Hyvää Vappua!

Eilen saapui valkeus, mutta ennen sitä pääsin yhden tavoitteen puoliväliin:

1. varis (ke 8.2.)
2. talitiainen (to 9.2.) 
3. puukiipijä (pe 10.2.)
4. käpytikka (la 11.2.) 
5. mustarastas (la 11.2.) 
6. sinitiainen (ma 13.2.)
7. varpunen (ma 13.2.)
8. harakka (ma 13.2.) 
9. palokärki (ti 14.2.) 
10. hiiripöllö - Aulikin kanssa, ääni (20.2.)
11. kesykyyhky eli pulu (25.2.)
12. naakka (1.3.) 
13. räkättirastas (5.3.) 
14. kanadanhanhi (15.3.)
15. merihanhi (15.3.)
16. töhtöhyyppä (15.3)
17. kiuru (15.3.)
18. laulujoutsen (15.3.)
19. telkkä (16.3.)
20. sinisorsa (16.3.)
21. pikkuvarpunen (16.3.)
22. keltasirkku (16.3.)
23. sepelkyyhky (17.3.) 
24. harmaahaikara (20.3.) 
25. vihervarpunen (25.3.) 
26. valkoposkihanhi (2.4) 
27. kalalokki (3.4.)
28. harmaalokki (3.4.) 
29. naurulokki (4.4.)
30. isokoskelo (4.4.)
31. meriharakka (4.4.)
32. punarinta (4.4.) 
33. peippo (6.4.) 
34. tikli (7.4.)
35. västäräkki (7.4.) 
36. pajusirkku (8.4.)
37. uuttukyyhky (8.4.)
38. tukkasotka (8.4.)
39. nokikana (8.4.)
40. korppi (9.4)
41. viherpeippo (9.4.) 
42. laulurastas (11.4.) 
43. isolepinkäinen eli lapinharakka (14.4.) 
44. punakylkirastas (15.4.) 
45. punatulkku (21.4) 
46. fasaani (28.4.)
47. merilokki (29.4.)
48. kalatiira (29.4.)
49. kulorastas (29.4) 
50. lapasorsa (29.4.) 

Kävipä tuuri, kun tilasin kuumakivihieronnan tälle päivälle. Nyt mietin raskisinko tilata vielä tulevaisuuteen jonkin hieronnan. Se tekisi hyvää, mutta talous aiheuttaa ikäviä esteitä moiseen.

Sitä sun tätä omalla vastuulla

Suunnittelin linturetkeä, kun heräsin aikaisin. Totesin, ettei kannata.

Sääjumalalla on hyvä mielikuvitus. Ei tule tylsäksi elämä, kun yhteen päivään mahtuu välillä kaikki vuodenajat. Ulkoilu on kyllä jäänyt vähiin, mutta muuta olen puuhastellut.

Luin kirjan. Tykkäsin.

Neuloin sukkia. Vaaleat on tehty viime vuoden sny-saaliista eli Ilonasta.

Kävin myös Taidehallissa katsomassa Anu pentikin näyttelyä. Oli ihana! Suosittelen lämpimästi kaikille, jotka haluavat piristystä päiväänsä.

Hankin myös vähän lisää kuvauskalustoa. 

Ja kävin pitkästä aikaa yöleffassa eli Guardians of the Calaxy 2:n ensi-illassa ihan vain fiilistelemässä vanhoja hyviä aikoja, kun yöleffat olivat suuria tapahtumia.

Lupasin munkkejakin huomenna tehdä, joten siivoan vasta sen jälkeen, kun rasva on levittäytynyt kaikkialle. Eikä tässä muutenkaan mikään edisty. Finrexinin voimalla puuskutan elämässä eteenpäin.

Menneisyys keksitään, mutta tulevaisuus tehdään

sanoi Jusuf kirjassa Elovena-tyttö. Repu ajatteli keksiä itselleen menestyksekkään menneisyyden, mutta ei sitten jaksanut. Repu on uupunut ja pettynyt itseensä. Ei Repu jaksa tehdä kaikkea, mitä piti. Repu ei ole käynyt missään kuntoilujutuissansa koko viime viikolla, eikä mene tänäänkään. Eikä Repu ole ehtinyt kurittaa kaappeja nyssäköistä puhumattakaan. Repu on syönyt ja juonut ja hankkinut itselleen sekä fyysisen että psyykkisen huonon olon. Mutta Repu ei olisi Repu, ellei hän ajattelisi, että nyt muutetaan suunta, aloitetaan uusi elämä - tai ei siis vielä nyt vaan huomenna. Sitä Repu kyllä ihmettelee, miten vaikeaa se uusi elämä on. Aloittamisesta Repulle on ehtinyt kertyä paljon harjoitusta, mutta silti se ei tunnu onnistuvan. Repulla on tuttuja, jotka päättävät aloittaa uuden elämän nyt ja aloittavat sen samantien eivätkä ikinä enää palaa entiseen. Mutta pitää kai universumin tasapaino tarvitsee repujakin.

