Sehän on ihan tuttu juttu, että iän myötä elinpiiri kutistuu verrattuna niihin kaikkein aktiivisimpiin aikoihin. Mutta nyt olen ihan uuden ilmiön edessä. Minäkin olen pienentynyt. Tai ehkä en pienentynyt. Muuttanut muotoa. Kävin spirometriassa. Sitä varten tarvitaan tarkka pituus. Mitta näytti, että olen neljä senttiä lyhyempi kuin olen kuvitellut, kuin olin viimeksi mitattaessa. Olen järkyttynyt. Sanoin mittaajalle, etten varmaan ikinä toivu tästä. Hän oli pahoillaan ja sanoi, että jos yrittäisin vain unohtaa ja olisin edelleen sen mittainen kuin olen tähänkin asti uskonut olevani. Mutta miten tuollaisen voisi unohtaa. Sehän muuttaa koko minäkuvani, koko elämäni. Toisaalta se kyllä selittää joitakin outoja juttuja. Olen ihmetellyt, miksi minulle on tullut pallomaha, keskivartalo paisunut valtavasti. No, tietenkin! Jossakinhan se menetetty pituus on. Olen painunut kasaan ja leventynyt. En siis ole menettänyt mitään, koska se, mikä pituudesta on kadonnut, on leveyteen lisääntynyt. Eikä ihme, ettei keskikeho pääse kutistumaan vaikka mitä tekisin. Se on aineenhäviämättömyydenlaki, mikä kehoani säätelee.
Aamukahvinäkymäni on nyt kovin talvinen. Meillekin on tullut talvi ja vieläpä ihan miellyttävä talvi, lunta, pientä pakkasta, eikä liukkautta toistaiseksi.
---
Eilen päivälenkillä kierrettiin tuttua reittiä, kun mäen päällä oli hiihtäjä, joka huikkasi "Voiko laskea?" Vastasin, että tottakai. Siirryttiin syrjään. Hiihtäjä kiitteli ohikiitäessään. Ehdin ajatella, että onpa kiva, kun on noin miellyttäviä hiihtäjiä tänä vuonna. Tyhmä ajatus. Seuraava huusi "Tämä on latu!" Vastasin "Niinhän ne kaikki on." "Metsässä on polkuja." Jätin keskustelun sikseen. Mielestäni hyvin mahduimme siihen molemmat. Tie oli aurattu, mutta mitään latuja ei vielä ole ajettu, kun lunta tuolla metsissä on liian vähän. Tiedän, että kohta reitillä on ladut. Se on ihan hyvä. Täytyyhän hiihtäjien saada hiihtää. Mutta kun ne ladut tulee, juuri tuolle tielle jätetään tilaa myös jalankulkijoille. Silloin, kun minä vielä hiihdin, tapana oli tehdä itse ladut umpihankeen. Kävelijöille aurattiin tiet. Nyt kone tekee ladut ja kävelijät tamppaa tiet umpihankeen. Mikään ei ole muuttunut. Olen umpihankikulkija aina.
Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki.
Talvi om kaunis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.