tiistai 4. huhtikuuta 2017

Joutavaa murehtimista


Lähes uneton yö on vaihteeksi takana. Jätin allergialääkkeen pois, liekö se herättänyt. Kun sitten heräsin, aloin miettiä ikäviä ja unet kaikkosi kokonaan. Onneksi on noita hyvin nukuttuja öitä takana, joten enköhän selviä tästä päivästä kunnialla. On taas kirjoittajakurssi. Siellä pitäisi edes hereillä pysyä. Nuo yön synkät ajatukset on outoja. Vaikka kuin niitä yrittäisi häivyttää, eivät ne suostu poistumaan ennen aamua.

5 kommenttia:

  1. Yö on paha aika mietiskellä ikäviä.

    VastaaPoista
  2. Tuo uneton yö ja ikävävät ajatukset on tuttua. Yleensä joko tartun kirjaan tai neuleeseen ja yritän muistaa, että suden hetkellä kaikki näyttää ikävältä, mutta aamu tuo valoa myös ajatuksiin. Toivon levollista ensi yötä.

    VastaaPoista
  3. Minä heräsn laittamaan lapsia kouluun ja menin sen jälkeen takaisin sänkyyn. Heräsin, kun nuorin lapsista tuli koulusta kotiin vaille 13. Miten yöllä valvoessa tuleekin aina kaikki ikävät asiat mieleen? Ensi yönä nukutkin sitten kuin tukki. Kunhan maltat olla ottamatta päikkäreitä.

    VastaaPoista
  4. Ihan hyvin nukuin ja vaikka ne ikävät asiat ei ole mihinkään kadonneet, niin en enää niistä paljon välitä. Mutta ikävyydet pitää murehtia valmiiksi.

    VastaaPoista

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.