Tänään Repu menee mummoilemaan, mikä on hyvä syy olla aloittamatta sitä uutta elämää juuri nyt. Mummoillessa mikään ei edisty.

Mukavaa huhtikuun viimeistä viikkoa kaikille. Vapun jälkeen varmaan tulee kevät ja kesä.

Repu muuttaa tyyliä

Vanhoina hyvinä aikoina uusi tyyli olisi tietänyt uutta blogia, mutta ajat ovat muuttuneet ja nyt vain vanha blogi joutuu mullistusten pyörteisiin. Repulla on yksi esikuva, jota Repu on pitkään ihaillut, blogiesikuva, Possumunkki. Possumunkki kirjoittaa kolmannessa persoonassa ja sitä on niin mukava lukea, kuin romaania. Repu ajatteli alusta lähtien samanlaista kirjoitustyyliä, mutta se ei tuntunut luontevalta. Nyt ajat ovat toiset.

Anonyymeja kommentteja kolmannessa persoonassa kirjoittamisesta on useita, mutta Repua kiehtoo eniten ajatus, että tällainen kirjoitustyyli tarkoittaa, ettei ota vastuuta omasta elämästään, tekemisistään, päätöksistään. Repukaan ei enää halua ottaa vastuuta mistään, etenkään ei omasta eläkeläiselämästään, joten jatkossa Repu kertoo päivistään kuin jostain täysin vieraasta asiasta, vieraan ihmisen selviytymisestä. Vastuu on siis lukijalla vaikka Repu ei missään nimessä ole savolainen, ei sitten yhtään.

Repu mikrotti Elovenapuuroa (kirjallinen valinta), lisäsi lorauksen öljyä, kasan raejuustoa ja toisen kasan oman palstan punaisista viinimarjoista keitettyä vähäsokerista hilloa (siemenet ikävästi tunkevat hampaiden väliin) ja istui koneen eteen suunnittelemaan (Repu ei piittaa neuvoista, että ruokahetki pitää rauhoittaa nautinnolle - Repu multitaskaa) tulevaa. Repu voi nyt rauhassa kirjoittaa viikkosuunnitelmiaan tänne, koska niiden toteutuminen ei riipu Repusta vaan jostain ylimaallisista olosuhteista.

Repun matot ovat tulleet tiensä päähän, joten Repu hankkii uudet. Uudet matot vaativat uuden ympäristön, joten Repu siivoaa, pyykkää ja järjestelee.

• 23.4. - keittiön kaapit
• 24.4. - makkarin nyssäkät
• 25.4. - kylppäri
• 26.4. - mattotupa ja mattokauppa
• 27.4. - ompeluhommia, paikkaamista, parsimista
• 28.4. - siivousta, jynssäystä, vanha pois, uutta tilalle
• 29.4. - ihailevaa huokailua
• 30.4. - vapun aatto

Näin Repu uudistaa elämänsä ja astuu uuteen aikakauteen, jota varten Repulla on jo suunnitelmia valmiina, paljon ajatuksia ja ideoita.

Illalla, kuun uudet ajatukset eivät olleet vielä edes alitajuntaan ehtineet, oli kaunis taivas, vaikka päivällä satoi rakeitakin. Yön aikana taphtui kaikenlaista.

Aamulla kaikki oli toisin, muukin kuin Repun elämä.

Tällä hetkellä lunta sataa kiihtyvällä vauhdilla. Repun pitää lähteä peräti junamatkalle tapaamaan ystävää. Tarkoitus olisi mennä kulttuurikävelylle. Toivottavasti siellä ei sada. Repu ei ole niin kultturelli, että haluaisi läpitunkemattomassa lumisateessa kultturoida. Illalla Repu leikkii vaihteeksi mummoa, joten missähän välissä Repu kurittaa keittiön kaappeja. Lisäksi Repusta tuntuu tosi oudolta puhua itsestään kuin jostain ulkopuolisesta. Repu tuntee itsensä sisäpuoliseksi.

