lauantai 4. toukokuuta 2019

Antaa mennä, kun on alamäki taas


Loistosää aurinkoihottumaa potevalle. Piti sitten nyrjäyttää nilkka, jottei tartte lähteä lenkkeilemään. Mitä sitä ei mummotekis, jotta voisi istua telkkarin edessä juomassa punaviiniä.


Blogilistani elää. Jos joku ei lopeta, laittaa ainakin bloginsa vain kutsuvieraille. Pitäiskö etsiä uusia blogituttuja vai todeta vain, ettei noitakaan ehti lukemaan.
Otetaan sille!

6 kommenttia:

  1. Meilläkin on sadellut ja aamulla oli pakkasta, kukkamaa huurteessa, se on kevättä se. Äidin luona satoi rakeita, oli kuin raesokeria maassa. Pikaista paranemista jalalle ja ihottumalle. Minkähänlaisia vaatteita tarvittaisiin suojaamaan ihoa, siis kasvoja? Isolierinen hattu?

    VastaaPoista
  2. Kävelin eilen läpi tuulen ja tuiskun, oli todella miellytävää ulkoilla;D
    Parane pian ja muita sen kaltaisia toivotteita=)

    VastaaPoista
  3. Pöllö on täällä, ei ole unohtanut Repua. Ei vaan saa aikaiseksi mitään. Tarttuu yhteen, pistää pois. Tarttuu toiseen, pistää pois.
    Odottaa, että Repu ja muut päivittäis blogiaan, vaikkei itse tee omansa eteen yhtään mitään.

    En onnistunut murtamaan mitään maalla ollessa, mutta vasemman jalan nimetön varvas on niin pahuksen kipeä, että vain sinun tekemät punaiset pöllösukat on sopivat: ei purista ei kiristä eikä ahista. Onneksi oli matkassa mukana!

    VastaaPoista
  4. Elämä on tautista aikaa :) Kommandopipo olisi tarpeen.

    VastaaPoista
  5. Minä en ole lopettanut blogiani, enkä bloggaa vain kutsuvieraille. En vain jaksa päivittää blogia. Eikä edellistäkään postausta ole kukaan kommentoinut. En jaksa päivittää blogia vain omaksi ilokseni.

    VastaaPoista
  6. Voi Susanna! Minä käyn kyllä lukemassa sinun päivityksesi vaikken aina kommentoi. Joskus tuo kommentointi on hankalaa kännyllä, enkä kovin usein avaa konetta, kun sekin tökkii.

    VastaaPoista

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.