Hukkamatkalla päivä 4

Olimme siis saapuneet Lofoottien pohjoisosaan Kabelvågin kylään Austvågyon saarelle reilun kymmenen tunnin ajon jälkeen. Kello oli aika paljon ennenkuin auto oli purettu ja kaikki saatu yöpuulle. Täällä piti kaivaa omat lakanatkin auton pohjalta. Mutta pirteänä herättiin aamupalaa tekemään ja syömään.

 

Sandvika camping oli tietenkin meren rannassa ja vuorien ympäröimänä kuten kaikki, mitä Lofooteilla on.

Koska vuoroveden vaihtelu on suuri, paljastuu laskuveden aikaan meren pohjasta kaikenlaista:

 

sinisimpukoita

merirokkoja

rakkolevää

 

 ja hiekassa eläjien jätöksiä.

Meren ja vuorten lisäksi kaikkialla virtaa puroja, putouksia, koskia.

Rantojen hiekka on pehmeää, hienoa. Harmillisesti vesi vain on aika kylmää.

 

Sääkin oli pilvinen ja sateinen.

Mutta itseasiassa säät suosivat meitä. Kertaakaan ei kastuttu. Pilviset päivät osuivat oikeaan kohtaan, kuten tähän päivään, jolloin ei ollut tarkoituskaan tehdä muuta kuin tutustua lähiympäristöön.

 

 Lofoottien tiet ovat kapeita, mutta hyväkuntoisia. Silloilla on usein yksisuuntainen liikenne. Turismi näkyi lähinnä siinä, että kaikki P-paikat olivat täynnä asuntoautoja. Kesäkuun alku ei onneksi ole vilkkainta turistikautta, mutta silti asuntoautojen määrä oli ällistyttävä.

Kävimme Henningsvaerin kalastajakylässä

ja tutustuimme  Lofoottien ainoaan vähemmän miellyttävään puoleen

kuivuvan turskan hajuun.

Turskia roikkui kaikkialla kuivumassa ja haisemassa.

Kävimme myös Lofoottien pääkaupungissa, Solvaerissa, jossa on jopa kerrostaloja.

Tässä on Stig Tobiassenin galleria, mutta seinäkuvia löytyi kaikkialta,

 

 

 

outojakin

ja trubaduurin patsas.

Huomioni kiinittyi myös ikkunoiden asetteluun.

Siltoja oli runsaasti ja aurinkokin paistoi ajoittain. Sään vaihtelut olivat nopeita.

Sateella oli hyvä shoppailla tuliaisia ja kortteja tietenkin,

sekä käydä pitsalla.

Huomenna kohti etelää, maan loppuun asti.