Repun oli pakko laittaa vielä pari talvikuvaa, kun talvi näköjään taas tuli. kulkeekohan ne junat?

Onnistunut ostosreissu

Reissun onnistumista voi mitata monilla mittareilla. Hyvä reissu tarkoittaa paljon askeleita. Jalkapohjat kipeytyivät ja kolotusta löytyi muualtakin, myös päästä. Isot ostoskeskukset ovat väsyttäviä. Nappulapohjasandaalit, pizza ja olut auttoivat osittain.

Onnistumiseksi voitaneen laskea sekin, että kaikki loppukuun eurot katosivat vaikken paljon ostoslistasta poikennutkaan -- ja muutama juttu unohtuikin vaikka listaa luin useaan otteeseen. Kangaskaupassa piti käydä. Siellä oli paljon paloja. Oli ostettava jotain. Onhan minulla kankaita kotonakin jokunen laatikollinen, mutta ne eivät ole juuri sitä, mitä tällä hetkellä tarvitaan. Oli sitten ostettava yksi ylimääräinen hyvänvärinen kangas, jos sitä joskus tarvitsisin.

Kirjakaupassa piti ostaa viidellätoista eurolla, jotta sai bonuskirjan. Bonuskirja on nyt jo lukemisen kohteena. On hyvä, kuten nuo kirjan ja ruusun -bonuskirjat yleensäkin. Suosittelen. Huomenna vielä ehtii. Ostin sitten kolme kirjaa, kun olivat vitosen kappale. En ole tuosta Guillouesta ikinä kuullut, enkä Suuri vuosisata -sarjasta. Valitsin, koska olivat halpoja, koska arvostan Like-kustannusta ja koska historia ei ole ikinä minua kiinnostanut, etenkään lähihistoria. Takakansitekstien perusteella tässä pääsee kevyessä muodossa tutustumaan viime vuosisadan historiaan.

Minunhan ei olisi tarvinnut ostaa kirjoja noin paljon, koska ostin muutakin, kortteja tietenkin ja tuon muistikirjan, joka äänteli kutsuvasti hyllyssä. Minulla kun ei ennestään ole tuollaista hempeää yliromanttista muistikirjaa, johon voisi kirjoitella kauniita kuvitelmia päivien kulusta. Kuvittelen nyt kesän aikana herkeän hempeäksi. puollustukseksi sanottakoon, että tingin muistikirjan hinnasta. Oli ainoa juuri tuolla kuviolla kansitettu. Joku oli sen kääreet repinyt pois, mutta pakko oli saada juuri tuo.

Kortteja ostin muualtakin, joten postiakin voi ruveta liikkumaan. Kävin parissa askarteluliikkeessä ja yhdessä käsityötarvikeliikkeessäkin. En ostanut, en edes katsonut, lankoja. Ihan muuta hain. kirjakaupan henkilökunta oli ihan omaa luokkaansa ystävällisyydessä. Ei ne muutkaan töykeitä olleet, mutta kovin asiallisia.

Menen hetkeksi pitkälleni tuon Eloven tytön viereen. Laita herätyksen tunnin päähän, koska epäilen nukahtavani vaikka kirja on hyvä.

Kirjan ja ruusun päivä

Sehän tietää kirjakauppakeikkaa ja jotain uutta lukemista vaikkei nuo edellisetkään edisty. Oikeasti päivä on huomenna, mutta bonuskirjan saa tänäänkin, joten raahaudun ostoskeskukseen ja shoppailen samalla kaiken muunkin tarpeellisen. En ole koskaan oikein ymmärtänyt, mitä iloa ihmiset saa shoppailusta. Minulle se on pakkopullaa lähes aina. Onneksi näin, kun eurot on niukat. Tosin kirjakauppa on melkoisen suuri kiusaus. Siellä kun on myös muistikirjoja, joita voi aina hankkia muutaman varastoon - etenkin nyt, kun on suunnitelmia niiden käytöllekin.

Huivista pitänee vielä täsmentää, että sen neulominen on kovin haastavaa, mutta hyvä se on välillä poistua mukavuusalueeltaan etenkin mummoiässä. Tekee päälle hyvää keskittyä johonkin uuteen. Olen hyvin tyytyväinen, että SNY sai minut tähän innostettua. Kyllä siitä valmis tulee ja käden jälki taatusti näkyy.

