onnistua ilman kohtuuttomia kipuja - kohtuuton voi myös tarkoittaa alhaista sietokykyä) tai neulon tai makaan selälläni tuijotellen kattoon, kuin sisustan.


Yrttejä sentään ruukutin, tuoksuvia yrttejä, joita voi syödäkin sen lisäksi, että niistä leviää tuoksuja ympäristöön - basilikaa, sitruunamelissaa, timjamia (huippuihana haju), salviaa -. Näitä voi sitten kasvimaallekin siirtää, jos elossa pysyvät. 
Kasvimaatakin olen ajatellut eli eka kertaa kävin viljelijäillassa, eka kertaa niiden viidentoistavuoden aikana, jotka olen kasvimaata pitänyt. Menin lähinnä, koska olen toivonut yhteistilausta olkikatteesta. Kateviljelyä ajattelin harrastaa. Menee helpommin.


Shoppailemassa kävin myös. Unikkoja ostin niin monta laatua kuin löytyi ja löysin jopa myöhemmin nauhaporkkanaa. Viljelijäillassa kuulin, että porkkanapenkkien väliin kannattaa istuttaa samettiruusua ja maankatteeksi persian-, sarvi- tai veriapilaa, joten lisää pitää siemeniä ostella. Pianhan näitä on niin paljon, ettei aari riitä.


Posti toi kirjan, jonka sain lehtitilauksen kylkiäisinä. Lehti on aika turha, mutta kirjassa on joku hieno idea. Ensin pitää kuitenkin raataa nuo kymmenen sukkaa laudalla.
 Kävin tuossa läheisessä palvelutalossa taas lukemassa. Mukavia tyyppejä siellä.

Tulosten tulkinta

1) Henkilö, jonka kanssa kävelet, on kaikista tärkein ihminen elämässäsi. (poikani - pitänee paikkansa ainakin puoliksi, kun minulla on tytärkin)
2) Eläimen koko kuvastaa sitä, kuinka suuriksi koet elämässäsi olevat ongelmat. (metsäkauris ei ole suunnaton, mutta ei pikkuruinenkaan eli kohtuulliset ongelmat)
3) Tapahtumat sinun ja eläimen välillä kuvaavat sitä, miten suhtaudut omiin vaikeuksiisi. (katson niitä silmiin ja ne poistuvat)
4) Talon koko vastaa intohimojesi määrää ja vahvuutta. (pieni talo, pienet intohimot, vahvaa hirttä, vahvat intohimot)
5) Jos talon ympärillä ei ole aitaa, olet avoin ihminen. Jos kuvittelit puuaidan, jossa on rakoja välissä, suojelet itseäsi vahvasti, mutta päästät silti valittuja henkilöitä näkemään todellisen minäsi. Jos aidasta ei näy läpi tai kuvittelit muurin, pelkäät päästää muita lähellesi. (ei aitaa eli avoin - avoimeksi kuvittelen itseni)
6) Jos pöydällä ei ole ruokaa ja/tai kukkia eikä ihmisiä pöydän ympärillä, saatat tuntea itsesi onnettomaksi. (pöydällä on kukkia ja pöydän ympärillä tuoleja, mutta ei juuri nyt ihmisiä istumassa niillä - en kyllä tunne itseäni onnettomaksi - no, ehkä joskus yksinäiseksi)
7) Kupin kestävyys symboloi sitä, kuinka kestävänä pidät parisuhdettasi. (muovihan on ikuista toisin kuin minun parisuhteeni - tosin hyvät välit yritän säilyttää kaikkiin)
8) Se, mitä teet kupille, kuvastaa taipumuksiasi sen henkilön kanssa, jonka kuvittelit kävelemään metsään kanssasi. (laitoin naulaan oven pieleen myöhempää käyttöä varten - olenhan minä pojankin antanut löytää oman paikkansa ja perheensä)
9) Vesistön laajuus symboloi seksuaalisen viettisi vahvuutta. (purohan on kapea, mutta vilkkaasti virtaava, joten ...)
10) Se, kuinka paljon kastut vesistöä ylittäessä, kuvastaa seksin merkitystä elämässäsi. (kuivana selvisin eli ei merkitystä?)


