Ei niin mitään asiaa

(Onpas kuvassa puhkipalanut taivas...olisi kuvankäsittelylle töitä, mutta en vieläkään käsittele...kaunis aamu kuitenkin...)

Vai voisiko asiaksi sanoa, että yritin kuunnella Linnut äänessä -kirjasta paria rastasta. Ei kuulunut mitään muuta kuin surinaa. ja sitä surinaa en sitten saanut loppumaan. Laitoin kirjan parvekkeelle surisemaan. Kait se joskus hiljenee. Onneksi on tämä netin ihmeellinen maailma, jonka avustuksella voin todeta, että laulurastas se oli, joka puun latvassa luritteli. Toinen vaihtoehto olisi ollut kulorastas, kun yksittäisestä linnusta tuo koon arviointi ei ole kovin selvää. Tosin ei mahassakaan ollut selkeitä täpliä. Olisin vain mieluusti nähnyt kulorastaan.

Laskuriakin voivat halukkaat ruveta seuraamaan. Minä jatkan pääsiäissukkien parissa. olisko pääsiäissukat joku palkintovaihtoehto???