Juhannusterveiset kasvimaalta

Kasvimaan koskematon puoli aamulla

ja parin tunnin uurastuksen jälkeen. Valkosipulit jätin kasvamaan.

Sama toisesta suunnasta - oikealla perunamaa, vasemmalla kukkapenkin rehotusta

Tässä samat kukkapenkit oikealla, sanko on kadonnut rikkaruohokasan taakse tuossa keskellä

ja etualallahan on entisen kompostin jäänteille istutetut jättikurpitsat, jotka näyttävät kukkivan sen verran, että halloween on turvattu.

Kukkii kesäkurpitsakin tässä edessä. Vasemmalle tulee vadelmia, oikealle punaisia viinimarjoja ja keskellä on se perunapenkki.

Tässä sinnittelevät herne ja punjuuri - sanko on eri kuin tuolla muissa. Sankkoja riittää. Sankoja myös.

Tässä on sitä kitkettyä puolta. Sielläkin on taas rikkaruohoja, mutta myös mansikkaa ja sipulia ja vasemmalla hyvin elinvoimaista maa-artisokkaa.

Harson alla näytti olevan lähinnä rikkaruohoja, mutta porkkanaakin pitäis löytyä. Ja viinimarjapensaan juurella luuraa palstavastaava.
---
Oli tarkoitus mennä uudestaan illalla, mutta oli liian kuuma. Katsotaan, jos huomenna olis varjoisaa ja viileää.

Keräsin sitten kukkia, en seitsemää lajia tyynyn alle, mutta yhdeksän lajia maljakkoon. - Ja avasin kauan sitten tuliaisiksi saamani oluen juhannuksen kunniaksi.

Nyt ei jaksais...

...lähteä huomenna lentämään mihinkään lapaseen, mutta Repun on tehtävä, mitä Repun on tehtävä. On ollut liikaa ohjelmaa. Olis ollut kiva vähän juhannustakin laittaa (lue: siivota), mutta voihan sitä käyttää sen juhannuksenkin siivoamiseen ja muuhun, mitä ei muuten ehdi. Ensi viikolla uhkaillaan mummoilulla ja sen lisäksi pitäis järjestellä juhlia. 

---

Huomenna on varmaan kaikki toisin. Oli viime yönä unimittari, enkä saanut sen kanssa nukutuksi. On vähän muutenkin univelkaa, kun koiravahdin unet jäi hyvin vähiin. Päikkärit olisi tarpeen. Mutta nyt on juostava.

Kotona taas

Viikko vierähti koiravahtina. Alkoi jo koti-ikävä vaivata vaikka täällä on paljon kuumempi ja hankalampi olo kuin tuolla koiran kotona. Kuvittelin, että kotona mka tekisin jotain. Pitäiskö yrittää saada kuvitelmat toimimaan. Kasvimaa olisi se pakollinen, mutta ei, ei, ei. Ihan liian polttava aurinko. Joten...

Helteiden satoa

Illalla ukkosti ja Koirapoika pelkäsi niin, että luulin sen kuolevan. Selvisi kuitenkin hengissä.

Vaikka ukkonen tekee hienoja taivasnäkymiä, en silti toivo meille ukkosia.

Ukkosia oli illalla. 

Päivällä kävin rhodoja katselemassa, kun ystävä kiltisti tarjosi kyydin.

 

Otin muutaman kuva.

 

 

 

Vieraslajikeskustelu

osoittautui vilkkaaksi. On aina jännä seurata, mikä saa ihmiset kommentoimaan lajemminkin. Jotain jännää bloggaamisessakin tämän jatkuvan horinan lisäksi.

Postia on tullut. Kiitos Susannalle herttaisesta kortista ja kiitos satuolennolle kirjeestä ja vielä kiitos kaikille postcrossaajille, joilta tuli yhtenä päivänä peräti viisi korttia. Postittelu on kiva, mutta kallis harrastus. Odotan innolla vuoden loppua, jolloin näen, miten paljon on tullut postiin syydetyksi euroja.

Kesäkin on kiva harrastus, mutta enpä olisi muutama vuosi sitten uskonut, miten heikko lämmönsietokyky minulla on. Se on meidän lihavien ongelma. Olisi taas yksi syy laihtua.

--- 

Kesän terasseilu on nyt kuitenkin hoidettu. Tapasin opiskelukaverin ja hän tiesi varjoisan terassin. Oli mukavaa istuskella kaljoittelemassa kaupungin vilinässä. Metsäläisenkin on hyvä joskus nähdä ihmisiä. Tosin hiljaa mielessäni tietenkin mietin, mitä kurssikaveri ajattelee lihomisestani, joka on tässä tapaamisten välissä ryöpsähtänyt valloilleen. 

---

Kun ajattelee, miten paljon ja miten usein keskikehopainoisesta elämästä on haittaa ja murhetta, niin luulis, että sitä tekis jotain.

---

Lopetan taas kerran laihduttamisesta puhumisen!!!