Tiibetiläinen testi

Tulkinta kysymykseen 1
Katso alta, mitä jonoon järjestämäsi eläimet symboloivat. Mitä lähempänä eläin oli sinua jonossa, sitä voimakkaampana sen edustama arvo on elämässäsi.
Lehmä = Ura
Tiikeri = Itsearvostus
Lammas = Rakkaus
Hevonen = Perhe
Sika = Raha

 (perhe-itsearvostus-ura-rakkaus-raha - olisi saanut olla erilainenkin järjestys, mutta näillä mennään - perhe ja raha ovat oikeilla paikoillaan)

Tulkinta kysymykseen 2
Täytit aiemmin lauseet loppuun yhdellä adjektiivilla. Katso alta, mitä kukin kohta symboloi. Täyttämäsi adjektiivi kuvastaa tätä osa-aluetta elämässäsi.
Koira = Oma persoonallisuutesi (utelias - hyväksyn)
Kissa = Kumppanisi persoonallisuus (itsenäinen - sehän on minimivaatimus)
Rotta = Vihollistesi / vihamiestesi persoonallisuus (viisas - kunnioitettavia vihollisia?)
Kahvi = Suhtautumisesi seksiin (vahvaa - :) niin aina)
Meri = Kokonaisvaltainen elämäsi (rannaton - pidän ajatuksesta)

Tulkinta kysymykseen 3
Valitsit sinulle tärkeille ihmisille yhden värin. Katso alta, mitä valintasi kertoo kyseisen henkilön merkityksestä elämässäsi.
Keltainen = Joku, joka on vaikuttanut elämääsi mullistavalla tavalla (vanhempi mummotettava - näin on)
Oranssi = Joku, jota pidät todellisena ystävänäsi (ystäväni - kuinkas sattuikaan)
Punainen = Joku, jota rakastat koko sydämestäsi (nuorempi pojantytär - yllätävää, mutta toki häntäkin rakastan koko sydämestäni))
Valkoinen = Joku, jota pidät sukulaissielunasi (poikani - sukulaissieluksi tunnen)
Vihreä = Joku, jota et tule koskaan unohtamaan (tyttäreni - tietenkään en unohda)

Yllättävän oikeaan osuneita. Pitäiskö ruveta uskomaan huuhaatesteihin?

sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Sunnuntai kuva 3 ja psykologinen testi


Sumuisena aukeaa sunnuntai.
Sumua ulkona, sumua päässä
Levoton yö
Lyhyet unet
Aamukahviin sulava uupumus

Naapuri joutui käymään sairaalassa, joten koiransa tuli meille. Vanha koira raapi ovea, ynisi, haukkui, pissaili matoille. Eipä siinä paljon nukuttu. Onneksi naapuri sai antibiootit ja pääsi kotiin tervehtymään aamuyöllä. Ja me Koirapojan kanssa unille, jotka jäivät minun kohdalta lyhyiksi. Koirapoika jatkoi omiaan aamulenkin ja aamupalan jälkeen. Minä harkitsen kuntosaleilua.

Harkitsen myös psykologisen testin tekemistä, kun tässä on muutenkin tullu avauduttua. Olkaapa hyvät kaikki muutkin. Erityisesti odotan Possun vastauksia!


