Joulukalenteri tulee - oletko valmis

Hannu Mäkelä: Syksy Venetsiassa

 Koska olen helposti kyllästyvä ja ikuisesti uutta kaihoava, niin seitsemän vuoden jälkeen päätin jättää mammutit rauhaan ja etsiä uhrikseni jonkun muun. Pääperiaate säilyy kyllä entisellään eli kyseessä on joulukalenteri ja myös kilpailu. Jokaisen päivän tarinanpätkään on kätketty hyllystäni löytyvän kirjan nimi. Se, joka ensimmäisenä löytää oikean nimen, saa pisteen. Eniten pisteitä saanut palkitaan taas jotenkin.

Tarinasta löytyvän kirjan nimen täytyy olla juuri se, mitä minä ajattelin. Vaikka jutusta löytyy muita kirjoja, en niitä hyväksy. Ja siksi myös kirjailija pitäisi tietää. Ja edelleen nimen on oltava juuri siinä muodossa kuin se on kirjan kannessa.

Lisähaasteena tämän vuoden kuvat ovat kirjojeni kansista. Niitäkin voi arvailla samaan tyyliin kuin tekstiin piilotettuja eli kuvista myös tekijä ja kirjan nimi. Tämän voi aloittaa jo tänään. Luulisin, että matkan varrelle sattuu joku helppokin.

Olen tainnut laittaa tänä vuonna jotain hiukan vaativampiakin nimiä, mutta senhän näkee tässä kuukauden aikana. Olen myös yrittänyt tarkistaa kaikki tekstit, mutta virheitä voi sattua. Älkää siis kiukustuko, jos näin on käynyt. Ja muutenkin, suhtautukaa rennosti. Tämän on vain tarkoitus tuota hiukan hupia elämäänne. Palkinnot ei ole kovinkummoiset. Ehkä vain jotain kämästä postikorttia.

Arvauksia voi esittää, kunnes olen käynyt hyväksymässä oikean vastauksen. Jokaiselta arvaajalta hyväksyn yhden, sen ensimmäisen arvauksen eli ei kannata luetella kaikkia sanoja ja olettaa, että jokin osuu oikeaan. Ja jos joku antaa useita vaihtoehtoja, voi seuraava napata jonkun muun kuin sen ensimmäisen. Kun olen käynyt kuittaamassa, että kukaan ei ole tiennyt, alkaa peli alusta eli jokaisella on jälleen yksi uusi arvaus. En välttämättä aina ehdi kuittaamaan salamannopeasti, joten koettakaa kestää. Jos joku luettelee useita nimiä, joista eka on väärin, mutta joku muu oikein, ilmoitan silti, että oikeaa ei ole löytynyt.

Ihan ensimmäinen kalenteri suosi yökyöpeleitä. Seuraavat oli ajastettu aukeamaan satunnaisesti. Viimeksi oli aamuvirkkujen vuoro. Josko nyt palattais juurille ja luukku aukeaisi puolilta öin?

 Vielä aiempien aiempien vuosien tuloksia. 

2015

Possu 17

Susanna 11½

Saga 2½

2016

Possu 15

Pöllö 4

Susanna+SusannanMies 3

AnonyymiAnne2

2017

Saga 11

Possu 7

Sus' 5

Laiskiainen 3

AnonyymiAnne 1

Pöllö 1

Susanna 1

 

 2018

Possu 9

Saga 8

Laiskiainen 6

Sus’ 2

Susanna 1

AnonyymiAnne 1

Pöllö 1 

 

2019

Possu 10
Anne 7
Saukkis 5
Saga 1
Marika 1

 

2020 

Saukkis 9

Possu 6 🐦

Beate 4 🐦
Sus' 3 🐦

Laiskiainen 2

AnonyymiAnne 2 

Puikko 2

Marika 1

 

2021

Kirjapisteet:

Saukkis 8

Possu 7

Laiskiainen 4

Sus' 2 

Marika 2  

Pöllö 1

Anne 1

 

Lintupisteet:

Saukkis 12

Laiskiainen 7

Marika 5

Sus' 1

Anne 1

Papukaijat: 

Pöllö 🐦🐦 🐦 🐦 🐦 🐦 🐦 🐦 🐦 🐦 🐦

Marika 🐦 🐦 🐦 🐦 🐦

Sus' 🐦 🐦 🐦 🐦 🐦

Possu 🐦 🐦 🐦 🐦 

Laiskiainen 🐦 🐦 🐦 

Saukkis 🐦

 

Joskus jaoin puolikkaitakin pisteitä sun muuta, mutta nykyisin en enää jaksa. Papukaijamerkkejä rupesin jakamaan pari vuotta sitten jollain ihan oudoilla perusteilla. Viime vuosi olikin sitten kaikenlaisten pisteiden riemuvoittoa.

