keskiviikko 16. marraskuuta 2022

Aamutuimaan

 

Aamutuimaan rapsuttelin rahkan joukkoon murskattuja puolukoita jääkaapissa olevan pikkuisen sankon reunamilta. Puolikoita tuli säilöttyä melkoisesti. Olen tänä syksynä ollut vähän huono marjansyöjä. Yleensä tässä vaiheessa varastot on huvenneet jo melkoisesti. Mutta kunhan talvi pääsee kunnolla käyntiin, elimistö alkaa himota marjoja.
---
Aamutuimaan myös ihailin kaupungin valoja, tummaa taivasta, marraskuun harmautta. Sen verran oli yöllä pakastanut, että katoilla on kuuraa, mutta maassa ei.
---
Aamutuimaan käytiin Koirapojan kanssa lenkillä ja iloittiin kiinteästä kakasta. Pienet on ilot meilläkin.
---
Aamutuimaan aloitin myös joulukalenterin viimeistelyn, sen kirjallisen. Muitakin kalentereita on tekeillä.

Kalliolla - osa 1

Sen sijaan eilen kampaajalle mennessä keskipäivällä aloitin uuden projektin matkien "Joen tarinaa", joka löytyy Puikoillanikin-blogista. Ideana siis kuvata samaa paikkaa vuoden mittaan. Valitsin tuon kotikallion, jottei tartte kauas mennä. Käyn kuvaamassa pari kertaa kuussa - ehkä - tai harvemmin - katsotaan, miten innostaa.

12 kommenttia:

  1. Minulla on ollut myös marjansyönnissä taukoa. Kohta taas maistuu niin, että pakastimesta saranat kuluu :D

    VastaaPoista
  2. Joo, piti ihan katsoa parvekkeelta, joko on ollut pakkasta, siis on, mutta lunta ei näkynyt. Kukat ei vielä näyttäneet paleltuneen.
    Jos en marjoja söis joka aamu jugurtin ym kanssa, en tiedä mitä söisin. Onneksi vielä on niitä ollut, kaupoissa.
    Hyvä idea kuvata samaa paikkaa...näkyy sään yms muutos...

    VastaaPoista
  3. No kyllpä olikin komeat valot aamutuimaan - hyvä kamera sulla!!
    Mullakin sama juttu - oudosti marjoja vähentynyt... aina niitä haalin pakkaseen, mutta miten ihmeessä eivät sieltä nyt suuhun hyppää!! Kattohalla aamua Turun kupeesta toivottelen!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaupunkikin on välillä kaunis etenkin näin kaukaa katsottuna.

      Poista
  4. Komea on maisema valoineen.


    Täällä odotellaan kovasti legendaarista joulukalenteriasi. Se on huippu! Itse jännitän saanko omaa kuusimetsää tänä vuonna toteutettua.

    VastaaPoista
  5. Taas kerran upeita kuvia kaupungista.
    Näin kuvista katsoen kaupunki on kaunis - juurikin aamutuimaan. Ja itse asiassa kotikaupunkisi on kaunis, sitä olen aina ihaillut. Siellä paljon kauniita asioita, toisin kuin minun vanhassa kotikaupungissa, jossa on kummallinen vimma hävittää kaikki vanha. Kuten esim. aikanaan vanha puukirkko "koska se oli niin huonossa kunnossa". Ja nyttemmin on huomattu, ettei se ollutkaan niin huonossa kunnossa... Muutamia taloja keskustassa on suojeltu, ettei niitä voida purkaa, mutta moni kaunis talo on kadonnut :(

    Mutta hauska sana tuo "aamutuimaan", eikö olekin? Onko aamu tuima? Ja tuimallahan on useampi merkitys.
    Ja sitten kun olen aamutuimaan tehnyt kaikenlaista, jatkat touhuilua päiväsaikaan, kunnes illansuussa istahdat mukavimpaan tuoliin sukankutimen kanssa Koirapoika jaloissasi katselemaan tv:tä tai kuuntelemaan äänikirjaa :D

    Minusta on tullut sanojen pyörittelijä Pojan ansiosta, joka niitä Japanin kielen sanoja pyörittelee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta aamutuimaan tarkoittaa aikaa ennen aamupalaa. Meillähän tuima tarkoitti suolatonta, mutta usein myös sanottiin "minulla on tuima", mikä tarkoitti, että kaipaan jotain suolaista eli minulla on nälkä, minua heikottaa.
      Sanojen pyörittely on mukavaa.

      Poista
  6. Hyvä kuvauskohde tuo kotikallio. Siinä näkee hyvin luonnon muutoksen eri aikoina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin, että rajaus tulee tuottamaan ongelmia, mutta ei kait se rajaus ole mitenkään tärkeä.

      Poista

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.