1) Kuvittele, että kävelet metsässä jonkun kanssa. Kuka on henkilö, joka on seuranasi?
* poikani
2) Kesken kävelyn tapaatte jonkin eläimen. Minkä eläimen näette?
* metsäkauriin
3) Mitä sinun ja eläimen välillä tapahtuu?
* pysähdymme, katsomme toisiamme silmiin, kauris kääntyy, kävelee pois, minä jään katsomaan
4) Jatkatte kävelyä ja syvemmällä metsässä näette talon. Se on sinun unelmakotisi. Kuinka suuri rakennus se on?
* pieni, punainen pärekattoinen hirsimökki
5) Entä onko talo ympäröity aidalla?
* ei tietenkään, se on keskellä valoisaa metsäaukeaa
6) Menette sisälle taloon ja näette ruokapöydän. Mitä sen päällä ja ympärillä on?
* pöydällä on punaruutuinen liina, maljakossa niittykukkia, neljä tuolia pöydän ympärillä
7) Olette juuri poistuneet talosta takaoven kautta, kunnes huomaatte maassa astian. Mistä materiaalista se on tehty?
* muovinen, vihreä kastelukannuhan siihen on unohtunut
8) Mitä sinä teet astialle?
* siirrän kannun omalle paikalleen eli oven pielessä olevaan rautakoukkuun roikkumaan
9) Huomaatte, että piha-alueen reunamilta alkaa jonkinlainen vesialue. Kerro, minkälainen vesistö on kyseessä.
* villisti virtaava, somasti soliseva kirkasvetinen puro
10) Miten ylitätte sen?
* hyppäämme sen yli kevyesti

Ja vielä yksi, jotta riittää puuhasteltavaa. 

Tiibetiläinen persoonallisuustesti kertoo paljon sinusta, arvoistasi ja sinulle tärkeiden ihmisten merkityksestä elämässäsi. Testiin ja tulosten lukemiseen menee aikaa arviolta viisi minuuttia. Voit kirjata vastauksesi ylös paperille tai painaa ne mieleesi. Perusta vastauksesi intuitioosi, joten kerro ensimmäisenä mieleesi tullut vastaus.
On aika aloittaa persoonallisuustesti.

Kysymys 1
Pistä silmäsi kiinni ja kuvittele eteesi viisi eläintä, jotka ovat:
Tiikeri
Lehmä
Lammas
Sika
Hevonen
Järjestä mielessäsi eläimet eteesi jonoon siinä järjestyksessä, mistä eläimestä pidät kaikista eniten. Näin ollen ensimmäisenä jonossa eläin, joka herättää sinussa kaikista miellyttävimpiä tunteita ja viimeisenä eläin, josta pidät vähiten.
  1. Hevonen
  2. Tiikeri
  3. Lehmä
  4. Lammas
  5. Sika
Kysymys 2
Täydennä alla olevat lauseet loppuun yhdellä adjektiivilla.
Koira on ___.  utelias
Kissa on ___.  itsenäinen
Rotta on ___.  viisas
Kahvi on ___. vahvaa
Meri on ___.   rannaton

Kysymys 3
Kuvittele eteesi viisi sinulle tärkeätä ihmistä. Kun olet valmis, valitse jokaiselle heistä yksi alla olevista väreistä. Muista luottaa intuitioosi.
Keltainen   * vanhempi pojantytär
Oranssi      * ystäväni
Punainen   * nuorempi pojantytär
Valkoinen * poikani
Vihreä       * tyttäreni

Testien tulkinnat julkaisen myöhemmin, joten siitä vain vastailemaan kaikki. Julkaiseminen tosin riippuu siitä, uskallanko. En nimittäin katsonut tulkintaa ennenkuin vastailin, joten voipi olla, että testeistä ilmenee jotain outoa. Toisaalta sehän ei pelaa, joka pelkää ja niin pois päin. Ja jonain toisena hetkenä olisin ehkä vastannut toisin.


Näin kulutan aikaa alla tämän taivaan. Nyt voisin vaikka jotain...

lauantai 16. maaliskuuta 2019

Possun blogiystävä


Possumunkki haluaa tietää blogiystävistään, (ei se ollutkaan ystävistä, se oli kavereista!) muttei kerro itsestään, joten lisään tähän myös Possun omat vastaukset. Kait Possu minut blogikavereihinsa laskee??? (eikä se ollut edes kaverit vaan toverit, johon Repun nuoruudessa liittyi aatteen palo - Repulla kyllä aate paloi ainakin silloin, joten toverit on hyvä) - ainakin ennen tätä...