--- 

Näillä eväillä tähän vuoteen.

Marraskuu vetelee viimeisiään

 

Lunta on ilmestynyt erilaisina ryöpsähdyksinä. Nyt sataa vaihteeksi vettä. Ihan perustalvi siis.

Harmaat säät sopivat minulle. Ei ahdista, ei masenna. Olen jopa ollut aktiivinen välillä. Osallistuin Itseriittoisten pikkujouluunkin eli sosiaalistin itseäni.

 

Kävin yöpymässä mummotettavien luona, kun kiireiset vanhemmat olivat muualla tutkimuksiaan tekemässä.

Yhtenä päivänä matkustin Tampereelle tapaamaan Käsistään käteviä. Kaikenlaisiin ryhmiin olen tunkenut itseni vaikka introverttina osallistuminen vaatii ponnistelua. 

 

 

Nyt kyllä taidan jättää yhden ryhmätapaamisen väliin. Koirapoika nimittäin sai taas ripulin stressistä varmaan. Onhan se kamalaa, kun joutuu olemaan yksin. Kilttinä koirana Koirapoika ilmoittaa, kun on ulos mentävä, ettei minun tartte mattopyykille ruveta. (Tosin sitäkin on tullut pitempien poissaolojen jälkeen, kuitenkin vain pissajälkiä.) Yöllähän ulkoiltava on usein, joten nukkuminen on mitä on eli pätkittäistä. Joskus sitten aamuisin nukutaan tosi pitkään. Tänä aamuna oli pakko turvautua herätykseen. Koirapoika on niin moderni, että tilaa ruuat netistä kotiinkuljetuksella. Minä ihan vain kävelen kauppaan hakemaan maitolitrani. No, tänään oli aikainen kuljetus eli piti herätä. Onko mitään pahempaa kuin herätä kesken unien johonkin pirinään?

Koirapojalla kävi vieraskin. Harjoittelee keväistä hoitokeikkaa varten hyvissä ajoin.

Jotain valmista on sukkatehtaaltani tullut, jotain itselle, jotain varalle ja jotain tilattua.

---

Kuten Possu muistutti: Joulukalenteri hyökkää kohta päälle!

Talvi!

19.11.2022

Kalliolle saapui talvi. 

Saapui muuallekin. 

Elämä valaistui.

Nyt tuuli pöllyttää lunta. Tuulee nimittäin aika reippaasti täällä meidän mäellä. Tämä on tuulinen paikka yleensäkin.

Ja kun tuli talvi, tuli talvikengät. Tässä vanhat ja uudet hienosti rinnakkain poseeraavat. Minun tassuille käy vain tuo lastenmalli ja siitä tietenkin se isoin koko. Keksin tänä vuonna loistavan idean. Tilasin kuomat suoraan kuomalta. Tulihan se jonkin verran kalliimmaksi kuin jostain kaupan tarjouksesta, mutta ei sen väliä, koska harvoin kaupasta löytyy sitä suurinta kokoa. Kuomakaupassa olikin niin monenlaista kuosia, että meinasi tulla valinnanvaikeus.

---

Vanhoja olen toistaiseksi käyttänyt, kun en ollut heittänytkään niitä vielä pois. Uudet on kyllä olleet kotona jo jonkin aikaa, mutta ajattelin säästellä. Jos nyt tuli mieleen, miksi ostaa uudet, jos vanhatkin kelpaa, niin kerronpa, että vanhoissa on jotain vikaa.

Pohja on aika totaalisen rikki. Sukat tuppaa kastumaan. Eiköhän näiden ole syytä siirtyä historiaan.

Meidän leikkikenttä on ollut remontissa keväästä lähtien. Siellä on kaivettu ja kuovittu ja puuhasteltu korkeiden aitojen takana. Isona koneita on vaellellut kävelyteillä.

Nyt se alkaa olla valmis. Kovin isoja muutoksia ei näy, mutta ilmeisesti putki-sähkö-ja muita piilotöitä on tehty.

Vajassa on uudet maalaukset

ja ympäröiviä kävelyteitä on muokattu ja osa asvaltoitukin. Ja leikkipaikkojen alustoja ja telineitä on uusittu kuten myös pelikenttä. Kait se remontti oli ihan tarpeellinen.

