Pesäpäivät

Miten sitä voikaan ihminen ilahtua, kun herää aamuun, jolloin taivas on pilvessä ja lämpöä vain 22 astetta. Sadetta luvataan.

 

 Sadetta kaivattaisiin. Mutta taitaako taas vain kiertää jostain kaukaa.

Nurmikon hoito ei ole kovin onnistunutta.

Kasvimaata olen käynyt liottamassa jokusen kerran. Tänään olisi hyvä päivä mennä ihan kitkemäänkin, mutta olo on heikohko. Jos sentään onnistuisin raahautumaan apteekkiin ja kauppaan. Bussillahan sinne pääsee.

Tuomenkehrääjäkoit ovat taas innostuneet kutomaan toukkaverhoja. Näppärä tapa pitää jälkikasvu kunnossa. Toukat elävät seitin sisällä, syövät kaikki lehdet ja siirtyvät eteenpäin. Näin tulee lehdettömiä puita. Puut kyllä selviävät elleivät monena peräkkäisenä kesänä joudu toukkien ravinnoksi.

Aamun parvekekahvit ovat hellepäivien parasta antia - ja huoneessa huriseva viilentäjä, joka jaksaa kyllä pitää sisälämpötilan kohtuullisena.

Esimerkki joukkovoimasta. Tässä oli pitkään jättibalsamipöheikkö, mutta kun tarpeeksi moni ohikulkija jaksoi kitkeä balsamia pois, se näyttää kadonneen.

Toki jokunen auringonlaskukin on tarttunut kännyyn.

---

Ja nyt hiukan sataa tihuuttaa!

Ai niin, pesäpäivät:

Vanha kansa on puhunut kolmesta »pesäpäivästä», joilla tarkoitetaan vuoden pisimpiä päiviä juhannusviikolla. Niiden aikaan aurinko saavuttaa »pesänsä» eli vuotuisen kulkunsa korkeimman kohdan, minkä jälkeen päivät jälleen lyhenevät sydäntalveen saakka. Sanottiin, että »aurinko kääntyy loppuvuodeksi rengin puolelle, joulusta taas isännän puolelle». Päivän seisominen juhannusviikolla vaikutti myös ihmisten elämään. Sanottiin, että silloin ei pitänyt aloittaa mitään sellaista työtä, jonka piti edistyä pitkään.

Auringon seisomisen aikaan istutetut kasvit eivät vättämättä kasvaneet hyvin. Toisaalta pesäpäivien sanottiin olevan parhainta aikaa lanttujen, kaalien ja tupakantaimien istuttamiseen. Syynä tähän oli juhannuskasteen voimakas ja hedelmällinen vaikutus. »Juhannuskaste se lantut kasvattaa», sanottiin. Myös kaskinaurista on istutettu maahan hieman ennen juhannusta kastetta odottamaan. Nauriskaski piti polttaa hyvissä ajoin juhannusviikolla, jotta multa ennätti jäähtyä juhannukseksi.

Suomalaisessa etnisessä uskonnossa auringonjumalatar eli »Päivätär» on ollut myönteinen, lämpöä ja hedelmällisyyttä antava hahmo. Päivättärestä ei ole muutamia rukouksia ja kansanrunoja lukuun ottamatta säilynyt kovin paljon merkkejä kansanuskossa. Tämä johtuu siitä, että kotoperäisen auringonjumalattaren korvasi keskiajalla rahvaan uskonnollisuudessa Neitsyt Maria. Maarialla oli kansan keskuudessa pitkään suuri suosio parantajana, auttajana ja äitiyden suojelijana.

Ja tietenkin minä päätin aloittaa pitkällisen projektin juuri nyt. Suunnittelen koko vuoden kuvakirjaa. Ensimmäinen osa pimeyttä päin eli kesäpäivän seisauksesta talvipäivän seisaukseen ja sitten osa kaksi vaellus valoon. Ideana olisi ainakin yksi kuva joka päivä, ei mikään samasta paikasta vaan kuva, joka sopii juuri siihen päivään.

--- 

Det lackade från hamnet!

Eli lakkasi satamasta.