Kasvimaata vähän kävin eilen taas kuopimassa. Pitäisi nuo kurpitsat ja kesäkurpitsat saada maahan ennen kuin kuolevat parvekkeelle. Ensi viikolla olisi viileämpää ja ehkä pilvistäkin, mutta silloin hoidan pikkukoiraa, joten palstailu on melko työlästä. Kävelemällähän siitä toki selviää ja kävely on hyväksi.

Ja otsasi hiessähän sinun on kurpitsasi ansaittava.

Illalla oli taas hieno taivas, vaikka ukkonen meidät kiersikin. Onneksi kiersi, sanoi Koirapoika. 

---

Tänne ylös ei itikat yllä, eikä illalla ampiaisiakaan pörrää. Päivällä ampiaiset estävät melko tehokkaasti tuulettamisen. Lisäksi joku polttaa parvekkeella tupakkaa ja sisään tunkeva savu ärsyttää etenkin mieltäni, mutta myös hengitystä. Kun nykyisin polttaminen on vähentynyt tosi paljon, on myös sietokyky alentunut. Vähäinenkin tupakanhaju ärsyttää. Toki ymmärrän, että on nautinto savutella parvekkeella kauniina päivinä ja iltoina, jos savuttelun kokee nautintona, mutta kun se sulkee minulta parvekkeen käytön, niin näen oikeudekseni valittaa täällä.

---

Menen muualle narisemaan.

Veripalvelu saapui

Kesä ja lämpö saapuivat myös. Minun nahkanihan ei varsinaisesti riemuitse, mutta pärjäillään kuitenkin. Iltaisin, varjoissa, olisi kiva kuljeskelle, mutta pusikoissa luuraa hyökkäileväs armeija piikit ojossa valmiina poistamaan liiat veret elimistöstäni. Mutta näillä leveysasteillahan ei kesästä saa valittaa, toisin kuin talvesta, josta voi aina narista. Joten sanon vain, että ikävää, kun talvella ei ole itikoita.

Eilen osuin pihalle, kun siellä oli kiihkeä kärhämä käynnissä. Halukkaat saa meillä talon laskuun tilata kesäkukkia, multaa, lannoitteita ja laatikoita, kunhan lupaavat niitä hoitaa kesän ajan. No, tilaukset eivät olleet menneet ikan kuin strömsöössä ja etenkin jakelu pätki. Siinä meni muutama syvä ystävyyssuhde vaihtoon, tuli paljon syyttelyä, pahaa mieltä, klikit menivät uusiksi ja riita ulotettiin lapioihin, kasteluletkun lukon avaimeen ja nurmikoiden hoitoon. Olin todella tyytyväinen, että yritän pitää kaikki naapuruussuhteet smooltookin asteella. Enkä tod! halua kesäkukkia hoitooni. Kauniita ovat ja kiva, kun joku hoitaa, mutta minä tyydyn estämään Koirapojan jalannostor istutuksille.

---

Myöskin kurtturuusujen poistosta on syntynyt vilkasta keskustelua, kun pelätään, että raparperitkin siinä tuhoutuvat.

Satuin eilen käväisemään omakannassa ja huomasin, että verenpainelääkitystäni on muutettu kuukausi sitten. "Hoitaja lupasi ilmoittaa" oli tohtori kirjoittanut. No ei ollut ilmoittanut. Nyt sitten aloitan sen uuden kokeilun ja asiaan palataan taas kuukauden päästä, kun menen kuulemaan muidenkin kokeiden lopputulemia. Ja yllättäin se kiva lääkäri, jolla maaliskuun lopulla kävin, ei enää ole meidän terveyskeskuksessa. Ei voida puhua mistään oma lääkäristä, kun joka kerta on uusi tyyppi. Olisi mukava pitää joku, jonka kanssa natsaa, mutta näinhän saa kattavamman kuva lääkärikunnasta.

---

Palstailu joutuu nyt kärsimään, kun vietän hiukan sosiaalista elämää ja käyn mummoilemassakin. Mutta pikasiivous on suoritettu ja selvästi mukavampaa on kotiolo.

Sateet tulivat

Kirjan nimenä tämä on niin tuttu, mutta en yhtään tiedä, olenko sen joskus lukenut. Googletin, jos ostaisin. Ei ollut myynnissä. Kirjoittaja Louis Bromfield ei herätä, mitään liikettä aivoissani. Antikka.net pelasti. Kirja on nyt tilattu.

---

Jos jollain on nurkissa joutavana Haruki Murakami: Maailmanloppu ja ihmemaa, olen valmis maksamaan siitä aika paljon. Haluan antaa sen tyttärelleni lahjaksi, eikä sitä ole missään. Siis on minun hyllyssä. Annan omani toki, mutta haluaisin kuitenkin pitää myös itselläni.

Meillä sateet jatkuvat. Yöllä valvottiin, kun ukkonen pelotti Koirapoikaa. Pelottaa tuo sateen piiskaus ikkunoihinkin. Ääniherkän koiran elämä ei ole aina helppoa. Eilen jotkut vatipäät ammuskeli ilotulitusraketteja meidän kulmilla. Onneksi satuttiin olemaan kasvimaalla, joten vähällä selvittiin. Kuului se pauke sinnekin, mutta Koirapoika rauhoittui pian.

