Jokunen päivä sitten käväisin junailemassa ja onnistuin hukkaamaan lompakkoni. Siinä meni tietenkin käteiset rahat (sattui sopivasti olemaan reilun satasen edestä seteleitä) ja kaikki mahdolliset kortit. Ennenkuin huomasin tumpelointini, joku nopsajalka oli ehtinyt jo käyttää korttiani kolmessa paikassa. Kovin monta tuntia siinä ei ehtinyt kulua, parikolme, mutta nopeushan on näissä tapauksissa valttia. Kun huomasin kortin käytön, menetin uskoni, että lompakko palaisi kotiin. Toki ehdin sitä ennen kysellä lompakkoni perään erilaisista paikoista. Lompakossa oli tietenkin paljon kaikenlaisia muitakin kortteja. Onneksi kaiken sulkeminen sujuu näppärästi netissä ja onneksi känny oli hengissä edelleen, joten olin varmuuden vuoksi sulkenut kaikki vähänkin tärkeämmät kortit heti, vaikka ensi alkuun vielä toivoin, että lompsa olisi eksynyt ns. rehelliselle kansalaiselle. Nyt täytyy vain uskoa, että rahat meni tarpeeseen jollekin puutteenalaiselle. Harmitti kyllä aika reippaasti ensi alkuun, mutta eipä enää. Rahaahan se vain oli (ja tietenkin henkilötietoni). Nyt odottelen, että postiluukusta joskus tipahtelee kortteja, muitakin kuin postcrossing. Joskus tulevaisuudessa hankin sitten niitä poliisin myöntämiä.
Linnut ovat kovin äänekkäitä. Talitintti on viettänyt paljon aikaa parvekkeella metelöimässä. Yrittää varmaan kertoa jollekin vastakkaisen sukupuolen omaavalle, että täällä olisi pesäkoloa tarjolla. Talitiainenhan on usein pesinyt tuossa parvekkeen nurkan lähellä räystään alla. Talitiainen on aika maltillinen, mutta korpeilla menee tosi lujaa. Niitä on, paljon ja hyvin puheliaita.
Kun hoitokoira meni kotiinsa, olemme Fizbanin kanssa aamulenkkeilleet vajaat viisi kilometriä joka aamu. Minun pitää yrittää pitää kuntoa yllä, vaikka tai koska, terveys reistailee ja uupumus on perus olotila. Siinä kierrellessä tulee joskus mukavia ylläreitä. Tässä kuvassa, kuten näette, on liejukana, jota en koskaan aiemmin ole onnistunut näkemään. Olen jonkun kerran jopa matkustanut johonkin rannalle etsimään, kun olen kuullut, että siellä on nähty. Nyt oli ihan yllätys. Kuulin vielä vastaantulijalta, että se on täällä joka vuosi. Joten tänne ensi vuonnakin. Lintumääräni ei ole kovin kummoinen tänä vuonna, kun en ole jaksanut lähteä niitä tietentahtoen metsäsätämään.
Tänään oli aurinkoinen, mutta kylmä aamu. Treenattiin taas bussimatkailua, jotta päästiin vilkaisemaan tätä hulevesilammikkoa. Nyt Fizban olikin kuin tottunut matkailija. Ei ollenkaan tärissyt sylissä. Hieno juttu. Jatkamme siis mieluiten päivittäin, jos mahdollista.