Kuntoiluni sen sijaan ei ole tällä viikolla ottanut tulta. Pitä laittaa kovemmat panokset kehiin, ettei yritys kuivu heti alkuunsa. Joskus tehoski, kun anooin itselleni luvan punaviiniin, jos olin päivän aikana tunnin hikoillut kunnolla. Tässä kun jyrsin salaattia aamupalaksi, ajatus tuli jotenkin mieleen.

Rupean tekemään ostoslistaa. Nauttikaa lauantaista!

Nuhruinen perjantai

Kosteaa, sumuista, kuraisia koiria, leppoisaa. Eilisen hyytävän tuulen ja koleuden jälkeen tämänaamuinen syyssää tuntuu suorastaan miellyttävältä. Tosin mieluusti sisätiloissa vietän aikaa. Eilen kävi englishclubilaisia, joten järjestelin roinat kaappien kätköihin. Nyt on silmäämiellyttävää. Tässä hempeydenpuuskassa taidan avautua myös sellaisesta häpeällisestä asiasta, etten ole vielä kokeillut ompelukonettani. Pitäisköhän? Palautusaika on jo mennyt ohi, joten pitää toivoa, että se pelittää. Nyt siihen pääsisi jo käsiksi, kun kaivoin paketin esiin tavaravuoren alta. Mutta jos nyt ensin vain ajattelen asiaa. Ajattelen myös muistikirjojani. Tarkoitus on ottaa jotain käyttöön. Ehkä...

SNY-postia

Piti hakea paketti heti aamutuimaan koirien kanssa lenkkeillessä, kun ensin olin vaihteeksi perunut tämän päivän kuntoilun. Huomaatteko, miten sujuvasti lähtee taas tämä uusi kymppiviikko käyntiin. Mutta paketista:

Aloitanko siitä odotetuimmasta eli siellä oli kirjekuori, jossa olilisäohjetta huivintekeleeseen - ja sitä tulee vielä lisää kunhan joskus saan pakerretuksi tämän pätkän. Oli mukana muittakin ohjeita, mutta niistä en nyt ota stressiä, huvistressi riittää tälle keväälle.

Lankana on keväisenvärikäs regia, joka on uusi tuttavuus, mutta tuntuu perussukkalangalta, joten eiköhän siitä jotain synny. Värit ovat kyllä houkuttavat, mutta ihan heti en ehkä rupea tekemään.

Muumimamman tee on varmaan herkullista ja käsirasvaahan aina tarvitaan, etenkin kun on tällainen korppunahka.

Nyörinuken juuri lupasin viedä mummotettaville. Nyt on siis lisää värejä, mistä valita. Näitä olen saanut jo aika monessa paketissa, joka kerta erivärisenä.

SNYni oli koneella neulonut kaksi patalappua myös keväisen kirkkaissa väreissä.

Kiitos paljon SNYni. Kivan paketin olet taas kerännyt. Tykkäsin!

Lukujärjestys

Olen aina tykännyt tehdä lukujärjestyksiä, suunnitelmia. Olen käyttänyt paljon aikaa suunnitteluun kalenteri kourassa. Yleensä olen vielä tehnyt niistä kauniita seinälle laitettavia julisteita. Tämä puoli on aina toiminut erinomaisesti. Toteutus on se, mikä tökkii. Mutta pitäähän ihmisellä olla mieleisiä harrastuksia. Tänään mummoilen, joten pilates ja uinti piti peruuttaa. Venyttelyä voin harrastaa mummoillessakin mummotettavien kanssa.

Kesä aukeaa edessä täynnä mahdollisuuksia kaikkeen. Eilinen kirjoittajakurssin loppu sai aikaan lomafiiliksen ja suunnitelmia pursuaa ovista ja ikkunoista. Tässä vaiheessa käytettävissä oleva aika tulee yliarvioiduksi, mutta lopputulos näkyy sitten myöhemmin. Nyt pakkaamaan päivän tarvikkeita ja etenkin kaivelemaan muistikirjavarastoja.

Postipoika toi pääsiäismuistutuksen kortin muodossa. Kiitos sohvalle! On kodikkaannäköinen kortti, herttainen.

