Päätin käydä ilmoittamassa, että hengissä ollaan.
Kesä on tullut. Tervapääskytkin ovat jo saapuneet. Tosin tänään niitä ei näy, sen verran rankasti sataa. Mutta toissapäivänä pääsin kertomaan Fizbanille, että nyt voidaan aloittaa parvekeaamut, koska on seuraa. Tosin parveke pitää ensin putsata. Siitepölyä on keltaisenaan joka paikka. Pitää muutenkin aloittaa vaihteeksi siivoustalkoot. Pölyä, sekä siite- että huone- on sen verran, että Fizbakin alkaa vaikuttaa allergiselta. Oliskohan tänään hyvä pölytyspäivä?
Ulkona kukkii ja kukoistaa. Tämä sade tekee kyllä hyvää.
Tuolla vihreyden keskellä, haapojen värimaailman erilaisuus näkyy hyvin.
Monenlaista värimaailmaa oli myös Reidar Särestöniemen näyttelyssä, jossa kävin peräti kahdesti. joku muukin oli siitä kiinnostunut, kun molemmilla kerroilla ovella oli jono.
Särestöniemihän oli luontoihminen ja otti kantaa maalauksillaan. Tässä on susien viimeinen laulu, kun ne surevat elinympäristönsä katoamista, kun ihmistoimet tuhoavat villiä luontoa.
Tässä lapinkylä jää veden alle, kun lisääntyvä energiankäyttö vaatii tekojärviä.
Värejä ja muotoja maalari haki suoraan luonnosta, kivien pinnoista, jäkälästä ja sammalesta.
Täällä oli monia tauluja, jotka olisin mieluusti ottanut seinälleni, tauluja, joita voisi katsella uudelleen ja uudelleen. Onneksi voi katsella noita maisemia ikkunoista.
Eilen sitten kävin Ateneumissa katsomassa Rajojen rikkojat, joka kerää yhteen Saksassa 1800-luvulla opiskelleiden naisten maalauksia ja veistoksiakin. Tässä mielenkiintoisinta oli historia. Naiset joutuivat monien sääntöjen takia tyytymään siihen, mitä armosta ennetaan. Ei tullut siis paljon kuvatuksi. Tämä vedenneito oli vähän erilainen, kun vedenneidot yleensä. Sen maalasi Elisadeth Jerichau-Baumann 1873.
Toinen minua kiinnostanut taulu on kolmenkymmenen puolalaisen taiteilijan Lucjan Wrotnowskille omistama paletti. Mukana on myös Magdalena Andrzejkowiczin omakuva. Teos on tehty 1886-1887.
Muutamat sukat ovat jääneet tänne laittamatta, joten tässäpä nämä.
Siirryn nyt harkitsemaan, josko tekisin jotain. Ehkä en nyt mainosta mitä suunnittelen. Lienee parempi kertoa sitten, jos jotain valmistuu. Sen lisäksi, että intoni tähän bloggailuun on kateissa ja katit hukassa, on moni muukin asia vaiheessa. Mutta palaan taas varmaan joskus ja yritän käydä lukemassa teidänkin kuulumisia.
26 kommenttia:
Kaikenlaista olet touhuillut, vaikka se siivous aina muodostuukin valtavaksi möykyksi ja tuntuu, että "ei saa mitään tehtyä", kun se on tekemättä. Useimmiten silloin saa just tehtyä paljon kaikenlaista muuta :)
Olenkin odotellut, että ilmaannut! Hienoja värejä, hyviä kuvia!
Mukavaa että tulit tekemään postauksen, olin kaipaillut ♥
Kauniita ja kuvia. Hienot maisemat ja myös Ateneumin anti.
Susitaulu vangitsee katseen; vaikuttava.
Kaikki muu tekeminen on niin paljon mukavampaa kuin siivoaminen.
Itse en ole nyt jaksanut käydä näyttelyissä, nuo pari mainitsemaasi ovat kyllä listalla, katsotaan, milloin saan aikaiseksi.
Ihanaa, että sataa.
