Aikataulut uusiksi

Tänään ei talikoimista vaan siivousta ja pyykinpesua. Ne ovatkin odottaneet vuoroaan kauan, joten hyvä, että tuli tällainen olosuhteiden pakko. Pitkin yötä sade hakkasi ikkunaan ja tuuli ulvoi nurkissa. Nyt alkaa tasaantua, mutta vaikka sade lakkaisi ennen iltaa, on kaikki niin märkää, että mieluusti sisäjuttuja puuhastelen.

Eilen vain vähän aikaa kuopsuttelin, kun oli illalla muuta ohjelmaa.

Käytiin koirakamujen kanssa retkellä

ja nähtiin

kaakkuripari. Totesin, että pitäis ryhdistäytyä noiden lintujen kanssa, mutta ei nyt tänään ainakaan.

Siemenet uimassa

Sateinen aamu tänään ja sateinen ilta eilen. Olin hetken illalla tihkusateessa talikoimassa. Jokunen tulppaani sinnittelee siellä ja auttaa minua päätöksen teossa. Tähän tulee joku väliaikainen kukkapenkki ja pääsee nuo tulppaanitkin jatkamaan elämäänsä, mutta nyt vielä en raski niitä kiskoa ylös. Joten puuhastelen muualla. Onneksi aarin viidakossa ei yksi penkki tunnu missään.

---

Tänäänkin on mentävä, sillä laitoin eilen herneitä ja papuja uimaan. Niiden on päästävä multaan. Kylvän samalla muutkin alueet, joihin voin. Edistyy vähän viljelykin, eikä vain kitkeminen. Toivottavasti ei sada koko päivää - eikä paistakaan.

Kesäpäivä katon alla

Olin huolestunut, kun tähän päivään kertyi niin paljon pientä sälää, etten ehdi kasvimaalle. Siellä kun ei käväistä vartissa. Mutta eipä taida haitata. Sen verran on satanut ja sataa vieläkin, ettei kannatakaan lähteä heinikossa kahlaamaan. 

---

Koirapoika herätti aamulla. Oli hätä tulossa tassuun. Nukuin muutenkin huonosti, joten on väsy. Eilen nukuin päikkäritkin, mutta tänään ei taida aikataulussa löytyä sellaista koloa. Mutta nukun sitten vaikka ensi yönä.

Eilen oltiin palstavahdin kanssa töissä tunti jos toinenkin - itseasiassa niin pitkään, että palstavahti alkoi vaatia pois.

Toinen puoli palstasta on melkoista viidakkoa. Osa on tutun viimevuotisia viljelmiä, joiden olen luvannut olla paikallaan vielä tämän kesän.

Mutta on siellä ihan kivasti sellaisiakin alueita, joille voin tehdä jotain.

Tässä on edellisen kuvan aluetta eilisen jälkeen. Nythän te ajattelette, että näyttääpä hyvältä. Kaikki ei kuitenkaan ole sitä, miltä näyttää. Tuo on kyllä käännetty ja haravoitu ja rikkaruohoja kerätty pois. Mutta, kun iskee talikon uudestaan multaan, sieltä nousee isoja ruohotuppaita. Tähän piti tänään laittaa vihdoin jotain kukansiemeniä ja perunaa. Mutta ehtiihän sitä. Ajattelin kyllä pikkuhiljaa ruveta kylvöpuuhiin, kun jotain alueita olen kuitenkin saanut kuosiin. Toisaalta vadelmien alustaa vois jo kitkeä uudestaan. Nokkonen ja vuohebputki ovat sitkeitä.
---
Kasvimaalla kykkiminen aiheuttaa liikuntakyvyttömyyttä. Onneksi Possun venytykset vähän auttaa.

Suomi on uusi maailmanmestari

En ole mikään urheiluintoilija, mutta kun Suomi voittaa, pitää katsoa. Nyt katsoin Ruotsi ja Venäjä voitotkin, loppuottelun lisäksi ja pitää sanoa, että oli ilo seurata Suomen peliä. Suomalaiset pelasivat joukkueena, mikä oli kyllä suurin syy voittoon - ja toki uskomaton Lankinen, joka oli maalissa täysin läpäisemätön. Kanadan heikkous oli suuret tähdet, jotka halusivat loistaa. Yhteispelillä sujuu paremmin. Valmentaja oli onnistunut luomaan vahvan yhteisöllisyyden, jossa jokainen auttoi jokaista. Hienoa peliä!