Tavoiteohjelmaa

Tänään on kirjoittajakurssin viimeinen tapaaminen. Syksyllähän se jatkuisi, mutta siihen on vielä aikaa, joten en vielä asiaa mieti. Sen sijaan suunnittelen tuota 10viikon kunnonkohotusta. Minähän tässä viime viikkoina peruutin kaikenlaista mummoilun takia, mutta se pitänee lopettaa. Mikä hyvänsä tekosyy näyttää minulle sopivan, joten laitan tänne viikko-ohjelmaa, jos vaikka sosiaalinen paine estäisi luovuttamisen. Minun päämääräni olisi siis kunnon kohotus, notkeuden ja tasapainon lisääminen. Kuntosali, punttijumppa tai vaikka punnerrukset parantaa lihaskuntoa, uinti ja kävelykin, jos reippaasti askeltaa, parantaa kestävyyskuntoa, pilates ja venyttely ja joogakin notkeutta ja tasapainoa. Näitä siis harrastamaan. 

Tokihan olisi kiva, jos keskikeho pienenisi ja paino laskisi, mutta niitä en nyt aseta tavoitteeksi vaikka salaa toivon niidenkin tässä sivutuotteena kutistuvan.

Viikko 1 (16)

• ke 19.4. pilates ja uinti
• to 20.4. kuntosali ja uinti
• pe 21.4. mäkilenkki
• la 22.4. venyttely

Viikko 2 (17)

• ma 24.4. pilates ja uinti
• ti 25.4. kuntovoimistelu ja uinti
• ke 26.4. pilates ja uinti
• to 27.4. jooga 
• pe 28.4. mäkilenkki
• la 29.4. venyttely

 Tällä lukujärjestyksellä voisin kokeilla. Jos tulee mummoilua, pitää fiksata. On myös mahdollista, että nahka ei kestä vedessä likoamista, mutta kävelyä ainakin. Laitan raporttia parin viikon päästä, että, miten olen pärjännyt.

10 viikkoa uusiksi

Kymmenen viikkoa on nyt ohi. Maha on pysynyt ennallaan, eikä painossakaan ole olennaista muutosta, mutta kunto on kasvussa. Mittaan kuntoani tuolla Polarin sykemittarilla ja tänä vuonna kehitys on mennyt näin:

• 2.1.17 - OwnIndex 21 - tyydyttävä
• 2.2.17 - Ownindex 22 - keskitasoinen
• 17.4.17 - Ownindex 24 - keskitasoinen

Nämä on siis ikään suhteutettuja tuloksia, mutta nouseva trendi joka tapauksessa. Ja tuosta kun nytkähtää pykälän ylöspäin, onkin jo hyvä kunto. Rappeutumisen merkit on kyllä nähtävissä, sillä aiemmin tavoittelin erittäin hyvää tulosta. Mutta voinhan sitä toki edelleenkin tavoitella.

Mitenkäs muilla on 10 viikkoa kulunut? 

Nyt alkaa uusi 10viikkoa eli pääsiäisestä juhannukseen. Silloinhan kunto on jo hyvä, eikä haittais vaikka vyötärökin olisi kutistunut. Ketkä tulee mukaan matkalle kohti kunnollista keskikesää?

Tässäpä epäonnistuneet pääsiäissukkani, jotka jäävät minulle kotisukiksi. Kantapää tehtiin ristiin vahvistamalla. Siihen tuli kaunis ruutukuvio, mutta se venähti ylisuureksi, löysäksi lerpuksi. En tajunnut kiristää silmukoita, kun yleensä teen kantapään eri tyylillä.

Huivi edistyy

Pakersin taas yhden ohjepätkän. Toivottavasti ei ole enää hirveän monta tulossa. Kerroksia on valmiina 114 ja silmukoita 245. Tuolla silmukkamäärällä tulee yksi kerros kestämään ikuisuuden. Silmukkamäärä lähes tuplaantui tuossa lopussa. Lankaa ei kulu yhtään. Ajatuksena tuollainen seitinohut pehmeä neule on kiva. Katselin, olisiko lankaa värikkäänä, mutta ilmeisesti ei. Eipä niin, että kaipaisin just nyt jotain vastaavaa. Meinasi välillä usko loppua, mutta olen tyytyväinen, kun pääsin loppuun. Taidan rentoutua tekemällä muutamat perussukat. Tosin pääsiäissukat pitää tehdä loppuun. Harmittaa, kun niiden kantapää meni pieleen. Mutta osaanpahan seuraavalla kerralla paremmin.

