Minä kuulun sellaiseen ryhmään, joka kirjoittelee, on vuosikausia kirjoitellut, ja tapaa säännöllisesti lukemaan juttujaan toisilleen, nykyisin lounaan merkeissä. Tänään oli se päivä ja jotenkin päivään ei paljon muuta mahtunutkaan
Jotenkin olin ihan liian aikaisin liikkeellä. Ehdin siis katsella metroaseman seiniä, joista elämä punkee vihreänä. Ehdin myös mennä kirjakauppaan ostamaan uuden vihkon, pinon kortteja ja parit kynät, joilla kirjoittaa niitä kortteja ja ehkä jotain tarinaakin siihen vihkoon. Tapaaminen ei kestänyt pitkään, mutta toimi hyvänä tekosyynä siirtää arkijutut huomiseen. Istuin telkkarin edessä suunnitellen kaikkea, mitä rupean tekemään jonain päivänä, kun on aikaa, tarmoa ja intoa.
Fizban otti osaa suunnitelmiini esittelemällä komean sammalmetsän. Siitä sainkin paljon uusia ideoita.




Upea tuo Fizbanin sammalmetsä ja onpa hänellä ylväs asento.
VastaaPoistaYstävien tapaaminen ruolailun merkeissä on tosi kivaa.