Kesä on hieno vuodenaika - kuten syksy, talvi, kevät, kukin tavallaan. Säät on sitten ihan oma lukunsa. Helle, sade, pakkanen saavat usein keskustelua aikaan ja usein kiivasta. Kaikkien pitäisi muka aina olla samaa mieltä kuin minä, vaikka minunkin mielipiteet muuttuvat. Mutta keskusteluhan kaipaa monia näkökantoja. Jos me kaikki ollaan samaa mieltä, niin ei siitä kovin vilkasta sananvaihtoa synny. Tällä hetkellä puhutaan helteestä. Itseasiassa 99 % ihmisistä tuntuu olevan sitä mieltä, että on kuumaa - "ihanan lämmintä" en ole kuullut kenenkään sanovan. Mutta kun toteamme, että on kuumaa, niin siihenhän on lisättävä "mutta ei valiteta, talvella on taas kylmää". Miksi se lisäys vaikkei kukaan olisi valittanut? Pitäiskö ruveta paukkupakkasilla lisäämään "ei valiteta, kesällä on taas kuumaa". Eihän talvella ole välttämättä kylmää, eikä kesällä kuumaa. Mukavaa, että välillä on kylmää, välillä kuumaa, välillä sataa ja välillä paistaa. Mukava, että on vuodenajat ja säät.
Ja tämän mukavuuden jälkeen totean, että tämä helle käy minun voimille, en jaksa. Ulkona ei henki kulje ja pulssi nousee vaikka kuinka hitaasti laahustaisin. En ole mikään helleihminen. Lämmin on mukavaa - lämmin kesätuuli varjossa, tosi kivaa. En ole koskaan erityisesti kuumaa rakastanut, mutta iän ja kilojen myötä kuuma alkaa tuntua hengenvaaralliselta. Toinen, joka ei minulle sovi, on aurinko. Aika toivotonta, kun koko ajan kasvot ja kaula kutisee, yritin suojata miten vain. Ulos on pakko välillä mennä ja ulkona paistaa aurinko. Joten enemmän sinnittelen kuin nautin.
Mutta eihän näitä hellekesiä kovin usein ole. Enemmän ehkä ärsytti viime kesä, joka meni ohi ilman, että tiesi kesää olleenkaan. Tämä kesä ei ärsytä, ei jaksa edes ärsyyntyä. Väsyttää, ahdistaa, kuristaa kurkusta, kirvelee silmistä. Ilomielin suon nämä helteet heille, jotka näistä nauttivat. Itselleni toivoisin säällisempiä lämpötiloja ihan vain sen takia, että voisin ajatella muutakin kuin lämpötilaa. Nyt tuulee sen verran, että on kunnon puhuri keittiössä. Tavarat lentelee pitkin seiniä. Siinä puhurissa on hiukan viileämpääkin, muualla vain paksu tulikuuma ilmamassa seisoo paikallaan.
Koirapoika tuntuu hyvin pärjäävän. Nukkuu se normaalia enemmän, eikä paljon riehaannu, mutta ei tunnu kärsivän, kunhan rajoitetaan ulkoilut pikapiipahduksiin päiväsaikaan.