Olisi niin paljon kivaa tekemistä ja niin vähän aikaa, että pakko on keskittyä johonkin, esim. tekemään keskeneräisiä valmiiksi. Olisin paljon, paljon parempi aloittamaan kuin lopettamaan, mutta yritän pitää päämääränä, ettei keskeneräisiä roiku kovin paljon. Miten te muut selviätte kaikesta?

Lankalauantai

Kylmänkalseaa auringonpaistetta, mutta reippaasti tehtiin lenkki. Tosin se reippaus on nyt vähän sitä ja tätä. Isokoira, joka on nyt hoidossa meillä, kulkee hitaasti, hitaammin ja vieläkin hitaammin. Se on kuin perässä vedettävä painava reki. Koirapoika taas pyyhältää edellä, ryntäilee, tempoilee. Ja minä siinä välissä venyn kahtaalle. Nyt Isokoira kuorsaa keittiön pöydän alla ja Koirapoika nukkuu koiran unta sängyllä ja minä yskin aamukahvin kera. On ikäänkuin tautia pukkais, mutta koetan panna hanttiin. Juon kuumia juomia ja troppaan sillä, mitä sattuu kotona olemaan. Vietän tämän päivän kotona laiskotellen -  kuten useimmat päivät muutenkin. Tytär toi minulle pinon Marvel-leffoja katsottavaksi, joten ehkä niitä jossain välissä. Mutta ensin pitää panna telkkari päälle ja etsiä sieltä jotain turhaa taustahälyä. Yritän edistää taas sitä huivia. Kovin montaa kerrosta en kyllä päivässä ehdi. Miten voikin neule olla niin hidasta. Pääsiäissukkiakin pitää jatkaa. ne ei mene ihan putkeen, mutta kesken en jätä, enkä pura.

Pitkäperjantai

Lapsena pitkäperjantai oli pitkä, kun piti kunnioittaa muiden uskoa, eikä saanut mennä naapuriin leikkimään. Nyt on päivä kohta puolessa ja minä jo aamukahvilla. Nykyisin muutenkin aika harvoin aika liikkuu hitaasti, pikemminkin olisi hyvä saada lisää aikaa.

Käytiin pitkällä lenkillä koirien kanssa. Aikomus ei ollut mennä lintumaille, mutta miten minä sinne taas ajauduin. Kahlaajia teki mieli nähdä, mutta ei siellä vielä niin aikaisin ollut oikeastaan mitään. Hanhetkin kaakattivat paikalle vasta, kun oli jo pois lähdössä.

Peippoja ja västäräkkejä pyörii kyllä kaikkialla kuten kuvasta näette. Mutta varsinainen päivänsaalis oli lapinharakka eli isolepinkäinen. Näen nyt paljon lintuja, joita en ole vuosiin nähnyt, kun en ole niin tarkkaan katsonut.

Olisi kaunis päivä lähteä pitemmällekin, mutta taidan siirtyä noihin neuleisiin taas. Pääsiäissukissa on vielä eilinenkin pätkä kesken.

Vaihtelu virkistää?

Viime vuonna tähän aikaan olin jo kasvimaalla raatamassa ja olin sinivuokot bongannut ja kimalaisenkin kuvannut. Nyt on vähän erilaista. Onneksi eilen tehtiin koirien kanssa reipas melkein kolmen tunnin lenkki. Nyt voi tyytyä vähempään ja vaikka vin kotona puuhastella ellen sitten intoutu käymään kaupassa. Kukkia voisi ostaa piristämään elämää.

Hyvin suunniteltu jää helposti tekemättä

Vaihteeksi täysikuu. Heräsin yöllä, kun kuu katsoi ikkunasta suoraan silmiin. Aamullakin vielä möllötti tuolla taivaanrannassa. 

Oli mukava aamulenkkisää, kirpakkaa pikkupakkasta, kuivaa, valoisaa. Iltapäivällä mennään koirien kera pitemmälle lenkille, joten aamulla käveltiin vain välttämätön. Sovin ystävän kanssa lenkin myöhemmäs, kun kuvittelin vihdoinkin meneväni taas pilatekseen. Olen perunut noiden mummoilujen takia. Ja peruin nytkin, kun kuvittelin vähän siivoilevani ja järjesteleväni, käyväni kaupassa, puuhastelevani. Nyt kuitenkin totesin, että yksi neule pitää saada loppuun, joten käykö niin, että järjestys siirtyy. Ovat nuo langat levinneet kaikkialle, kun olen aloittanut, lopettanut ja suunnitellut. Onneksi on täysi vapaus elää ja tehdä mielijohteiden mukaan, joten jos yritän tikuttaa jotain valmista.