Eilen näin samaa laatua olevan koiran kuin sinulla 😍, jäin miettimään pitäisikö jo läydä kysymässä blogataanko täällä vielä? Olitkin jo kommentoinut blogiini!
Ottaisin kyllä heti nuo Särestöniemen maalaukset seinälleni, ihanan mystisiä.
~tiiu
Tänään on täälläkin tullut vettä runsain mitoin ja se oli hyvä, ilma raikastuu ja allergisten olo helpottuu. Särestöniemen taulut on vaikuttavan näköisiä, kuvista olen katsellut, en ole koskaan luonnossa nähnyt. Hyvää alkanutta kesää!
Ihanat värit noissa Särestöniemen tauluissa ja jotenkin mystinen tunnelma kaikissa.
Ihania sukkia olet neulonut. Hauskaa tuollainen liukuvärjätty lanka.
Meillä sataa kaatamalla. Onnksi, koska siitepöly on saanut astmani pahenemaan. Pitkästä aikaa piti astmapiiput ostaa.
Mukavaa viikonloppua sinulle.
Monenlaista olet ehtinyt tehdä. Särestöniemeä olisi pitänyt käydä katsomassa.
Täälläkin on tänään satanut-onneksi. alna olla aika uupunut tämän astman ja nuhan ja koivun kanssa.
Takapihan metsämaisemasta olen kiitollinen, etupuolellaon katu
Säreistöniemen taiteessa on viesti luonnon puolesta. Mainiosti ottaisin seinälleni esitteelmistäsi hänen tauluistaan minkä vaan.
Jaksoitko enää siivota, kun olit ulkoiluttanut Fizbanin, käynyt taidenäyttelyissä ja laittanut esille usean parin kauniita sukkia?
Sade tosiaan teki hyvää.
Sade tosiaan on tehnyt hyvää luonnolle ja vähentänyt tuota tolkutonta siitepölyä. Terassin pöydän kun pyyhit, niin hetken päästä se on taas keltaisena siitepölystä.
Siellä ollaan oltu akkerana kultturellisesti ja ”sukallisesti”. Mukavaa alkavaa kesää!
Reidarilla on muutama kaunis taulu, jotka minäkin ottaisin seinälleni. Osan niistä kyllä viimeisteli hänen veljensä. ;) Reidar oli itsekin aikamoisen värikäs persoona. Ainakin 70-luvun alussa, kun olimme samalla paikkakunnalla. Rp
Onneksi löytyy hyödyllisiäkin sijaistoimintoja.
Kiitos!
Kuulostaap mukavalta, että joku kaipaa.
Susitaulu on vaikuttava.
Sade oli mukavaa. Teki hyvää. Nyt taitaa muuttua kesäksi, ehkä...
Olisit moikannut koiran ulkoiluttajaa, joka tuskin olin minä, ellet liiku ihan näillä nurkilla.
Sade näin siitepöly aikaan tuntuu kyllä hyvältä.
Särestöniemi piti yllä mystiikkaa tauluissaan ja myös elämässään.
Minulla on luontoa joka puolella taloa. Tämä on tosi väljästi rakennettua aluetta. Eron huomaa, kun tuohon lähelle nousee uusia kerrostaloja. Niissä kyllä naapurin ikkunat on ihan omien edessä. Minulla on ollut onnea.
Onneksi tuli esteitä siivoamisen tielle ;)
Niin teki!
Minun pitänee tänään tuo parvekekin pestä, jotta voin siirtää aamukahvittelut kesäaikaan.
Reidaria kyllä arvosteltiin ja mollattiin rankasti silloin aikanaan. Ja edelleenkin on paljon ihmisiä, jotak eivät tykkää. Minä olen hänen tauluistaan aina pitänyt.
Kun itsekin on aina ollut erilainen nuori, on kyllä huomannut, että aina joutuu jostain arvostelun tai ihmettelyn kohteeksi. Mutta enää en välitä, elän kuten haluan muista välittämättä. Tämä on minun elämäni! :) Rp
kiitos, kiitos noista Reidareista ja muistutus Ateneumistakin! Hienot väritkin on kuvissasi. Ehdottomasti pitäisi tormistautua käymään Helsingissä...
Lähetä kommentti