BLOGITOVERINI :
Nimimerkkini : Repu -Possu
Blogini osoite : https://repukoin.blogspot.com/ - http://laiskapossumunkki.blogspot.com/
Sähköpostiosoite (jos ei salainen): repukoi@gmail.com - possumunkkipossu@suomi24.fi
Hiusten väri : harmaa - vaalea
Silmien väri : siniharmaa  -vihreä
Pituus : __170 - yksi alla Repun___ cm      Paino... hahah no ei tartte kertoo 83,7 kg - Possun blogista löytyy  ajankohtainen tieto
Lemmikit : koira - sammakko
Tietokoneeni merkki on : acer - toshiba
Oikea nimeni alkaa P - L__ -kirjaimella.
Asioita, joista pidän : neulominen, lukeminen, linnut, kävely, ikkunoista katselu, haahuilu - suklaa, retkeily, uinti, askartelu, pipojen ja kintaiden hukkaaminen
Asioita, joista en pidä : tiukat pipot ja piuhat, kiire  - räntäsade, pimeä, pipojen virkkaus
Harrastukseni (laulu, piirustus, voimistelu, käsityö) (tää tuotti lapsena aina hämmennystä, kun ei harrastanut oikein mitään noista, ja ajatteli, että vain noista pitää valita ;) ) : käsityöt, kirjat, kirjoitus, kuutamot, maan muokkaaminen - askartelu, etenkin tonttujen, puutarhanhoito, uinti tähtitaivaan alla lämpimässä altaassa
Haaveammattini : tutkimusmatkaileva taiteileva kirjailija - eräopas
Ammatti, jossa olen oikeasti : eläkkeellä - kirjastonhoitajana ja kärsivien hoivaajana
Haaveet, joita haaveilen työpäivän aikana : ei ole työpäiviä, enkä niistä edes haaveile - retkestä laavulle
Soitan (suuta vai ovikelloa)?: kissankelloa ja harakankin - tuubaa
Lempivärini : punainen, pinkki oranssi - vihreä, sininen, harmaa
Lempiruokani : perunakukko - nuotiomakkara ja nokipannukahvit
Ruoat, joita inhoan : veriset syötävät - sipulimaito
Ilmapallo vai serpentiini?: ilmapallo ehdottomasti - serpentiini, jotta sekin saa ääniä
Osaatko kieliä (äidille, opettajalle, poliisille): jos olisi jotain kielittävää, niin Possulle kielisin -kielin kaiken pihatontulle, joka asuu kukkapenkin vieressä
Joko riittää? Sana on vapaa. Kirjoita mitä haluat. : Haluan ponin ja vuohen ainakin, haluaisin lisää kauniita lankoja ja kankaita, haluaisin aikaa ja intoa ja jaksamista ja hyvät yöunet - haluan lomaa ja lomaa ja lomaa ja kesäretkiä ja suklaata sais tulla paljon

keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Ostettu, lainattua, varastettua

Viljely ei vielä edisty, mutta onnistuin hukkaamaan euroja kuvitellen, että alan kohta puutarhuriksi. Sohvalta suositeltiin pellavaa, mutta ei tarkennettu, joten osti kaikkia pellavalaatuja, joita silmiin osui. Josko vaikka niistä jotain kasvaisi. Muut onkin sitten ihan omapäisesti valittuja. (kuvasta tuli kehno, mutten viitsinyt siihen paljon käyttää aikaa - kuvaan paremmin sitten, kun kasvavat)


Varsinaisestihan menin muistikirjaa ostamaan, jotta saisin elämäni järjestykseen. Tuo vasemmanpuoleinen on tarkoitukseen täydellinen. Jokaiselle elämäni vuodelle riittää aukeama ja paljon jää ylikin, joten aloitin ennen syntymääni ja jatkoin  muutaman vuoden tästä eteenkin päin. Tuo toinen taas on ihan turhuutta. Se vain houkutteli.


