Vanuttuneen villasukan kuusihaasteen (Ota summassa 6 erilaista käsityölehteä. Toteuta jokaisesta
lehdestä yksi juttu, ohjeen mukaan. Eli niin hyvin kuin pystyt ja
kykenet ohjetta noudattamaan. Mikä tarkoittaa sitä, että saa soveltaa. Ja:
Materiaalit pitää löytyä kotoa. Ja: Toteutus siinä järjestyksessä kuin
lehdet ovat pinossaan. #kuusihaaste 🌲 ei tarkoita puuta ) eka on valmis. Tuo kantapää on niin kiva, että ajattelin hyödyntääa sitä toistekin.
Haasteen kakkoslehti on sen verran haasteellinen mallien suhteen, että tekee mieli vaihtaa, mutta eihän sitä nyt heti lipsuta. Onhan siinä 54 ohjetta, mutta...
Kaikki neuleohjeiden langat on minulle vieraita, enkä todellakaan halua ostaa uutta lankaa. Pörrölankakämmekkäitä voisin harkita, jostain ihan muusta langasta, joku jakkukin ehkä tai vauvan vaatteita, jotka tulis äkkiä. Kävin jopa tarkistamassa, miten se haaste meni. Todellakin siellä luki, että lehdet siinä järjestyksessä kuin ovat pinossa. Hiukan helpotusta toi seuraavat lauseet:
Eli niin hyvin kuin pystyt ja kykenet ohjetta noudattamaan. Mikä tarkoittaa sitä, että saa soveltaa.
Saa nähdä, mihin tässä joudun. Todennäköisesti pidän haastetaukoa ja teen kiireellisempää eli joululahjoja. Niissäkin riittää haastetta.
Fizbanilla pukkaa ihottumaa varpaanväleihin. Niitä pitää pestä ja kuivata etenkin nyt, kun maa on märkää aamulla. Fizban panee täysillä hanttiin tietenkin, mutta yritän. Hankalampi osuus on, ettei se saisi nuolle niitä varpaanvälejä. Sukan tietenkin repii irti hetkessä. Kauluria en haluaisi hankkia.
Usva leijaili sakeana peltojen yllä, kun oltiin aamulenkillä.
Nopeasti se kuitenkin haihtui. Halusin ottaa isomman kuvan, mutta siinä etsiessä kuvauspaikkaa usva oli jo kadonnut.
Kasvimaan puolikkaan kunnostaminen on rankkaa puuhaa. En ole ollenkaan varma, että onnistun. Tänään en sinne mene, sillä on sovittu kävelyä Töölönlahdella. Painostan ystäviä tapaamisiin, kun olen todennut, että nyt tarvitsen puheseuraa ellen halua masentua. Lukupiirissä eilen oli tosi kivaa. Olin ehkä liikaa äänessä, mutta sai muutkin puheenvuoron. Josko huomenna yritän kasvimaallekin.
Yhdet jämäsukat sain kesällä aikaan. En ole kovin ihastunut värivalikoimaan ja liian isotkin nuo ovat. Mutta jospa ne jostain kodin löytäisivät.
Vaikka nopea usva olikin, niin upeat kuvat sait... ensin sankka ja sitten pyöräilijä, hih... kas kummaa kun tykkään. Fizbanin varvasihottumasta sen sijaan en tykkää... kurjaa ja varmaan ihmeissään kuivaamisesta ja hoitotoimenpiteistä, ei ymmärrä, että hyvää tarkoitat... voisiko kuivaamiseen liittää jotkut namit...
VastaaPoistaMinä mitään ymmärrä lemmikkien hoidosta, mitä nyt vanhimman tyttären touhuja seurannut - he "karkeilla" saaneet tottumaan kurjiinkin toimenpiteisiin... oikein odottaa välillä jotain "hoitoa"!
Huomioni kiinnittyi myös Käsityölehteen, miksi siinä lukee myös Kotivinkki - onko kaksi lehteä jotenkin yhdistynyt... mulla on tallessa ikivanhoja Suuri Käsityökerholehtiä ja tuo "käsityö"-fontti näyttää samalta. En millään pystyisi tekemään tuollaista kantapäätä... samalla yhdellä ainoalla mallilla (jonka mummini jo opetti) mennyt kaikki vuosikymmenet ja kaikki sukat! Olet sinä taitava!!
Kaunis usva ja kauniit sukat tuossa alimmassa kuvassa! Pitäisi kaivaa taas puikot ja langat esille…
VastaaPoistaUsva on kyllä niin kuvauksellista.
VastaaPoistaLainakoirallakin oli keväällä ihottumaa varpaiden välissä. Kiinnitin sukat maalarinteipillä jalan ympärille (ei tietenkään liian tiukasti, mutta ei liian löysällekään). Se auttoi. Aikansa yritti järsiä sukkaa irti, mutta luovutti.
Mainiot usvakuvat 🖤 Fizban-ressu, ja ressun tassut.
VastaaPoistaKivasti postauksessasi sympaattista oranssia. 🧡
Minulla oli tänään asuna oranssi pusero ja oranssi takki.
(Ja leopardikuvioinen hame.) Sipaisu oranssia huulipunaa. 🙂
Kauniit usvaiset kuvat ja elokuun pehmeät värit.
VastaaPoistaSuloisia sukkia olet neulonut.