Kaksi päivää olen lähinnä sisällä lojunut, kun piti muka siivota. En siivonnut, enkä tehnyt muutakaan. Tylsistyin vain. Joten, kun aamulla taivas oli paksussa pilvessä ja lämpöäkin vain hiukkasen, päätin unohtaa siivoamiset ja mennä tekemään kurpitsoille kotia.
Kitkin ensin aidan vierustan perusteellisesti. Siellä on tuollainen metrinen pöheikkö etenkin vuohenputkia. Sankollisen juuria sain pieneltä pätkältä revityksi pois. Tein aidan viereen olkibarrikadin estämään vuohenputkien invaasiota. Sitten kaivoin montun, jonka pohjalle laitoin oksia ja muuta vastaavaa, päälle kalkkia, kun sitä on. Sitten nokkosen ja vuohenputken varsia ja hevonpaskaa, kun sitäkin on. Tein kaksi kaivantoa vierekkäin, kun irtomullan kasaaminen vaati tilaa.
Sitten kasasin rikkaruohovapaaksi seulottua multaa päälle. Siinä on nyt penkki, johon kurpitsat voivat asettua, kunhan viitsin ne kuskata paikalla. Toistaiseksi ovat parvekkeella.
---
Tuossa takan näkyy vanha kompostintekele. Sen ajattelin seuraavaksi tuunata. Siirrän ensin kaiken pois. Kaivan pohjalle kuopan, johon pilkon marjapensaiden oksia paksun kerroksen. Päälle sitten kitkettyjä rikkaruohoja, joista kyllä seulon vuohenputken, juolavehnän ja nokkosen juuret pois. Ne eivät kompostoidu vaan puskevat uutta kasvustoa koko ajan. Siksi kannan niitä palstalta pois koko ajan. Kun sitä tekee tarpeeksi usein, rikkaruohosto on jossain kuosissa. Ja sitä hevonpaskaa ripottelen väleihin. Tulee sitten tömäkkää multaa aikanaan.
---
Nuo kompostin reunatkin pitää tukea paremmin. Minulla lahoaa kaikki nuo puujutut aita mukaanluettuna, mutta yritän pönkittää niitä jotenkin niin pitkään kuin edes jotain on jäljellä.
Rikkaruohot ovat täynnä kasvuvoimaa. Äitini kuivatti rikkaruohojen juuret jonkin kiven tai alustan päällä ennen kompostointia. Toisaalta hortoilija kehui vuohenjuuria radiossa maukkaaksi syötäväksi. En ole vielä kokeillut. Hiihtomajan pienellä entisellä perunamaalla näkyi kuokka reunalla. Ilmeisesti tarjosivat ohikulkijoille mahdollisuutta kuntoilla perinteiseen tyyliin. Sinä olet tehnyt komean penkin kurpitsoille. Runsasta satoa toivotan.
VastaaPoistaRepu on ollut hurjan ahkera! Kasvimaalla ja pihalla on mukava touhuta kun käden jälki näkyy heti. Tosin itse on välillä meinannut usko loppua kitkiessä.
VastaaPoistaViime kesänä kaupoissa myyntiin Vuohenputkia hirveällä kilohinnalla, joten josko siitä saisi bisneksen. Olisi ollut hauska seurata menekki, liekö kuitenkaan ollut kovin ostettu.
Itse kuivattelen myös nuo rikkaruohojen juuret ja sen jälkeen kompostoin.
Olin unohtanut tuon hevosen lannan tehokkuuden. Pitäisikin käydä hakemassa muutama pussillinen hevosen lantaa ystävän tallilta, saisi kasvit vähän potkua.
Voi sinua ihanaista Repu❣ Mitä ihanaa postia sain sinulta tänään. Olen aivan sanaton. Zauberball on minulle uusi tuttavuus. Jännittävän näköinen monivärinen pallo. Mitäköhän siitä neuloisin? Sukkalankahan se on, mutta ei riitä minunkaan hermoni neuloa sukkaa noin ohuesta langasta. Huiveja on kiva neuloa ohuesta langasta. Että ehkä joku huivi, kun on niin kivat väritkin langassa. Pitäisi päästä neulomaan lankaa hetihetiheti ja nähdä, miten värit asettuvat neulotussa pinnassa. Bambi- lankakin on ihanan väristä. Ja oikea perinteinen kirjekin. Tuhannet kiitokset!!!
VastaaPoistaKiva kuulla, että joku kaipaa minun blogituherruksiani. En ole mitenkään tietoisesti lopettanut bloggailua. Jotenkin se ei vaan nyt ole inspiroinut. Instagram on niin paljon helpompi ja nopeampi somekanava. En ole ehtinnyt / jaksanut vierailla muidenkaan blogeissa. Lupaan yrittää ryhdistäytyä. Olisi mukava taas treffatakin!
Vuohenputkia riittäisi myytäväksikin, mutta en ole edes itse syönyt kertaakaan. Pitäis varmaan. Nyt tyydyn vain kitkemään. Lehdet ja varret kompostoin, mutta juuret vien kokonaan pois. Ei ole tilaa eikä säitä kuivattaa niitä niin hyvin, etteivät kasvaisi.
VastaaPoistaKiva, että tykkäsit, Susanna. Se lanka on minulle ihan liian ohutta. Bloggailua ei tarvitsekaan ottaa velvollisuutena :)