Herättiin erilaiseen maailmaan. Fizban oli intopiukeena, kun oli taas lunta, missä pyöriskellä. Vieläkin parempi, että ohut lumikerros oli pinnasta jäässä. Se vasta tuntuukin kivalta.
Paljon oli jouduttukin liikkumaan sulalla maalla.
Toki kaikista lumilämpäreistä otettiin ilo irti.
Minulla on ollut kuvausintokin kateissa, kuten paljon muutakin. Jotain maisemia kuitenkin kännyllä räpsin.
Naapuri taas leipoi pullaa pääsiäisenä. Eihän sitä voi vastustaa lämmintä, tuoretta pullaa. Sen sijaan olen vastustanut tehokkaasti kaikenlaista jumppailua. Kävelty on, kun Fizban pitää siitä huolen. Huhtikuun saldo:
- 276 506 askelta eli noin 8900 askelta päivässä
- kilometrejä noin 191, siis noin 6 kilometriä päivässä
Lisää lunta iloksemme.
18 kommenttia:
Meille ei onneksi ole lunta tullut, mutta pääsiäisen aikaan on kävely jäänyt minimiin ja herkkujen syöminen vastaavasti maksimiin. Paljon olet sinä askelia kerännyt! Tosiaan koiran kanssa kun kulkee niin kovin usein pysähdytään nuuhkimaan paikkoja, mutta mukavasti siinä silti kilometrejä kertyy.
Lunta tulvillaan todellakin. Kivaa, että Fizbanista on kivaa. Minusta ei!
Onneksi tuo lumi ei meille asti noussut, vaikka niin lupaili. Melko kova vinkka on silti eli kylmä... Mutta, koirat lenkittää meitä, säällä kuin säällä.
Tänä talvena on ollut niin paljon liukkaita päiviä, että köpöttely on ollut ainoa tapa liikkua kaatumatta. Nyt siitä pitää opetella irti ja yrittää taas askeltaa normaalisti.
Lunta tosiaan ilona ja jännitystäkin tuomaan kesätöppösillä töihin kaarrellessa... keskinopeus rantatiellä lie ollut 20km/h... no - hitaasti hyvä tulee...
Eipä paljon puutu tavoitteesta per päivä - hauskaa tuo ynnäily=kuukauden tulokset. Minä olen niin onneton noissa...
Ukkokulta tykkää pitää trackkerit päällä ehkä siksikin, että osataan takaisin... minä sitten hänen tilastoillaan teen postauksia - omalla kännyllä en osaa muuta kuin kuvata. Fizban osaa tosiaan ottaa ilon irti... ihania kuvia!!
Olin iloinen, kun lumisateet ohitti meidät, mutta iloni oli ennen aikainen, sillä nyt ulkona tupruttaa lunta. ☹️ Koira meilläkin kyllä tykkää, muut ei enää välittäisi yhtään. Hyvät askelmäärät olet saanut koottua.
Hienosti on tullut sulla käveltyä. Paljon enemmän kuin täällä, mutta multa puuttuu tuo lenkittäjä.
Tänään täällä alkoi lumituisku , joten taitaa vaan sisätilat kutsua olemaan.
Täälläkin koira riemastui, kun satoi uuden lumen.
Lapsikin riemastui, kun pääsi vielä laskettelurinteeseen.
Minäkin riemastuin edellisestä, on ollut niin kylmä talvi, ettei mäkeen ole päässyt ja kausikorttia ehdittiin käyttää vain kahdesti. Kolmas käynti laskee hintaa vähän siedettävämmäksi - jos muuta ei opittu, niin kausikorttia en ainakaan enää koskaan hanki...
*
Askelmittari on mainio keksintö! Joskus oli töissä kävelykampanja ja silloin tuli otettua askel jos toinenkin. Valitettavasti mittari ei rekisteröinyt esim. pyykin ripustamista, missä tulee otettua askel suuntaan jos toiseenkin pyykkiä kopasta narulle nostellessa... :)
Voi kunpa osaisi ottaa elämän kuin Fizban. Olisi aina tyytyväinen, vaikka lunta sataa ja sataa.
Aikaahan siihen menee, mutta siinä seisoskellesa voi katsella taivaita.
Minulle kelpais lumettomat tiet, joilla pysyisi pystyssä.
Koirat lenkittää, mikä on hyvä.
Toivottavasti ehdin oppia normaalin kävelyn ennen ensi talvea.
Minä tykkään kaikenlaisista mittareista.
Takatalvet kuuluu asiaan. Ehkä ne nyt on ohi.
Fizban huoilehtii, etten jää sisälle oli sää mikä vain.
Tyytyväisyys on hyvä. Vielä parempi olisi Fizbanin lailla rakastaa kaikkea ylenmäärin.
Ei tuo mittari laske myöskään, jos kovin tiheään pysähdytään nuuskimaan tien vieriä.
Lähetä kommentti