Josko jo nousis ja lähtis

 Eilen sitten vihdoinkin satoi ja poisti helteet. Satoi ihan oikeasti, joten nyt on oikeasti siedettävä sää. Nukuin pitkään ja hartaasti vaikka naapuri alkoi jo aikaisin aamusta raahata huonekalujaan paikasta toiseen. Fizban yritti siihen reagoita, mutta komensin vain jatkamaan unia. Meillä on naapurin kanssa makkareissa yhteinen seinä, joten äänet kantautuvat hyvin. Mutta eipä se haittaa. Joskus herään, enkä saa enää unta, mutta toisinaan vain käännän kylkeä. Ja jos en saa unta, nukun sitten seuraavana päivänä enemmän tai vaikka otan päikkärit. Tänä aamuna ajattelin, että onkohan kännykkä taas pudonnut sängyn taakse.

 

Kunhan juon aamukahvini, lähden vihdoinkin hakemaan uuden uniapnea maskin. Tutut saavat niitä postissa jostain ulkomailta, mutta minä olen hakenut Meilahdesta. Mietin, että pitäiskö soittaa ja varmistaa, että oikeanlaisia maskeja on tarjolla, mutta en viitsi. Matkustelen ilokseni pitkästä aikaa busseilla ja käyn samalla kaupassa. Onhan se mukava mennä ihmisten ilmoille välillä.

 

Vanuttunut villasukka heitti ilmoille hauskan haasteen. Otetaan käsityölehtipinosta kuusi lehteä ja toteutetaan joka lehdestä yksi ohje seuraten mahdollisimman tarkkaan ohjetta. Useinhan sitä nurkkiin kertyy lehtipinoja, kun on niin mukava niitä selailla. Usein se jääkin selailuksi, mutta olisihan niistä hyvä jotain tehdäkin. Joten päätin kokeilla. Valitsin mahdollisimman erilaisia lehtiä, mutta ei valikoima kuitenkaan ollut niin suuri, joten yllättäin mukaan tuli kaksi sukkaohjeita sisältävää. Ylimmästä aloitan jotain kunhan nuo kiireelliset on valmiina.