sunnuntai 4. tammikuuta 2026

Matti Myöhäisten isku


Ihan mukava aamukahvimaisema ja ihan mukava aamulenkki, mutta ärsyttää pahastikin. Lojuttiin vielä sängyssä, kun joku räjäytteli pari rakettia ihan tuossa nurkalla. Paniikkihan siitä koiraan iski. Pitkä lenkki sai rauhoittumaan omaksi hilpeäksi itsekseen. Ja tietenkin! Hädintuskin oli sisälle päästy, kun taas paukkui. Ja sitten taas. Ja sitten taas. Nyt Fizban makaa tiukalla kerällä tuossa jalkojeni juuressa. Vapina on loppunut, mutta vielä iskee ajoittaisia väristyksiä. Ruoka ei tietenkään maistunut vaikka lisäsin houkutukseksi uunissa paistettua maustamatonta kanan filepihviä, joka yleensä hyvin menee. Ny vain toivotaan, ettei kenelläkään idiootilla olisi enää raketteja jemmassa. En jaksa kovin positiivisesti suhtautua.
 

 Vuoden ensimmäinen valmistunut neule on nuoremman mummotettavan toive Shinobujakku. Aika kitsakka tuli, mutta jospa se siitä. Pitää vielä napit ommella ja virkata jonkinlaiset silmukat, jotta napit saa kiinni.
 

 Mukava, kun on lunta vaikka vähänkin. Lisää kyllä hiutaloi. 
---
Tuo sääihmisten uusi termi on ihastuttava.
 
 

lauantai 3. tammikuuta 2026

ja haaveet ne käy yhä haikeammiks eli miten tästä eteenpäin

 

Tapanani ei ole jaella selfietä, eikä tämäkään sellainen ole, (ohimennen Pöllölle tiedoksi, että sinun vanhat toppahousut on jalassa) mutta kun ollaan uuden edessä on hyvä näyttää nykyinen minä, koska tarkoitus olisi parantaa näkymää - tai jos pitää olla realisti, niin edes pysyttää suunnilleen samassa kuosissa - mutta minunhan ei tarvitse olla realisti, koska tämän vuoden teema on

Päätin olla onnellinen, koska se tekee hyvää terveydelleni!
 
Terveys on viime aikoina ripotellut esteitä tielleni, mutta esteethän on tarkoitettu ylitettäviksi.  Kiipeämään siis. En nyt viitsi tänne tavoitteitani mainostaa, mutta toki kerron ajoittain, miten olen onnistunut (positiivinen ajatteluhan ei edes mieti epäonnistumisten mahdollisuuksia)
 
Tuohon yläpalkkiin kopion tämän vuotisen retkeilyhaasteen. Jonain vuonna yritin tätäkin haastetta, mutta keskenhän se jäi. Jospa nyt edes lähelle loppua pääsisin. Mahdottomiahan ei pidä itseltään vaatia. Nythän minä olen sen jo aloittanut, kuten elokuvahaasteenkin, jonka hyvinkin saanen tehtyä. Lukuhaastekin on tekeillä, mutta se voi jäädä ihan vain haaveeksi. 52 kirjaa vuodessa on minulle aika kova tavoite. Mutta tärkeintä lienee, että on tavoitteita. leffat ja kirjat löytyy tuolta kulttuurivuosi 2026 sivulta.
 
Kaikkea hyvää kaikille armon vuonna 2026! 
 
 

Ja vuodet ne käy yhä vaikeammiks eli katsaus menneeseen

 

Vuoden 2025 alussa Fizban oli vielä aika vauva, hyvin tarpeellinen vauva, sillä mennyt vuosi ei ollut niitä helpoimpia. Vanhuus alkoi nakertaa olemustani monesta suunnasta, löytyi kaikenlaisia uusia ja hyvinkin yllättäviä valuvikoja. Yllätysten keskellä oli hyvä, että taloudessa oli nuorta elämäniloa. Lainailolla sain jotain tehdyksikin.
 
--- 
 
Neuloen langat hiukan hupeni, mutta uuttakin piti ostaa. Tapahtui myös sellainen uskomaton juttu, että kahtena kuukautena (heinä ja syys) ei syntynyt mitään valmista. Se on aika poikkeuksellista.
 
  • Lankoja 1.1.2025
    • 39 kg 086 g
  • Lankoja 31.1.2025
    • 36 kg 797 g
vuoden aikana kulutin lankaa neulomalla  4 kg  619 g ja siitä syntyi
  • 18 paria sukkia 
  • 2 kaulaliinaa 
  • 1 huivi
  • 1 pari kintaita 
  • 2 jakkua 
  • 2 paria tossuja 

--- 

Kulttuuripuolellakin jotain syntyi 

  • katsottuja leffoja 25
    • leffoista parasta oli ihan lopussa katsotut Avattaret, ne on niin hienosti tehty, että sydän täyttyy riemulla niitä katsoessa
    • myös Maria Callas teki vaikutuksen äänellään 
    • ja vanhat tutut isolta kankaalta ilahduttavat aina, kuten Miyasakin Prinsessa Mononoke 
  • luettuja kirjoja 26
    • luin paljon dekkareita, joista ei ole sen kummempaa sanottavaa
    • Murakami ja muut japanilaiset aina ilahduttavat
    • Harper Leen Kuin surmaisi satakielen oli vaikuttava, kyllä klassikot ovat yleensä aina paikkansa ansainneet 
  • kuunneltuja kirjoja 9
    • Pöllön lukupiirin ansiosta tutustuin tähän ihan uuteen ja outoon tapaan kuluttaa kirjallisuutta.
    • kuuntelu oli lähinnä käsitöiden taustamusiikkia mutta Joonaanmäen valaat vei sydämeni 
  • 4 kertaa jotain museota kolusin
    • HAM Big Water ja Didrichsen Särestöniemi olivat mieleenpainuvia

Mutta kertaakaan en käynyt teatterissa enkä konsertissa. 

Ei siis kannata paljon pullistella sivistyneisyydellä 

---
 
Lintuja tunnistin 53 kappaletta eli eipä tullut paljon retkeiltyä.
 
---
 
Arkiliikuntaa kuitenkin tuli jonkin verran
  • 3 805 008 askelta vuodessa
  • keskimäärin 10 425 askelta päivässä
  • matkana 2 684,81 km

Ihan tarkkaahan tämä ei ole, koska laskuri ei ollut joka päivä työssään, mutta suuntaa antavaa kuiytenkin.

---
 
Ja koska äly antaa jotain osviittaa unestakin niin kerronpa, että keskimäärin sain vuorokaudessa unta 6 tuntia 51 minuuttia, joka on ok vaikka enemmänkin voisi nukkua.