Ämpärilistan kohta  21.

Tee hyödyttömiä asioita.

Aikaisemmin "ajantuhlaukseksi" nimitetyt, mutta hurjan hauskat asiat ovat nyt paikallaan. Mitä sanoisit esimerkiksi valtavan palapelin parissa painimisesta iltakaudet katsomatta kelloa? Tai aloittaisitko mieluummin tarpeettomien, mutta kauniiden esineiden keräilemisen kirpputoreilta?

---

Siis ehdoton EI tavaroille, mutta aloitin palapelin, jonka sain muutama vuosi sitten joululahjaksi. Aikanaan tein paljonkin palapelejä, joten jospa nytkin. Yllättävän hankala kuva tässä on. Ei paljon edistynyt, mutta aikaa meni. Jouduin siirtämään makkarin kirjahyllyn päälle koiralta piiloon, koska pitää ensin tehdä noita lahjuksia valmiiksi.

Siirrynkin tästä paketointiin.

---

Vielä yksi kysymys:

Miten sinä ymmärrät ilmaisun AAMUTUIMAAN?

Minulle se on aika selvä, mutta miten sinulle.

Jumppamatto matkailee

 

Tänään on se päivä, kun pitkästä aikaa on mahdollisuus mennä pilatestunnille. Siispä sopivat vaatteet päälle, jumppamatto, pallo ja kuminauha kassiin ja matkaan. No, siinä sitten bussissa aamuhorteesta heräilen ja huomaan, että tulikin lähdetyksi liian aikaisin. Vähän harmittaa, mutta ei hätä ole tämännäköinen. Pitää kuitenkin käydä apteekissa ja kaupassa. Nehän voin hoitaa nyt ennen tuntia ja tunnin jälkeen suoraan kotiin.

---

Apteekki sujuu hyvin. Saan, mitä tarvitsen.

---

Pyörähdän kirjakaupassa, mutta en löydä mitään.

---

Siispä Tokmannille, jos löytyisi Koirapojalle uusi pieni näppärä harja. - Ei löydy. Voin kuitenkin ostaa jonkun suklaarasian niille, joille sukat ei kelpaa ja joille on muutenkin vaikea löytää lahjuksia. Onneksi he ovat suklaasieppoja.

---

Tokmannillahan on aina tarjouksia 2 jollain hinnalla tai kolme tai neljä tasarahalla. Päätän sitten tarttua useampaankin tarjoukseen.

---

Tyytyväisenä kassalle.

 "Joo, haluan kuitin. Kiitos"

Ja kun aikaa on, tarkistan kuitin.

No, ei tuo tarjous ole mennyt oikein.

Takaisin kassalle.

Kassatyttöparka selittää, että tämä yksi on väärä, että ei se mitään tarkoita, vaikka olisivat samassa laatikossa.

Menen siis vaihtamaan yhden.

Samalla huomaan, että toinenkin tarjous on väärin. Kävelen nyt varmuuden vuoksi tarkistamaan, onko oikeat tavarat. Siellä sattuukin olemaan henkilökunnan jäsen, joka sanoo:

"Näytäpäs mitä sinulla on. Joo tuo ei ole jostain syystä mennyt siihen kassaohjelmaan. Näitä virheitä on koko ajan Minäpä soitan sinne. Mene kassalle, niin se korjataan. 

---

Taas olen kassalla. Kassa korjaa sen yhden, josta ensin valitin. 

Sanon, että tämäkin olisi, siitä soitettiin. 

Kassa korjaa sen.

"Mutta kun tässä on siis neljä tasahintaan, niin tuo ei auta."

Kassa pyytää apua.

Sitten etsitään ne neljä, poistetaan, laitetaan uudestaan.

Jono kasvaa. Ihmiset mulkoilee minua.

No, myönnän, että nipotan pikkujutuista, mutta kun ostin ne vain tarjouksen takia.

Rahat palaavat sitten joskus tililleni, kun kortilla maksoin. 

Allekirjoitan kolme paperia, saan neljä kuittia käteen ja poistun. 

---

Enhän minä malta olla tarkistamatta menikö oikein.

Ylläys, yllätys! Ei mennyt.

Sain palautusta kolme euroa, olisi pitänyt saada kolme ja puoli.

Käyn vielä kiusaamassa kassaa, mutta sanon sitten, etten enää jaksa vääntää, kun paikalle olisi pitänyt kutsua apujoukkoja sotkua selvittämään. 