Ei niin mitään asiaa

(Onpas kuvassa puhkipalanut taivas...olisi kuvankäsittelylle töitä, mutta en vieläkään käsittele...kaunis aamu kuitenkin...)

Vai voisiko asiaksi sanoa, että yritin kuunnella Linnut äänessä -kirjasta paria rastasta. Ei kuulunut mitään muuta kuin surinaa. ja sitä surinaa en sitten saanut loppumaan. Laitoin kirjan parvekkeelle surisemaan. Kait se joskus hiljenee. Onneksi on tämä netin ihmeellinen maailma, jonka avustuksella voin todeta, että laulurastas se oli, joka puun latvassa luritteli. Toinen vaihtoehto olisi ollut kulorastas, kun yksittäisestä linnusta tuo koon arviointi ei ole kovin selvää. Tosin ei mahassakaan ollut selkeitä täpliä. Olisin vain mieluusti nähnyt kulorastaan.

Laskuriakin voivat halukkaat ruveta seuraamaan. Minä jatkan pääsiäissukkien parissa. olisko pääsiäissukat joku palkintovaihtoehto???

Paastoja

 

Vaikka tuhkapaasto saatettiin onnettomaan loppuun, lankapaasto jatkuu täysissä voimissa. Kiusaus uusien lankojen ostamiseen on täysin kateissa ja katit ties missä. Koko ajan saa törmäillä pusseihin, nyssäköihin ja täyteen survottuihin laatikoihin, joissa on lankoja. Tähän kaaokseen ei nyt tarvita lisää. Kovin hitaasti kuluvat langat. Sain nuo fisukat onneksi valmiiksi ennen pääsiäissukkien alkua. Tänään on eka kuvio pääsiäissukissa menossa. Nuo fisukat ovat myös Niina Laitisen malli. Oli aika hankalaa neulottavaa, kun on niin monimutkaista kuviota, ettei toistoa paljon ole. Sukat tein harmaasta Nallesta ja sinisestä Nalle Gardenista eli kahdella langalla vaikka ohjeessa on useampia.

Lankapaastoon menee myös nämä jämälangoista tehdyt äititeresaneliöt. Paaston aikana olen neulomalla kuluttanut 733 g. Paljon saan vielä tikutella ennenkuin laarissa pohja paistaa. lankoja on tällä hetkellä yli 28 kiloa!

Tuhkapaaston yhteenveto

Nyt saa jo aamupalalla leipää - tosin on myönnettävä, että vierailuilla olen tällä viikolla aika huolettomasti syönyt leipää ja pullaakin. Ja tämähän olisi vielä paastopäivä, mutta enpä jaksa niuhottaa enää.

Oliko paastosta jotain iloa tai hyötyä tai tuloksia. Aika kattavasti voisin vastata: EI!. Iloa ei tietenkään. Ilo ei kait mitenkään liity paastoon. Hyötyäkään en oikein pysty näkemään. Ehkä loppua kohti leivän himo hiukan hellitti, mutta toisaalta minähän loppua kohden itsekin hellitin leivättömyyden vaatimuksesta. Tuloksetkin jäi kokonaan, kun sen ainoan saavutuksen eli suklaan ja karkkien mässäämisen lopetin. Ärsytti kyllä aika reippaasti koko ajan. Voitaisiinko sanoa, että tulos oli odotettu: Ei sovi kieltäymys minulle.

Luontoterapiaa

Kuu kiurusta kesään (nähty 15.3.)

puolikuuta peipposesta (nähty 6.4.)

västäräkistä vähäsen (nähty 7.4.)

---

Pääskyjä siis odotellaan.

