maanantai 11. heinäkuuta 2022

Onko pakko, jos ei tule hiki?


 Vaikka kyllähän tässä on hikoiltu, etenkin ulkoisesti mutta sisälläkin tapahtuu. Elämä on käymistilassa. Muutoksen tuulet puhaltavat vaikkei tukka hulmuakaan. Siinä puhurissa on bloggaaminenkin alkanut turhauttaa. Mietin jatkaako vai ei. Katsotaan, mihin vaaka kallistuu. Olen harkinnut myös salaista blogia pienelle piirille, mutta tuskinpa kuitenkaan.

 Nyt tulin vain kertomaan, että hengissä ollaan. Lofoottitarinaa en ole ehtinyt päivittää, mutta eiköhän se jo tullut selväksi, että hienoa oli. Pitää jossain vaiheessa kuvia järjestellä ja etenkin karsia, tehdä kuvaesitys ystäville ja kuvakirjakin. Kunhan aikaa löytyy. Ensin kiireempiä.

Ja onhan tässä kaikenlaista sattunut ja tapahtunut muutenkin, mutta varmuuden vuoksi pidän mölyt mahassani. 

Mukavaa keskikesää juuri sinulle, joka satuit tänne eksymään.

14 kommenttia:

  1. Älä ihan kokonaan katoa, ethän?
    Minun blogini on ollut hiljakseen huh-huh-helteiden takia, mutta palataan jooko molemmat?

    Juuri taistelin itseni pois somesta - tarpeeksi kauan kun riitelin instagramin kanssa, ne ilmoitti, että pistetään tili kiinni ja jos et tee sitä tai tätä, niin lopetetaan huomenna koko tili :D Sopii mulle, kun ei niille kelvannu mun salasana, eikä mikään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En katoa kokonaan, mutta jotain pientä muutosta kaipaan. Huoltotöiden ajaksi pitää kyllä laittaa näkymät kiinni, mutta viimeistään kuun lopulla taas ilmestyn.

      Poista
  2. Jo oon ajatellut, mihinkäs olet jäänyt, kun ei oo näkynyt. Joo, kieltämättä Nyt ei ole täältäkään mitään sanomista, kuin vaan harmaata ahdistusta tään saa....n taudin jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurjaa sairastaminen, etenkin helteillä. Toivottavasti voit jo paremmin.

      Poista
  3. Kiva että tulit takaisin. Elämässä sattuu ja tapahtuu ja välillä tulee isompia käänteitä. Toivoisin kuitenkin, ettet aivan kokonaan katoaisi. Olen niin mielelläni lueskellut näitä. Mutta kerro ihmeessä jos suunnittelet suurempaa muutosta.
    Aivan kuin HPöllö tuossa yllä, minä erotin itseni instagramista, kun minua ryhtyi sitä kautta lähestymään aivan ventovieras mies. Oli seuraa vailla. Ihme tyyppi, luulee käsityöaiheisesta instan tilistä löytävänsä itselleen naisseuraa. Tili toimi kyllä muuten hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole vielä edes päätynyt instaan, ehkä en päädykään. Ehkä se mies kaipasi villapiataa ja siksi ahdisteli sinua ;)

      Poista
  4. Kiitos, että annoit kuulua itsestäsi! Elämässä nyt aina sattuu ja tapahtuu, ja jokainen kertoo sen, mitä haluaa. Kimppaan Pöllöä, ettet ihan kokonaan katoaisi. Instagrammiin ilmaantuu jos jonkinlaista ”amerikkalaista upseeria” seuraamispyynnön kanssa, mutta minä olen vain naureskellut perheen kanssa yrittyksille ja kylmästi hylännyt moiset seuraajapyynnöt. T Saukkis

    VastaaPoista
  5. Kaikenlaista aina tapahtuu. Meillä on suku sairastanut kaikenlaista. On ehditty toisaalta juhlia ja tavatakin sukua ja ystäviä. Neuleet ei oikein edisty. Pihassa tapellaan oravan kanssa marjoista, herneistä,peltikoirani huivista jne. Rusakot söi salaattini lukuunottamatta Lollo rossoa. Ajattelin kokeilla mangoldia, mutta sekin meni parempiin suihin. Katsotaan miten käyt herukoiden kanssa. Taidan käydä torilla marjassa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin tutuissa paljon tautitapauksia. Johtuneeko siitä, että aletaan olla aika iäkkäitä. Tuttua on tuokin, että sato katoaa parempiin suihin. Viinimarjoja näyttäisi taas tulevan reippaasti. Toivottavasti ehdin ennen lintuja.

      Poista
  6. Voih... toivottavasti et kokonaan lopeta... myönnän, että itselläni jäi vierailu blogissasi toukokuun lopulla, kun alkoi otsalohkoa ahdistaa, kun ei kommentit millään tulleet näkyviin - ei padillä, kännyllä eikä edes tällä kotikoneen rakkineella... syy ei ollut sinun, eikä minun... sillä jotain kummaan bloggerissa on... kännykällä olen omassa blogissanikin anonyymi... vaikka olen kirjautunut sisään... plääh!! Silti instat, facet hukkaa vieläkin nopeammin kaiken, kun siellä on NIIN PALJON kaikkea... minä tykkään blogeista - niiden tahdin voi kukin itse määrittää ja ei ole ängennyt vielä yhtään merijalkaväen komeaa sotilasta, eräskin kahdella eri nimelläkin yrittänyt kaverata, hih... mulla blogista on tullut kuin päiväkirja - tänne voi miettiä ihan kaiken ja kivaa palata niihin aika-ajoin itsekin...
    Teidän toisten blogeista taasen olen saanut paljon esim. vinkkejä omiin tulevaisuuden seikkailuihin ja tyydytystö uteliaisuuteeni!! Ihanaa että olet, ole jatkossakin sen verran kuin itsestäsi hyvältä tuntuu!! Aika kannattaa antaa aina sille (asialle) mistä eniten itse nauttii!! kesähalein Repolainen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogeista minäkin tykkään. Kommentointi on ollut nyt outoa. Kun kirjautuneena yritän muita kommentoida, bloggeri väittää, että olen anonyymi, eikä julkaise kommenttia ollenkaan. Vasta, kun suostun osaani anonyymina ja valitsen nimen, kommentti näkyy. Aina näissä alustoissa on jotain häikkää.

      Poista
  7. Minä en ole päivittänyt blogiani koko kesänä. Kesä on niin lyhyt ja on kaikkea muuta touhuamista yllin kyllin. Ehkä laittelen jonkun kuvan kesästä syksymmällä. Facebook ei myöskään kiinnosta eikä Insta. Facessa olen oikeastaan vain muutaman harrastuksiini liittyvän ryhmän vuoksi. Kesän jatkot sinne, Meillä oli viime yönä oikein kunnon ukonilma, hui kun jytisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sitä aina viitsi koneella istua. Insta puuttuu minulta. Facessa on jotain ryhmiä ja sellaisia tuttuja, joita harvoin tapaan.
      Mukavaa loppukesää sinullekin.

      Poista

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.