Tässä vaiheessa olen niin kyllästynyt kaikkeen, että hyppään bussiin ja tulen takaisin kotiin. Puran jumppakamat pois kassista, vaihdan kotivaatteet ja ajattelen, että olkoon nyt kaikki terveellinen elämä tältä päivältä. Ulkoilutan Koirapojan ja kutsun naapurin glögille. 

---

Menee se päivä näinkin. Onhan minulla sentään taas lyhyt tukka, kun tiistaina kävin kampaajalla.

Aamutuimaan

 

Aamutuimaan rapsuttelin rahkan joukkoon murskattuja puolukoita jääkaapissa olevan pikkuisen sankon reunamilta. Puolikoita tuli säilöttyä melkoisesti. Olen tänä syksynä ollut vähän huono marjansyöjä. Yleensä tässä vaiheessa varastot on huvenneet jo melkoisesti. Mutta kunhan talvi pääsee kunnolla käyntiin, elimistö alkaa himota marjoja.

---

Aamutuimaan myös ihailin kaupungin valoja, tummaa taivasta, marraskuun harmautta. Sen verran oli yöllä pakastanut, että katoilla on kuuraa, mutta maassa ei.

---

Aamutuimaan käytiin Koirapojan kanssa lenkillä ja iloittiin kiinteästä kakasta. Pienet on ilot meilläkin.

---

Aamutuimaan aloitin myös joulukalenterin viimeistelyn, sen kirjallisen. Muitakin kalentereita on tekeillä.

 

Kalliolla - osa 1

Sen sijaan eilen kampaajalle mennessä keskipäivällä aloitin uuden projektin matkien "Joen tarinaa", joka löytyy Puikoillanikin-blogista. Ideana siis kuvata samaa paikkaa vuoden mittaan. Valitsin tuon kotikallion, jottei tartte kauas mennä. Käyn kuvaamassa pari kertaa kuussa - ehkä - tai harvemmin - katsotaan, miten innostaa.

Nukkumisesta

 

Onpa uskomattoman hieno olotila. Nukuin yli kahdeksan tuntia, tosin levottomasti, säpsähdellen, mutta nukuin. Monta yötä on mennyt alle kuudella tunnilla, parhaimmillaan alle neljällä, parin tunnin jaksoissa, kun Koirapojalla on ollut taas mahaongelmia. Sitten kun aamuyöstä herää ulkoilemaan, eihän sitä oikein enää uni tule. Ja just kun nukahtaa, pitääkin taas mennä. Koirapoikahan on viettänyt suurimman osan näistä vuorokausista nukkuen. Sille ei tuota ongelmia saada unenpäästä kiinni, kun suoli on taas tyhjä. Onhan sekin kyllä ollut aika apea. Ei sairastaminen ole kivaa. Heikoksi vie, kun ei ruoka pysy sisällä. Olin päättänyt tänään tilata ajan ELLille. Mutta nyt ei. Alkaakohan jo pelkkä lääkärillä uhkaaminen toimia. Sehän on aina itsestään selvää, että kun mennään lääkäriin, oireet ovat poissa. Nyt täytyy vain toivoa, että paraneminen jatkuu taas jonkin aikaa.

Palaan raidejokeriin, kun heti edellisen postauksen jälkeisenä päivänä osuin paikalle, kun jokeri mateli pysäkille. Faceen laitoin saman kuvan ja siellä teksti luettiin "kännissä".

Tästä meidän tienoiltahan rata on ollut valmis jo pitempäänkin. Nuo ruohokaistat keskellä on hienot ja fillaroivien tuttujen mukaan punaisella pyörätiellä on tosi hyvä ajaa, koska se on asvalttia pehmeämpää. Ihan minun kotoahan rata ei kulje, mutta kävelymatka on sen verran lyhyt, että varmaan joskus tätäkin käytän. On, muuten, tullut viime päivinä aika paljon askeleita.

Ei ole paljon huvittanut läppärillä istua. Neulonut olen jotain ja siivoillut tietenkin. Alesta löytyi halpoja mattoja, joten pääsen taas heittämään jotain roskiin. On niin vanhoja mattoja, ettei niitä kannata enää pestä. Murenevat käsiin. Ja niillehän Koirapoika on lorotellut ja oksennellut. Laitanpa siis uudet. Muutaman maton käyn pesemässä, jotta on sitten vaihtomattoja, kun vahinkoja taas sattuu. Pari vähemmän likaista "pesin" ruokasoodalla. Se toimii tosi hyvin. 