Tuo koiran ja kiikarin kanssa kuljeskelu on aika mukavaa. Tosin joskus myös ärsyttävää, kun ei näe, eikä etenkään tunnista mitään. Punakylkirastaskin luritteli puun latvassa, mutta ei kiikarin kantama yltänyt, enkä ääniä laske ellen lintua näe. (On kyllä yksi poikkeus, käki, kukunta saa riittää.) Oltiin taas aamulla kolmisen tuntia lähitienoita kiertelemässä. Ja arvatkaa mitä. Melkein meinasin jossain vaiheessa ajatella, että pitäisi olla tekemässä jotain hyödyllistä, eikä seisoskella kuuntelemassa lintuja. Onneksi ajatus katosi samantien. Muistin, ettei minun tarvitse enää olla hyödyllinen. Lisäksi ulkona maleskelu todennäköisesti säästää yhteikunnan varoja ja vähentää lasten huolta, kun pysyn paremmassa kunnossa. Aion siis jatkossakin tuhlata kauniit päivät joutavaan kuljeskeluun. Tosin kasvimaan ohittaessani näin siellä ahkerat puurtajat jo töissä. Että siellä pitää osa kuniista aamuista tuhlata, kunhan maa sulaa ja kuivuu. Olen ajatellut tehdä palstatöitä salaa muilta. Käyn viikolla aikaisin aamulla ja viikonloppuisin en koskaan. Antaa palstanaapureiden arvailla, onkohan sinne tullut uusi ahkera raataja. (Kaikesta sitä eläkeläinen ilonsa saa.)

Susannalle kiitos ihanasta kortista. Tykkään kovasti. Sopii näihin puutarhamietteisiin. Minulta jää nyt pääsiäsikortitkin lähettämättä, mutta suuresti iloitsen saamistani.

Myöhässä jälleen

Possumunkin mukaan kaikki ovat jo nähneet sinivuokkoja. Minä olen nähnyt vasta ekat leskenlehteni ja nekin kovin nuppuisina. En siis pärjää näissäkään mittelöissä.

Miten olisi sammakot? Vaikka varmaan kaikki on jo niitäkin nähneet. Tämä oli hiukan jähmeä vielä, mutta hyvin silti onnistui kameraa väistelemään. Olisin halunnut kasvokuvan, mutta piti tyytyä  selkäpuoleen.

Sain Possumunkilta tuliaisia puutarhamessuilta, avomaankurkun siemeniä pussillisen. Olen huono kasvattamaan avomaankurkkuja, mutta nyt pitää kokeilla. Toivottavasti tulee runsaasti satoa, jotta voin muistella lahjan antajaa muutenkin kuin kitkiessä ja kastellessa.  Ja mitä bongauskysymykseen tulee, niin jos tuossa postimerkissä on laulujoutsenia, ne on bongattu aikoja sitten isoina laumoina. Kyhmy- ja pikkujoutsenet puuttuvat. Mutta eilen vihdoin se peippokin suostui tulemaan näkyville. Eilen olikin lämmin, keväinen päivä. Tänään tekisi mieli lähteä vähän eri suuntaan lenkille, mutta voipi olla, että tyydyn noihin keskeneräisten neuleiden loppuunsaattamiseen. Sunnuntaina alkaa pääsiäissukkien aika.

Yöpakkasia

Voimalinjakin on kuin helminauha aamuauringossa yön pakkasen jäljiltä. Kaunis päivä taitaa olla tulossa. Nyt jo pitäisi olla menossa, jotta ehtisin kunnolla joogaamaan, mutta minä olen ilmiömäinen hidastelija. Kyllä minä ajoissa yleensä olen, mutta kuitenkin viime tipassa. 

Tänään on luvassa ulkoilua pentuseurassa, kun yksi tuttu tuo taas pentunsa Koirapojan iloksi - tai harmiksi. Koiran kautta kyllä tuo sosiaalinen elämä vilkastuu. Eilenkin näin yhden entisen työkaverin kadun toisella puolen vain sen takia, että hänellä sattui olemaan koirat mukana. Hän on muuttanut tuohon naapuritaloon, joten eiköhän tässä koiralenkeillä törmäillä muutenkin.

Niin... nyt on taas elämä entiseen tyyliin valoisaa ja yöt menee nukkuen. Otin eilen kissan pöydälle ja jätin ratkaisut toiselle osapuolelle. Kun olen asiasta puhunut, ei enää haittaa, mikä lopputulos on.

Mutta nyt on oikeasti juostava, jotta Koirapoika saa lenkkinsä ennen joogailua. En muista mainitsinko viimeksi, että tuo jooga on aika kevyttä venyttelyä, mutta hyvä se on venytelläkin.

Ja vielä sny-postista maininta. Eilen tuli lisää huiviohjetta. Kiitos siitä. Nyt on kuitenkin sen verran noita projekteja, ette ole varma, ehdinkö ihan heti neuloa, kun niitä kerroksiakin oli niin paljon. Mutta yritän mahdollisimman pian.

Oi-joi, miten paljon kello jo on...