En minä mihinkään ole lähtenyt - vielä. Keittiön pöydän ääressä palapeliä väistellen ihailen sadetta. Olisi ollut linturetkeilypäivä - sellaisellekin työkkärikurssille muka osallistun. Olen tyytyväinen, kun sade antoi jonkinlaisen synninpäästön retken laiminlyömiseen. Varsinainen syy on se, että piti odottaa Fizbania kotiin. Fizban oli yökylässä. Harjoittelee matkaani varten. Hyvin oli kyläily sujunut.
Taideterapiassa sotattiin paperia.
Jossain välissä ehdin taivaitakin ihailemaan tässä tauon aikana.
---
Kävin myös yhdellä lintuluennolla, linturetkellä, kuntosalilla, raahaamassa tavaraa kierrätyskeskuksen autolle, pyykkituvan kierrätyshyllyyn ja roskikseen, kävin myös ystävän kanssa leffassa. Siivous on yhä vaiheessa, mutta rääppäisen sen jonkinlaiseen kuosiin, sillä lähdemme Fizbanin kanssa viikoksi mummoilemaan. Olisi ensi viikolla harva se päivä jotain menoa, mutta näyttää melko selvältä että ainakin suurin osa jää tekemättä. Pitäisi aina ensin siirtää Fizban kotiin ja vasta sitten suunnistaa harrastuksiin ja tietenkin sitten hakea Fizban kotoa ja sitten siirryttävä mummotettavien luo. Katson, miten käy. Nyt rääpin sotkua kasaan ja heittelen jotain tavaroita reppuun.
Elämä on välillä pelkkää järjestelyä. Moni homma tuppaa kaatumaan jo siihen, että järjestelyjen ajatteleminenkin vie liikaa energiaa :)
VastaaPoista