Sade on tauonnut, mutta maa on märkä ja väsyttääkin tuo yövalvominen. Voitonjuhliahan piti vielä hehkuttaa voiton jälkeenkin. Kuntosalille en tänään jaksa, mutta palstalle tekisi mieli. Päikkärit voisi olla varteenotettava vaihtoehto. Possun venytykset pitää tietenkin raahautua läpi, oli mikä oli. Painosta ei onneksi tartte sanoa mitään. Ilmoitan jatkossa vain kuukauden ensimmäisen päivän painon. Siitä näkee hyvin, mikä on suunta.

Muistaakohan joku, kun ilmoitin tilaavani kauniinvärisiä lankoja, kun tekee mieli tehdä jotain räiskyvää. No, tulos ei ollut ihan sitä, mitä toivoin. Värit olivat matkalla haalistuneet ihan lällyiksi. Pitäisi tyytyä ostamaan kaupasta ja unohtamaan netti.  Kyllähän noistakin jotain varmaan kehittyy, mutta... Ruskeakaan ei ole oikein ruskeaa. Näin ne lankavarastot suurenee sitä oikeaa etsiessä.

Mukavaa viikkoa kaikille! Muistakaa syödä kasviksia.

Viimeinen sunnuntaikuva

Laiskasti on näitä sunnuntaikuvia tullut ja nyt lopetan kokonaan tältä erää. Ehkä taas joskus jotain.

---

Possun innoittamana päätin julkisesti taas ilmoittaa keventäväni elämää. Salaa mielessänihän olen sen päätöksen jo tehnyt, mutta jos julkisuus auttaisi pysymään ruodussa paremmin. Minulla on tähän ihan lääkärin määräys. On nyt otettu kaikenlaisia kokeita ja pientä häikkää on siellä täällä, sen verran pientä, että elintapojen parannus auttaa. Seuraava vaihe on jotain troppia. Minähän inhoan lääkkeitä, joten nyt pitäisi olla motivaatiota. Kumman vaikeaa se kuitenkin on, etenkin tuon syömisen säätelyn suhteen, miten vaikeaa on jaksaa pitempään. Mutt yrittänyttä ei laiteta.

---

Aurinko hiipii esille eli olisi hyvä kuokkimissää. Jätän kuitenkin väliin ja matkustan toiseen kaupunkiin. Niin on jäykkää elämä. Pitää kokeilla Possun antamat venytykset ennen lähtöä.

---

Mukavaa sunnuntaita itsekullekin säädylle. Illalla katsotaan taas lätkää!
---
Päivän mietelauseeksi hevonen sanoo:

The Rocking Horse
Ambition is crucial element in achieving your goals, but a rigid drive to succeed can blind you to your true calling. Focus on your own development and real success will be yours.

eli suora suomennos:

Keinuhevonen
Kunnianhimo on välttämätön tekijä, jotta saavutat maalisi, mutta jäykkä pyrkimys kohti menestystä voi estää sinua näkemästä todellista kutsumustasi. Keskity omaan kehitykseesi niin todellinen menestys on sinun.

Sadeaamun mietteitä

Yöllä oli lätäköittänyt joka paikan ja äsken satoi kaatamalla. Nyt kuitenkin näyttää kirkastuvan. Kyllä pitäisi pysyä suunnitelmissa. Jos on päätetty sataa, pitäisi sataa sitten. Menee elämä aina ihan sekaisin, kun tehdään tuollaisia äkkipäätöksiä. Olin ajatellut hyödyntää sadepäivän sairaalavierailuun, mutta nyt en saa selvää, mitä potilas tahtoo. Siellä on jotain tapahtumaa tänään. Kyse on useamman tunnin matkustamisesta, joten ihan noin vain ei siellä käväistä. 

---

Olisi myös taloyhtiön siivouspäivä, voisin sukeltaa vinttiin ja raahata turhaa roinaa jätelavalle. Mutta se on jotenkin niin vastenmielinen ajatus. Pitää yrittää ottaa joku päivä kesällä ja käydä läpi sitä roipetta. Lajitella valmiiksi seuraavaa siivouspäivää silmälläpitäen. Vinttikomerossa on ties mitä ja ties kenen.

--- 

Ehkä otan itsestäni niskaotteen ja menen kuntosalille. Olen niin kankea ja huonossa hapessa, ettei kukaan uskois. Olisi aika ottaa ryhtiliike Possun malliin. Mutta kun en oikein usko koko ryhtiliikkeeseen - siis omaani. Possun ryhtiliikkeeseen uskon ilman muuta.

 

Kasvimaalla olen nyhertänyt tuntikausia. Se on osasyy kroppani kankeuteen, mutta oikeastihan syy on venyttelyn puutteessa. Hirveästi siellä nyherrän, mutta jälkeä syntyy hitaasti. Mitään en vielä ole laittanut kasvamaan, mutta ehkä pitäisi. Minun on vain vaikea toimia, kuten järkevät ihmiset eli tahdä ensin penkki ja istuttaa ja sitten miettiä, tehdäkö jotain ympäröiville alueille. Minun vain pitää käydä järjestyksessä koko alue läpi. Huono luonne. Ei voi mitään.