Sateenkaarta jäin kuvaamaan ennen aamulenkille lähtöä. Olisi ollut pieni kuiva kausi (Andre Brink: Valkoinen kuiva kausi minulla on ollut, mutta nyt ei hyllyssä näkynyt eli olen sen poistanut suuressa siivouksessa, sen sijaan Jane Harper: Kuiva kausi on täysin tuntematon ja saa jäädäkin tuntemattomaksi) mutta kuvausten takia myöhästyttiin ja kastuttiin. Nyt sitten haisee märälle koiralle.

---

Olisko tänään sitten se siivouspäivä, vai menisinkö shoppailemaan. Kasvimaa lienee niin litimärkä, ettei sinne kannata suunnistaa.

Eilen perkasin tätä vanhaa kompostin paikkaa ja totesin, ettei noista reunalaudoista enää ole kuin ötökkähotelliksi. Pitää ostaa sellainen verkkokehikko kompostiksi. Tuosta vanhasta mullasta taidan rakentaa ison keon, johon ne kurpitsat laitan. Aika paljon jo eilen seuloin juuria pois, joten eiköhän yhden päivän työpanos riitä jatkoksi. Risut kasaan omaksi keokseen ja mietin niiden sijoitusta joskus. 

---

Eilen olin paikalla, kun palstavahdit tekivät tarkastuskierroksensa. Pääsin läpi.

Kaivauksilla

Kaksi päivää olen lähinnä sisällä lojunut, kun piti muka siivota. En siivonnut, enkä tehnyt muutakaan. Tylsistyin vain. Joten, kun aamulla taivas oli paksussa pilvessä ja lämpöäkin vain hiukkasen, päätin unohtaa siivoamiset ja mennä tekemään kurpitsoille kotia.

Kitkin ensin aidan vierustan perusteellisesti. Siellä on tuollainen metrinen pöheikkö etenkin vuohenputkia. Sankollisen juuria sain pieneltä pätkältä revityksi pois. Tein aidan viereen olkibarrikadin estämään vuohenputkien invaasiota. Sitten kaivoin montun, jonka pohjalle laitoin oksia ja muuta vastaavaa, päälle kalkkia, kun sitä on. Sitten nokkosen ja vuohenputken varsia ja hevonpaskaa, kun sitäkin on. Tein kaksi kaivantoa vierekkäin, kun irtomullan kasaaminen vaati tilaa.

Sitten kasasin rikkaruohovapaaksi seulottua multaa päälle. Siinä on nyt penkki, johon kurpitsat voivat asettua, kunhan viitsin ne kuskata paikalla. Toistaiseksi ovat parvekkeella.

---

Tuossa takan näkyy vanha kompostintekele. Sen ajattelin seuraavaksi tuunata. Siirrän ensin kaiken pois. Kaivan pohjalle kuopan, johon pilkon marjapensaiden oksia paksun kerroksen. Päälle sitten kitkettyjä rikkaruohoja, joista kyllä seulon vuohenputken, juolavehnän ja nokkosen juuret pois. Ne eivät kompostoidu vaan puskevat uutta kasvustoa koko ajan. Siksi kannan niitä palstalta pois koko ajan. Kun sitä tekee tarpeeksi usein, rikkaruohosto on jossain kuosissa. Ja sitä hevonpaskaa ripottelen väleihin. Tulee sitten tömäkkää multaa aikanaan. 

---

Nuo kompostin reunatkin pitää tukea paremmin. Minulla lahoaa kaikki nuo puujutut aita mukaanluettuna, mutta yritän pönkittää niitä jotenkin niin pitkään kuin edes jotain on jäljellä.

Iloinen yllätys

Värjärin padan Ilona laittoi minulle paketin, kun olen blogin sadas lukija. Kipitin innostuneena postiin. Pakettia kantaessani arvailin, mitähän kevyttä mutta kovaa paketista paljastuu. Ensimmäisenä tuli kaunis kukkakortti ja sitten lisää kukkia

Tällaisen ihanan kranssin muodossa. Pehmeässä "sammalessa" kasvaa herkkiä virkattuja kukkia. Kiitos paljon. Tämä on aivan ihana. Uskaltauduin laittamaan sen oveen. Toivottavasti saa olla rauhassa kaikilta pitkäkyntisiltä porraskäytävässä liikuskelijoilta.

Kesäkuu alkoi aurinkoisena. Ihan hellelukemia povaillaan, joten pitänee kesävaatteita miettiä, kaivella kaappeja, korjata, tuunata. Kenkiäkin olisi hankittava, mutta en taida jaksaa edes ajatella mitään shoppailua. Eilen pyykkäsin, mutta siivous on edelleen rästissä. Olin (olen?) umpiväsynyt. Katsotaan, tuleeko tänään jostain jotain. Painon kyllä päivitin.
---
Lämmintä kesää teille, joille lämpö on tärkeää!