Kun nyt tässä mietin, menisinkö espanjan tunnille (tuskin menen - olen hyvä keksimään tekosyitä) kopion tällaisen tuolta Onnelilta ja Pöllöltä:

Ystäväkirja:

Nimeni on...
serkulta lainattu muotinimi, joka takasi kouluaikoina sen, että luokalta löytyi aina kaimoja
Olen syntynyt...
riskisynnyttäjän lapsena ihan Naistenklinikalla satojen kilometrien päässä paikasta, joka on virallinen syntymäpaikkani - myös lasteni isä ja molemmat lapseni ovat syntyneet samassa sairaalassa ja silti jokaisella on eri syntymäpaikka
Pienenä olin varma, että minusta tulee isona...
tutkimusmatkailija tai kirjailija - ei tullut, kun nämä ammatit olisivat vaatineet liikaa ponnistelua, joten menin helpomman kautta eli ihan vain opiskelemalla
Kolme parasta piirrettä minussa on...
suhtaudun tulevaisuuteen positiivisesti
uskon ihmisten hyvyyteen
osaan olla yksin
Lähitulevaisuuden suunnitelmiini kuuluu...
suunnittelu - suunnittelen vihdoinkin ryhtyväni elämään kunnon elämää, liikkumaan enemmän, syömään vähemmän, hoitamaan kasvimaani loistokuntoon, ompelemaan uusia vaatteita, neulomaan lankoja vähemmäksi... ja tietenkin laittavani nykyisen ja menneen elämän järjestykseen uuteen muistikirjaan
Suosikkibiisini tällä hetkellä on...
aina Eppujen Pimeyden tango
Suosikkiravintolani ja suosikkiruokani siellä....
jos nyt sattuisin eksymään ravintolaan, menisin mieluiten johonkin, jossa en ole koskaan käynyt ja tilaisin jotain, mitä en ole ennen maistanut - mutta ravintolat ei ole minun juttu
Suosikkijuomani...
punaviini aina, mutta kraanavettä juon enemmän - oikeastaan nyt ei ole viikkokausiin edes tehnyt mieli punaviiniä - veden lisäksi kahvia joka päivä, teetäkin usein ja maitoa ja piimää
Suosikkisarjani just nyt on...
Vallan linnake on koukuttanut - mitähän sitten, kun se loppuu - no Casualtya myös tuijotan ahkerasti
Suosikki kosmetiikkatuotteeni tällä hetkellä...
kosmetiikka??? - no Dove grapeful & lemongrass dödö, Yotuel hammastahna, Listerine zero suuvesi, jotain naamarasvaa, shampoota, hoitoainetta, jotain mähnää, jolla tarvittaessa saa tukan pystyyn, huulirasvaa talvella - niin ja ehdottomasti aurinkorasvaa kesällä - olen aika huono näissä jutuissa
Suosikki sovellus puhelimessani on...
Whatsapp, jolla hoidan paljon ihmissuhteita ja asioita
Mitä pakkaat mukaan matkalle...
kirjan ehdottomasti aina oli lyhyt tai pitkä matka, kynän ja paperia, mieluiten muistikirjan muodossa - nämä ihan lyhyille metro- ja bussimatkoillekin - metrossa luen, bussissa en, kun tulee huono olo, mutta aina voi käydä niin, että joutuu odottamaan vaikka sitä bussia, silloin kirja pelastaa -
lisäksi villasukat, jos matkustan ihan oikeasti johonkin
Mitä teet kotona kun kukaan ei näe...
minuahan ei kotona näe kuin Koirapoika, jota ei paljon tekemiseni kiinnosta, joten teen normaalijuttuja, kokkaan, syön, tiskaan, siivoan, neulon, kirjoitan, luen, tuijottelen ikkunoista, töllötän televisiota, elän
Viimeisin sisustusostokseni...
en sisusta, mutta hankin joskus asioita, joista pidän - kelpaisko tuo kahvipensas sisustusjutuksi
Paras tapa tuhlata 50 euroa....
kirjat, muistikirjat, matkat (viidelläkympillä pääsis jo kauas), leffat, lahjat
Bravuurini keittiössä...
poropasteijat ja kolmen suklaan kakku ovat niitä, joita minulta tilataan perhejuhliin, paimenenpiirasta tarjoan nykyisin vierailleni

