Sitä on kuulemma luvassa sateita ja myrskyjä, joten ehkä se siivous pääsisi alkuun. Tosin sopivasti tuli tekstari, että tilaamani sukkalangat on noudettavissa kaupasta. Minullahan on lankaa edelleen yli oman ja muidenkin tarpeen, mutta tummia värejä puuttuu - ja vaaleitakin - eli pohjaväreistä pulaa. Tilasin siis yönä yhtenä. Ja kun tänään menen kauppaan, voin samalla katsoa, onko muitakin tarpeellisia. Ei ole helppoa olla sukittaja.
Leväperäisyys on siis ohi. Leveäperäisyyden poistuminen vaatii kyllä aikaa. Onneksi nuo levät irtoaa helposti. Pyyhin pölyt kävelysauvoista ja lähdin eilen pururataa höyläämään, ihan kevyesti aluksi persoonallisesti pukeutuneena. Oli muilla sauvojilla tiukkaa kompressoria päällä, minulla pitkä väljä kesämekko. Taidan jatkossakin tällä kävellä. Ei hiosta, kun tuuli pääsee joka paikkaan. Kengät kyllä kaipaa päivitystä. Valitettavissa tuolla, mistä langat haen ei ole urheilukauppaa. Minun on pakko ostaa vain kunnon kenkiä jotta jalat toimisi.
---
Kävin tässä välissä toisaalla:
Kiitos ilmoittautumisestasi
Olet hyväksytty kurssille
Fantasian kirjoittaminen, peruskurssi
---
Ja nyt voi jatkaa normielämää, kun syysohjelma on kuosissa. Minähän olin kesällä autofiktiokurssilla ja jatkan sitäkin. Lisäksi ilmoittauduin japanin alkeisiin. Kaikki tapahtuu netissä eli voin istua koneen ääressä neulomassa. Huonompi juttu on se, että erakoituminen on pässyt vähän liian pitkälle. Olen ruvennut näkemään unia ihmissuhteista. Nettikursseilla ei synny uusia tuttavuuksia. Mutta pitää vain muistaa, että minä viihdyn yksin.
Kesän olen viihtynyt näiden kanssa. Kuudes osa on meneillään. Eka osa ei ihan vakuuttanut, mutta sen verran kuitenkin, että jatkoin tokaan. Ja loput meni ihan sujuvasti. Seitsemäskin on ilmestynyt, mutta odotan pokkaria. Sama kaavahan näissä kaikissa on ja paljon haikailua rakkauden perään (johtuisko uneni siitä???), mutta pakko nostaa hattua sille mielettömälle taustatyölle, jota näitä varten on pitänyt tehdä. Ja onhan kirjoittajalla sana hallussa, joten uskallan suositella sivumääristä huolimatta. (miksi nykyisin tehdään niin järjettömän paksuja kirjoja? - siis tokihan minä tykkään)
Postiluukusta sujahti muutakin kuin postcrossingkortteja (niitä on nyt tuossa pöydällä täysi tusina - sehän tarkoittaa, että aika paljon minäkin niitä lähettelen). Kiitos Saukkis.
Ja vielä tunnelmia perjantailta kolmanneltatoista päivältä.
---
Nyt lepään hetken ennenkuin harkitsen jotain. Sain perunakukkoa tuliaisiksi kotiseudulta. Sitä voisin syödä vaikkei vielä nälkä olekaan. Perunakukkoa voi syödä aina!