Olen taas nettishoppaillut. Vähän talvi- ja sadevaatetta itselleni, jos vaikka talvi tulee. Lankojahan en tarvitse, mutta nämä menevät joululahjaksi. Nuorempi mummotettava on oppinut neulomaan ja toivoi sateenkaarenväristä puuvillalankaa. Sanoi, että voi ottaa siskoltaan puikot, mutta enköhän minä laita ihan omia puikkoja lapsen pakettiin. Jos hänestä saisi vielä neulojan.

On yllättäin sisälämpö kohonnut hippusen yli kahdenkymmenen. Tai mikäs yllätys se. Meillä aina sisälämpö lisääntyy, kun ulkolämpö pienenee. Lämpöä mitataan sekä ulkoa että sisältä, mutta ulkomittaus vaikuttaa enemmän.

Ei mitään uutta

 

Marraskuu sujuu nyt kovin märkänä ja lämpimänä eteenpäin. 

Ulkona tarkenee tihkusateessa lenkkeillä - ja ilman sadettakin - ja kaatosateessakin. Hyvä, että ulkona tarkenee. Sisälläkin tarkenee, kun vain laittaa paljon päälle. Taloyhtiö on pitänyt lupauksensa ja laskenut sisälämpötiloja. Sellainen kivat 19 astetta tuntuu aika raikkaalta, kun aamulla kaivautuu peiton alta ulos. Lattiat on tietenkin jääkylmät vaikka täällä ylhäällä asun, eikä seiniin voi nojailla. Mutta mitäpä tässä valittamaan. Puen Koirapojallekin välillä vähän lämmikettä ylle sisällä, jotta jaksaa nukkua. Ulkoiluja yritetään lisätä, kun meinaa lihasmassa kadota koiraltakin. Minultahan se on jo kadonnut ja muuttunut läskiksi. Mutta Koirapoikaan ei läskiä kerry, jotan alkaa muistuttaa vinttikoiraa.

Olen minä jotain puuhastellutkin. Ikkunat pesin. Jätesäkkiä täytin. Ja kiinanruusut riisuin paljaiksi, kun väsyin niiden kaikkialle yltäviin lehtiversoihin. Nyt näyttää autiolta, kun pari muutakin kukanraatoa tapoin. Kiinanruusuille sentään jätin mahdollisuuden herätä henkiin, jos haluavat. Otin varmuuden vuoksi muutaman oksan vesilasiin, jos pitää aloittaa alusta. Tosin voisin, ehkä hankkia terveitä oksia jostain. Noissa on ilmeisesti joku virus, kun puskevat sokeria ulos.

Kalasatamassa olen erilaisten juttujen vuoksi ravannut. Sieltä löytyi kaunis joulukettu.

---

 Pentuliveä olen seurannut, koska shiba löytyy meidänkin suvusta. 

---

Ja satuin bussin ikkunasta näkemään raidejokerin ekan koeajan. Näytti koomiselta, kun ratikka liukui eteenpäin valtavan miesjoukon ympäröimänä.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.

(mistähän tämäkin lause on päähäni tarttunut?)

Marraskuu

 

Marraskuu
Eilen torin laitaan kasvoi
Mandoliinipuu

Marraskuu
Nyt on sen kuoreen kirjoitettu
Beibi I love you
Mä kapakassa juopottelin
Sylissäni dinosauriin luu

Marraskuu
Tänään huoneeni mä sotkin
Kun sua taas niin ikävöin
Nyt kaipuun kaatopaikkaa täällä
Kuivakurkku rotta isännöi

Ohi syyskuun
Läpi repaleisen lokakuun
Kaipuun kaljakori kilisee
Yli taivaan
Päivät niinkuin varisparvi
Raahautuu
Mua vaivaa
Ikävistä ikävin
Milloin beibi palaat takaisin
Etkö tiedä
Voi yksinäisen miehen viedä
Marraskuu

Marraskuu
Taas TV syliin paiskoo
Palavia halkojaan
Käy ihmiskunta sormi suussa
Kansakouluaan
Vaan eihän täällä liekit uhkaa
Täällä pikkuhiljaa pohjaan poltetaan

Marraskuu
Kaiken tämän keskellä sua
Hiljaa ikävöin
Mä topin kanssa kellarilla
Ristinollaa pelaan päivin öin

 

https://www.youtube.com/watch?v=QM-ZWCdj9sw