Että tällaista tänään. Jatkan pohtimista, meniskö kurssille vai ei. Alan ikävästi kallistua sen puolelle, että menen.

maanantai 11. maaliskuuta 2019

Sunnuntaikuva 2


Lisää lunta on vain tullut edelliseen.


Kasvimaalla hanki upottaa pahasti. Oli melkoista kahlaamista, kun polkukin on tietenkin ihan ummessa.


Mutta elämää oli, peuranpyllyjä, kanadanhanhia ja kiuruja. Oli kuulemma ollut taas merikotkakin, mutta en minä sitä nähnyt. Jossain pilvissä se kaarteli, kun hanhet syöksyivät huutaen pois.

Nyt  pitäisi taas aloittaa kuntoilu, kun ollaan molemmat, siis minä ja Koirapoika, paremmassa kunnossa, vaikka edelleen tuntuu, että ollaan vanhoja ja raihnasia. Mutta pohjaltahan on suunta vain ylöspäin. Pilatesta tänään vaikken millään viitsisi.

Olen kurssin takia selaillut vanhoja valokuvia ja sen innostamana ottanut yhteyttä joihinkin nuoruuden ystäviin. Katselin myös kirjepinoja ja ihmettelin, miten paljon ovat tuntemattomat ihmiset minulle kirjoitelleet. Minullahan on tämä menneisyysongelma eli kun olen muuttanut usein ja on ollut rankkoja välivaiheita, en muista paljon mitään tai ketään. Miten voin totaalisesti unohtaa ihmisiä, joiden kanssa olen vuosikausia ollut? Mutta tässähän on hyvä syy ostaa taas uusi muistikirja ja toteuttaa pitkäaikainen suunnitelma. Ensi alkuun ostan jonkun valtavan suuren muistikirjan, kirjoitan joka aukeamalle vuosiluvun ja rupean keräämään siihen faktoja sekä omasta elämästäni että maailman tapahtumista. Elän sen verran muissa maailmoissa, että on vaikea muistaa, milloin asuin missäkin ja minä vuonna muutin tai olin töissä jossain; puhumattakaan, että osaisin yhdistää maailmanhistoriaa omaan elämääni tyyliin "missä olit, kun Kennedy ammuttiin". Onkohan mulla päässä vikaa? vai asenteessa? vai kaikkialla?

ps. Käykää arvailemassa sukkapinon valmistumista tuossa eilisessä postauksessa.

sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

Kymmenen sukkaa laudalla


Minulla on pari villatakkineuletta, joita pääsääntöisesti teen, mutta ne alkavat olla sellaisessa vaiheessa, ettei niitä voi kuljetella mukana. Tarvitsen siis kurssineuleen. Sillä silmällä kaivelin keskeneräisiä sukkia esille. Niistäkin suurin osa on kirjoneuleita, joita ei voi tehdä kurssilla, mutta jotain voi. Ja sain listankin ylhäältä vasemmalta riveittäin.