Olin vielä töissä, kun tätä lammikkoa alettiin rakentaa. Tarkoitus oli testata erilaisten kasvien kykyjä huolehtia hulevesistä, estää niiden huuhtoutuminen vesistöihin ja mieluusti myös puhdistaa lannoitejäämiä. Tässähän on maanviljelystä ympärillä. Alku oli aika koominen. Joku siinä yritti opinnäytetyötä saada aikaan. Istutti kosteikkoon erilaisia kasveja. Hanhet kävi ne sitten syömässä. Hanhet istuivat rannalla odottamassa istuttajien poistumista ja tyhjensivät alueen heti, kun ihmiset poistuivat. Tutkijat sitten kokeilemaan erilaisia karkoituskeinoja. Perinteiset linnunpelättimet lähinnä huvittivat hanhia. Musiikkiakin kokeiltiin, mutta hanhien mielestä oli rattoisampaa syödä, kun voi samalla kuunnella musiikkia. Sitten kokeiltiin ampumista, lähinnä tietenkin vain ääniä, koska hanhet on rauhoitettuja. Laukausten ääniä, kovia, kaikui sitten ympäristössä satunnaisesti. Hetken hanhet pysyivät kauempana, mutta toki pian huomasivat, etteihän tässä mitään hätää. Jäin eläkkeelle ennenkuin selvisi, miten homma ratkaistiin, mutta ilmeisesti jotenkin, koska nythän lammikko voi hyvin.
Monenlaisessa ympäristössä on ehditty kuljeskella. Kaunista ja mukavaa on. Kasvimaatakin pitäisi varmaan vähän huoltaa, kun vasta vuoden lopussa irtisanon sen. Mutta jaksamisen kanssa on niitä ongelmia. Pitää käydä ostamassa kukansiemeniä, kunhan niitä rahakortteja tipahtelee postista. Kurpitsoita lupasin vielä kerran kokeilla kasvattaa.
Ja nyt kun kaivelin kaappeja, totesin, että onhan minulla siementen jämiä vanhastaan. Ei muuta kuin kasvamaan. Multaakin on parvekkeella jossain pussissa, joten esikasvatus käyntiin. Kun ei tässä nyt olla (eikä kyllä ole koskaan oltukaan) sadon perään, hyvin ehtii. Ehkä vaihdan siivouksen kasvatukseen tänään. Neulonut toki olen, mutta niistä joskus myöhemmin. Olen myös pyykännyt, pessyt mattoja ja ikkunoitakin taas. Yläkerran naapurin parvekkeelta oli jotain roiskeita lentänyt ikkunaan. Ne tietenkin ärsytti, joten piti pestä.
Mukavaa vappua kaikille!
---
Pitäisköhän toivottaa samantien juhannustakin. Bloggailuintoni on jotenkin hukassa. Mutta yritän kuitenkin.
---
Unihdin: Kävin eilen leffassa. StarWars Sithin kosto. Sisällemennessä kaksi nuorta miestä keskusteli takanani.
"Tämä tulee olemaan sinun paras päiväsi.Kun olet seitsemänkymmentä ja eronnut kolmesti, tämä on yhä paras päiväsi ikinä."
Minun oli pakko kääntyä sanomaan
"Minä olen seitsemänkymmentä, mutta eronnut vain kerran."
"Tämä on silti sinunkin paras päiväsi."
"No näitä on ollut ennenkin."
Mutta oli se mukavaa, vaikka olen kyseisen leffan nähnyt jo kahdesti teatterissa ja usein kotona. Ennen oli niitä aikoja, kun ensi-iltoihin mentiin pukeutuneina leffan henkilöiksi. mutta oli kiva, kun nyt paikalla oli uutta sukupolvea.
22 kommenttia:
No voi harmi, ettei lompakkoasi löytänyt rehellinen kansalainen. Täytyy toivoa, että rahat menivät tarpeeseen.
Ärsyttävä riesa kuitenkin.
Hauska dialogi leffateatterissa!
Harmillista nuo häviämiset ja epärehelliset kansalaiset. Ahkeria te olette liikkumaan. Se on totta kyllä iän mukana tulee uupumusta tai sitten odottaa itseltään nelikymppisen jaksamista, mikä ei voi olla mahdollista.