---

Yritin kaivaa kuvaa, jossa näkyisi, miltä tämä puoli ennen näytti, mutta ei ole. Pitää ottaa kuva siitä toisen puolen viidakosta ennenkuin syöksyn sen kimppuun.

10 sukkaa laudalla

Siinä ne nyt köllöttää. Lähimmäksi arvasi... Susanna maalta.

Junasukat kurssikaverille, joka lopetti kurssin, eikä ikinä saanut näitä. Menivät sitten kuitenkin käyttöön muualle.

Mäyrissukat mäyriksen emännälle, mutta nuo toiset jää minulle. Tykkään väreistä.

Ystävänpäiväsukat yllätykseksi ystävälle. Jämistä kun kokosin, oli päättely varsinainen urakka.

Piirakat ihan omiin kavioihin.

Yhteisneulontasukat varastoon.
(nämä lähinnä ärsyttää, värivalinnat on hermostuttavat ja päättelyyn meni tuntikausia)

Gondorin valkoinen puu tilauksesta pojalleni.

Mieskokoiset perussukat lahjaksi ystävälle.

Lopuksi vielä perussukat jollekin, johonkin, joskus.

Ja ylimääräisenä Nina Laitisen äitienpäiväkalit lyhyenä, pienillä muutoksilla, jämistä ihan omaan käyttöön. Tuli jokunen virhekin mukaan, jottei kukaan epäile teolliseksi tuotannoksi.

Välityönä neuloin myös jakun puuvillasta mummotettavalle. Kiireessä jouduttiin kuvat ottamaan ja viimeistelykin jäi. Pääasia, että mummotettava tykkäs.

Kuu-ukko kisa kaikille

Täysikuu saa aikaan ajatuksia, monenlaisia. Nykyisin aika paljon ajattelen kirjoittamista. Olen muutaman vuoden ollut elämänkertakirjoituskurssilla, useammallakin, jotain saanut aikaankin ja jotain jatkankin. Yksi kurssi jatkuu ilman opea ihan omalla porukalla. Siellä jatkan oman elämäni penkomista. Mutta tekisi mieli kirjoittaa jotain fiktiotakin. kirjoittaa jostain muusta kuin menneestä elämästä. Mutta kun en keksi, mikä olisi hyvä aihe. Ideoita ei tule. 

---

Niinpä julistan juhannusyöhön yltävän kisan:

Antakaa aiheita tulevalle bestselleristille.

---

Mistä voisin tarinoida?

Kuka tai mikä olisi päähenkilö?

Milloin tapahtuisi?

Vai tapahtuisiko milloinkaan?

Missä?

Miten?

Miksi?

Kuka, ken, kumpi, kumpainen?

---

En toki pyydä teitä kirjaani kirjoittamaan, mutta vihjeistä voisin ottaa vaarin - tai muorin. Runoja, näytelmiä, lauluja, loruja en aio kirjoittaa. Mieluiten kirjoittaisin kirjaa, mutta veikkaan, että novelleiksi menee. Tai sitten ei mitään tule.

---

Työväenopistossa on paljon kaikenlaisia kursseja, joten jollekin menen. Luovan kirjoittamisen peruskurssi sopisi hyvin aikatauluihini - tai ei hyvin, mutta jotenkin. Sukelletaan spekulatiiviseen fiktioon kiehtoisi eniten, mutta en tiedä uskallanko sinne mennä. Spefi eli uuskumma on laji, jossa todellisuus tipahtaa outoon, omituiseen maailmaan. Lempparini Haruki Murakami taitaa tämän lajin. Autofictiokin kiehtoisi, siis oman elämän tarina kuvitteellisella kuorrutuksella. Työväenopiston ohjelmat ei ole vielä ilmestyneet, joten valinnan varaa varmaan on. Toki pitää priorisoida, sillä kursseilla on tapana täyttyä ensimmäisten minuuttien aikana.

---

Mutta tarjotkaa auttavaa kättä. Parhaat ehdotukset palkitaan - joskus. Olen hidas lähettämään paketteja, mutta jossain välissä aina kuitenkin. Useita ehdotuksia saa antaa, ihan niin paljon kuin mielikuvitus keksii.

---

Tänä vuonna juhannusyö on oikealla paikallaan eli kesäpäivänseisauksen aikaan, jolloin päivä on pisimmillään ja yö tuskin aavistus. Silloin teen päätöksen, otanko jonkun vihjeen onkeeni, saako joku mielikuvitukseni liikkeelle.

