sen joku ohikulkija nostaa puuhun.
---
Aimarii kysyi tuolla edellisessä:
"Jaksoitko
enää siivota, kun olit ulkoiluttanut Fizbanin, käynyt taidenäyttelyissä
ja laittanut esille usean parin kauniita sukkia?"
---
Kaikkien suureksi yllätykseksi voin kertoa, että en ole vielä siivonnut. Silloin perjantaina lapsuudenystävä soitti, että voisko hän tulla nyt käymään vähän pitemmäksi aikaa. Tokihan hän voi. Olikin kiva juttutuokio, pitkäkin.
---
Lauantaina törmäsin aamulenkillä kasvimaanaapuriin ja sovittiin treffit kasvimaalle.
---
Sunnuntaina olin taas aamukahvilla, kun miniä soitti, että nuoremmalla mummotettavalla on näytös Tanssintalolla, jotta haluaisinko tulla mukaan katsomaan. Halusin.
---
Nyt olen taas aamukahvilla ja odottelen, tuleeko jotain yllätystä. Ellei tule, siivoan. Nyt kävi jopa niin iloisesti, että Pöllön lukupiiriin on ilmestynyt uusi kirja, joka löytyy myös tuosta BookBeatista, jonka ilmaisjakso jo luppui, mutta jota päätin maksaa. Nyt voin siis pistää kirjan pyörimään, kun syöksyn kurittamaan pölyä ja tavarakasoja.
Vaikka tuntuu, että kaikki viheriö, aina löytyy jotain vastarannankiiskejä, vaikkapa lehdettömiä puita.
Vaihteeksi auringonlaskuja muualta kuin parvekkeelta. Nyt aurinko taas laskee tuonne talon nurkan taakse, joten pitää mennä muualle. Näiden kovin eriväristen kuvien välillä on vajaa puoli tuntia.
---
Nyt syön aamupalan loppuun ja ihan toivon, ettei tulisi mitään esteitä siivoamiselleni.
9 kommenttia:
Komeita auringonlaskuja 😯. Ihana nuuskunenä 🐕.
~tiiu
Hih, olin unohtanut, että olin ajastanut tuon Lukupiiripostauksen. Muistin kyllä tehneeni sen ja kävin sitä perjantaina katsomassakin, kun olin kirjastossa - en itse muistanut kirjailijan nimeä 🫣 No en kyllä löytänyt kirjaakaan sillä kertaa, mutta kyllä se siellä on. Nyt yllätyin, kun Terhi oli kommentoin postausta ja kommentti putkahti sähköpostiini! Taitaa olla dementia tulossa...
Minkä - siis dementian - vahvistaa kyllä sekin, että en minä muista sinun luvanneen siivota. Ihan vain nauttivan elämästä Fizbanin kanssa ja tekevän sitä mikä milloinkin mukavalta tuntuu.
Ja nyt tulee kesä, ei nyt enää tarvi eikä jouda siivoamaan. Tietysti jos kirjan kuunteleminen sitä siivittää, niin sitten, mutta muuten voi tehdä kaikkea kivaa 😀😀
Tämä kevät on ihanaa aikaa, kun on miljoona eri vihreän sävyä.
Hih - tuo tuttu sanonta meni nyt uusiksi, niin hyvin oivallettu:
"Minkä taakseen jättää, sen toinen nostaa puuhun!"
- se pätee kyllä...
Ihanaa hempeilyä ja kevään/kesän heräämisen seuraamista siellä (meilläkin tammi pudotti vasta viime vuotiset lehtensä - se on kyllä ihme puu!!), mutta tuohon viimeiseen lauseeseen toivon omalla kohdalla aina päinvastaista ratkaisua.... Toivon, että siivoamiselleni tulisi mikä tahansa este 😂😅
Upeita kuvia auringonlaskuista! Yllätykset on toisaalta mukavia, kun siivousta voi siirtää, mutta rasittaa se tekemätön työkin. Villakoirat ei karkaa nurkista, lisääntyy vaan.
Minä imuroin hyvin usein, ihan tekstiilipölyn vuoksi. Ikkunan pesu odottaa, mutta nyt on sopivasti sateista... Ihania luontokuvia ja tunnelmia!
Ihanat auringonlaskukuvat
Tuo sanonta on niin totta. Täällä oli joku nostanut kauan sitten pipon hiihtoladun viereen puun oksaan. Se oli siinä liki kymmenisen vuotta, haalistui vain, ennen kuin katosi.
On upeat auringonlaskut ja värejä piisaa. Fizban on kai kaunosielu, kun kukkaset kiinnostaa. Kaikkialla näkyy vihreää, paitsi nuo erilaiset puut. Onko ne haapoja?
Tuliko mitään esteitä, vai jouduitko siivoamaan?
Kyllä nauroin itsekseni kun luin tuon vanhan sananparren uusiomuodon!!
Puolessa tunnissa voi kuvien väritys vaihtua ihmeesti. Hienot kuvat!
Lähetä kommentti