  1. Valkeapuusukat seiskaveikasta pojalle
  2. Piirakat peritystä seiskaveikasta ihan itselle
  3. Perussukat ei niin mieleisestä nallegardenista jollekin tai johonkin
  4. Tassusukat safarista mummotettavalle
  5. Pitempivartiset perussuskat frostista jollekin tai johonkin
  6. Yhteistuumin aloitetut pitkät kirjoneulesukat nallesta jollekin tai johonkin
  7. Ystävänpäivä kalistelut nallesta jollekin tai johonkin
  8. Junasukat mieluisasta nallegarden jämästä kurssikaverin lapselle
  9. Toiset junasukat mieluisasta nallegardenista ja perusnallesta kurssikaverin lapselle
  10. Mäyräkoirasukat nalletaigasta ja perusnallesta myöhästyneeksi joulukalenterivoitoksi
Nyt pääsette jopa veikkaamaan. Arvatkaa päivämäärä, jolloin nämä kaikki ovat valmiina. Noita yhteissukkiahan tein joskus viime vuonna - vai jopa aiemmin? Mutta joukosta löytyy kunnon ufojakin. Taitaa parhaat olla aloitettu viitisen vuotta sitten. Osa on toki aloitettu ihan hiljattain.  Mutta nyt, kun otin ne jalkoihin pyörimään, uskon joskus saavani kaikki loppuunkin. Mutta mikähän päivä? Lähimmäksi osunut palkitaan jollain langalla/suklaalla/sukilla/muistikirjalla/...

lauantai 9. maaliskuuta 2019

Taas on mennyt aikaa


Hirveä tuulenmyräkkä oli yöllä, repi puista oksia, vinkui ikkunoissa. Nyt on rauhoittunut.


Avasin toisenkin adventtikalenteriluukun. Nyt on sellaiset värit, ettei oikein innosta. Löytyisköhän joku, joka haluaisi? Voisin laittaa tulemaan. Ilmoittautukaa!


Juna toi ystävän.


Käytiin eläinmuseossa. Laitoin haasteen kohtaan 40. Etsi lempieläimesi museosta.


Siellähän ne


ja täällä.


Vierailun varsinainen syy oli kurssikaverimme muistokonsertti, jossa tavattiin paljon tuttuja.


Nyt vain jalat kohti uusia seikkailuja.
Hiukan huolettaa Koirapoika, joka ei ole ihan kuosissa. Pysyttelen nyt siis lähinnä kotona ja koiralenkeillä. Jätin viininmaistajaisetkin väliin, kun en uskaltanut lähteä.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

Sunnuntaikuva sun muuta


Sunnuntaikuva nro1
Otin vähän eri vinkkelistä kuin viime vuonna. Ja lisäksi päätin ottaa toisenkin sunnuntaikuvan:


Eli tänä vuonna seurataan tuota kasvimaatani ja sen edistymistä. Tänä aamuna se oli jo näin edistynyt.

Tein muutaman listankin
  Kasvimaalle tarvitaan
  1. kalkkia
  2. oksasakset
  3. kuorikatetta
  4. lannoitetta
  5. harsoa
  6. olkipaaleja?
  7. uusi vuotamaton kastelukannu
  8. vanhoja mattoja käytävälle, ettei tartte kitkeä
  9. offia 
  10. sitkeyttä
Viljelyajatuksia 
  1. perunaa
  2. sipulia
  3. kesäkurpitsaa
  4. jättikurpitsaa
  5. härkäpapua
  6. nauhaporkkanaa
  7. nauhapunajuurta
  8. tilliä
  9. salaattia
  10. ruohosipulia
Lisää siemiä
  1. pellava
  2. pensaskrassi
  3. hunajakukka
  4. auringonkukka
  5. ruiskaunokki
  6. kangasajuruoho
  7. olkikukka
  8. orvokki
  9. kaunopunahattu
  10. pallerokiurunkukka

 

Avasin myös sen ekan paketin. Nyt on taas kerä lankaa, josta pitäis jotain tehdä. Tällä hetkellä ei nappaa, mutta varmaan joskus. Tiedän parikin ihmistä, joille tämä olisi just oikea sukkaväri. On pehmeääkin, joten ei hassumpaa. Milloinkahan ne kolme muuta pakettia pitäis avata?


Eilen kävin pitkälle kävelyllä. Oli hyytävä viima ja hienon harmaita sävyjä maailmassa. Hanki kesti koiran, mutta ei minua. Tänä aamuna kesti minutkin. Hankiaiset on kiva juttu.