Tuoksussa tuomien

valkoisten kukkien

---

On kesä hienoa aikaa kaikista ongelmista huolimatta. On kiva katsella vehreyttä ikkunasta. On kiva kuunnella lintuja koiralenkeillä. On mukavaa, kun on lämmintä. On mukavaa, kun löytää varjopaikkoja.

Yöt saisivat lämmetä, jotta saisin nuo kesäkurpitsat ja kurpitsat ulos kasvamaan. Nyt pyörittelen niitä parvekkeelle-sisään koko ajan. Etenkin nuo jättikurpitsat ovat kovin kylmänarkoja. Parvekkeen voisin ottaa aamukahvikäyttöön.

Fiksasin tuossa joutessani painotaulukkoakin. Turhaa noita sadan gramman heittoja on viikottain merkata. Nyt näkee paremmin nousevan suuntauksen. Siinä puhutaan kiloista ei grammoista.

Ja vielä sunnuntaikuva, kun en niitä tahdo muistaa.

---

Kohta mennään Koirapojan kanssa kuvauksiin. Katsotaan, saako ammattilainen parempia kuvia.

Kasvimaalta kajahtaa

Ratkaisin eilisen tympääntymisen mennen aurinkoa uhmaten kasvimaalle.

Takaosan vadelmathan on nyt kitketty, joten jatkoin kohentamalla nurkan raparperipuskaa ja etenkin kaivamalla rajoja naapuriin. Yritän kiskoa juuret pois, jotta vuohenputket pysyisivät rajan toisella puolen eli kaivan ojaa rajalle ja täytän sitä oksasilpulla ikäänkuin katteeksi. Jatkoin sitten samaa mutkan jälkeen. Kaivoin ojan. Kaivoin maa-artisokat ylös. Kitkin. Muokkasin, Lannoitin. Istutin kohtuumäärän maa-artisokkia takaisin ja peitin kaiken oljilla. Siinä vierähti nelisen tuntia.

Palstavastaavakin löysi paikkansa ja vahti tyytyväisenä raatamistani.

Kun palstalle antaa pikkusormen. on pakko jatkaa. Illalla vielä kävin kääntämässä yhden lämpäreen. Rikkaruohojen juuret keräsin sanomalehden päälle kuivumaan. Yritän saada ne pois ennen sadetta. kuivina ovat keveitä kantaa kauas pois roskikseen. En usko, että mikään kompostointi tappaa vuohenjuuren ja juolavehnän juuria.

Nyt tekisi kovin mieli mennä jatkamaan, mutta pari päivää menee mummoillessa sen verran tiiviisti, ettei jää aikaa maanviljelyyn. Mitään en ole vielä kylvänyt. Tuon lämpäreen ympärillä on ollut renkaana mansikoita, mutta nyt taitaa taimet olla kadonneet. Hyvä, jos muutaman saan pelastetuksi. Ajattelin kylvää kukkia tuohon ympäröivään soikioon. Lämpäreeseen laitan jotain syötäviä, punajuurta? porkkanaa? jotain? Mutta mitä siis ympärille yritän kasvattaa?

Tässä on kukkavaihtoehtoja. Mikähän/mitkähän sopisi parhaiten? Ehdotuksia! Tuossa on sopivasti unelmakuva kukkaloistosta vinkiksi.

Eilen tuli myös Ninan kirjosukkaohjeet. Tuo Metsäkukkia houkuttelee. Mutta kun on tässä vielä muutakin.

Norkoilijat

Kovin on saamaton olo. Piti mennä ystävää katsomaan sairaalaan, mutta en vain jaksa. Olisi ollut ainoa päivä, kun on aikaa. Nyt taas siirtyy ensi viikolle. Josko silloin. Riipii tuo valoallergia ja huonosti nukutut yöt, päätä kivistää, tekee mieli ryömiä johonkin koloon. Pölytys ottaa päähän.

No niin. Nyt on valitettu ja pelästytetty mahdolliset lukijat, joten voin siirtyä ajattelemaan jotain muutakin, harkisemaan ehkä kasvimaalle menoa yai jotain muuta aktiviteettia --- tai vaikka päikkäreitä.

Ehkä kuitenkin uhmaan aurinkoa, otan Koirapojan ja menen kasvimaalle nyhertämään. Koko vadelmapenkki on nyt kertaalleen kitketty. Nokkosia oli hillittömästi, kun tämä osa oli lainassa viime vuonna. Kukaan muuhan ei vadelmapenkkejään nyherrä. Nyt voisin siirtyä nyhertämään toiselle sivulle.

Äitienpäiväkin meni. Sain hupparin ja muuta dumbojuttua sekä risteilyn lapsiltani.

Mutta hienointa oli mummotettavalta saatu pantterinorsutaulu. 

Purjehdin tieheni valittamasta.