Olen 70 ja eronnut kolmasti, tämä päivä on silti minunkin elämäni paras päivä (jollain muotoa). Ainakin niin, että olen yhä hengissä, rakastunut, onnellinen ja täynnä toivoa. :) Ihanaa päivää! Rp
Hyvin ikävää, että kadotit lompakkosi, ja että sen löysi joku hampuusi. Me kävimme elokuvissa katsomassa (Flown) lisäksi animaation, joka on kuulemma vuoden tuottavin elokuva. Kiinalainen Ne Zha 2. Erikoisnäytöksiä muutamia kertoja. Puhuttu mandariinikiinaksi, tekstitys kiinaksi ja englanniksi. Mutta oli mukava kokemus, varsi kin, kun katsomassa olleet kieltä osaavat lapset nauroivat vitsikohdille niin hersyvästi. T Saukkis
On kyllä harmi ja iso työ muistaa kaikki kortit, mitä pitää kuolettaa. ja kaikki maksaakin, esimerkiksi ajokortin uusiminen tai henkilökortin uusiminen ei ole ilmaista.
Minulla kävi onnellisesti Prismassa. Lompakko oli viety Infopisteeseen ja kaikki oli tallella. On vain tuurista kiinni sattuuko rehellinen löytäjä.
Star warsit ovat ikihyviä elokuvia!
Voi kakka tuota lompakkojuttua. Vimpaisee ihan täysillä. Rahat ei niinkään mutta kortit. Niissä on iso työ uusia eikä nekään ole kaikki ilmaisia. Inhottaa sekin miten epärehellisiä ihmiset ovat.
Lompakon kadottaminen on tosi harmillista. On melkoinen riesa, kun pitää hankkia uudet kortit kaikkien kadonneiden tilalle. Olisi mukava, kun voisi uskoa ihmisistä hyvää ja voisi luottaa rehellisyyteen, mutta ei se aina niin mene, pettymään joutuu silloin tällöin ja menettämään rahojaankin.
Kivoja luontoretkiä olette yhdessä tehneet. Onneksi sait suljettua kortit, mutta vaikeaa on elämä ilman. Oikein hyvää vappua, leivotko munkkeja?
Voi harmitus tuo lompakon kadotus. Mukavia koirakuvia ja tunnelmia. Hyvää Valpuria Sinulle myös. En jaksanut lähteä koneelle ja kirjautua sisään. Eläinlääkäri tänään ja jännittää ja koska nukutetaan tp vuoksi on aina huoli suurempi
Varmuuden vuoksi uskon, että löytäjä tarvitsi ehdottomasti rahani. Tulee itselle parempi mieli.
Ikä vaikuttaa ilman muuta ja sen mukana tulleet krempat.
Ihanaa, että rakkautta ja toivoa riittää.
Pidän peukkuja, että ellissä menee hyvin.
Mielenkiintoinen kielivalinta leffassi. Minä olin kerran oopperassa, jossa tietenkin laulettiin italiaksi ja tekstit oli unkariksi.
Kiva, että kohdallesi osui kunnon ihminen. Enemmistöhän on kuitenkin rehellisiä ja kilttejä.
StarWars on aina kohdallaan!
Eniten minua harmittaa, että itse en ollut tarkempi.
Tänä vuonna en leivo munkkeja. Reilut viisikymmentä vuotta olen joka vappu leiponut, mutta nyt päätin senkin lopettaa.
Pahalta tuntuu lompakkosi hukkaaminen. Minäkin yritän uskoa ihmisten hyvyyteen, mutta aina ei kohdalle osu sellaista. Kivat koira kuvat ja tarina huleveilammikosta.
Ihan minulle tuli haiku olo, kun en ole vuosikausiin päässyt oikeaan elokuvateatteriin. Täällä ei ole. En ole kyllä katsonut videoiltakaan elokuvia.
Toivottavasti sinulla oli hyväleffailta.
Todella harmillinen tuo lompakon katoaminen ja että joku törky sitä hyödynsi. Kannattaa tehdä rikos- ja katoamisilmoitus. Tuolla https://tietosuoja.fi/jos-sinulta-haviaa-henkilotietoja on hyvät ohjeet, jolla turvata, ettei henkilötietoja pahemmin pääsisi hyödyntämään.
Oli hyvä leffa. Minäkin tykkään katsoa leffoja isolta kankaalta, pimeässä, rauhassa. Harmi, ette pääse nauttimaan.
Kaikki on hoidettu heti, kun asian huomasin.
Lähetä kommentti