Tänään on perjantai tammikuun yhdeksäs päivä vuonna kaksituhattakaksikymmentäkuusi. Nimipäiväänsä viettävät Veikko, Veli ja Veijo. Appiukkoni oli Veikko ja teiniaikojeni toinen ihastus oli Veijo, joka oli sanonut "En minä tuommoisesta ruipelosta välitä." Parin vuoden kuluttua hän kuitenkin kiinnostui minusta ja vähän muka tapailimme, mutta ei se enää sytyttänyt. Veljeä ei elämässäni ole, eikä edes ketään Veli-nimistä ihmistä tai olentoa. Mutta kysymys kuuluu, onko tänään se päivä, kun sulatan pakastimen, pesen jääkaapin, järjestän vaihteeksi taas kuivaruokakaapin ja kaikki muutkin keittiön alakaapit ja miksei samantien yläkaapitkin, tyhjennän roskikset, ehkäpä pyyhin roskissankot puhtaiksi, jos niissä on jotain roiskeita vai onko tänään se päivä, kun aloitan ifolorkirjan tekemisen mummotettavalle synttärilahjaksi tai onko kenties se päivä, kun saan vihdoinkin valmiiksi ne villasukat ihan vain itselleni? Kukapa tietää. Illallahan sen sitten näkee, miten kävi, tapahtuiko jotain vai menikö koko päivä miettiessä, mitä tekisin.
Nuo parit jouluvalotkin voisi poistaa, mutta yöllä pimeässä hipsiessä, ne ovat aika kivat. Koskaan en ole käynyt katsomassa Lux Helsinkiä, enkä Linnanmäen valokarnevaalia - tosin Lintsi näkyy tuohon parvekkeelle, mutta en ole siitäkään kiikaroinut. Usein olen ajatellut, että olisihan se varmaan kiva käydä valotaidetta katsomassa, mutta kun kukaan ei ole tullut kotoa hakemaan, niin se on jäänyt. Joskus tuumin, että vanhuus on vienyt aloitekyvyn, mutta ilmeisesti olen jo pitkään ollut saamaton - tai sitten vanhuus on alkanut jo kauan sitten.
Eilen kävin lääkärissä. Se oli eilisen saavutus. Mieleen jäi lause "Ei me täällä ehditä kaikkea seuraamaan, kyllä sitä vastuuta on yksilölläkin." Joten josko otan nyt sitä vastuuta, juon kahvini loppuun ja vaikka teen jotain - tai vain istun mietiskelemässä tehdäkö vai eikö tehdä. Ja olkaa huoleti, jos saan jotain aikaan, niin taatusti käyn kehumassa saavutuksillani täällä. Jos mitään ei synny, niin onnellinen olen kuitenkin.
Jos teillä on yhtään samanlaista pakkasta kuin meillä, tai edes sellaista kuin meillä 1.1.26, niin on aivan oiva pakastimensulatuspäivä. Kaapit voi siivota lauhemmallakin. Kannustaa Saukkis
VastaaPoistaMinusta kaiken voi tehdä huomennakin. Mutta kyllä siitä sankariolo syntyy, kun on jotain tehnyt. Jos koko ajan kaiken hoitaisi, niin sehän olisi vain tylsää arkipäivää.
PoistaJaaha, otetaan sitten se vastuu ja seurataan, seurataan. Olemmehan vastuullisia yksilöitä.
VastaaPoistaKehun, että sain viime viikonloppuna sulatettua pakastimen.
Lux Helsingin aikana on aina kylmää ja Lintsin valokarnevaalin aikana sataa, joten ne on jäänyt vierailematta.
Mielenkiinnolla itsekin odotan, mitä tämä tuo tullessaan. Koskaan ei tiedä, mitä viitsii tehdä.
Ehdottomasti olemme vastuullisia ja huolehdimme, että kaikki sujuu. Aamulla on mukava katsoa tulevaan ja illalla todeta, että ehtiihän sitä huomennakin.
PoistaSiis mitäh..."Ei me täällä ehditä kaikkea seuraamaan, kyllä sitä vastuuta on yksilölläkin." Mitä kaikkea? Kaikkea (?) sitä kuuleekin?
VastaaPoistaSen takia olenkin käynyt jo monena vuonna omin rahoin labrakokeissa, ja seuraan niitä itse, koska kukapas minuakaan seuraisi muuten, ärgh...ei kukaan välitä. Jos ei niissä ole mitään ihme loikkia tms muutosta, niin luulen että en ole kipeä :D
Mutta saamattomuuteen en tiedä lääkettä, nyt alkaisi olla aika käydä Helsingissäkin, kohta se on myöhäistä (siis päättyy se näyttely, minkä haluaisin nähdä), nyt taas tuli pakkanen, junat lakkoilee pakkasessa, tai tulee hirveä lumikaaos..Onhan näitä syitä... Nyt istun läppärillä mutta jää se junalippu taas ostamatta kun on muuta.
Istun vaan tässä, ja suunnittelen kirjan lukemista, alkoi kyllä neuloa sukkaa, joten sitä sitten. Kyllä on kummallista, mistä on tullut saamattomuus näin pahaksi.
Onnellista on se, että aina on hyvä syy siirtää kaikki huomiseen. Huominen on sellainen, jolloin voi sitten tehdä vaikka mitä.
PoistaJo rupes jänskättämään, mihin puuhan ryhdyit? Vai otitko aivan ajattelun ja suunnittelun kannalta tämän tammikuun yhdeksännen päivän.
VastaaPoistaMinulla vähän sama juttu. Montaa pitäis tehdä, mutta neule ja tämä blogi vetää enemmän puoleensa.
Kai mä pakastimen ja jauhohyllyt viitsin joku kerta, mutta ei tänään. Tänään en nokkaani uloskaan pistä, sillä pakkasta on - 36.3.
Teillä onkin kunnon pakkaset kuten joskus lapsena, kun ei olisi kouluun tarvinnut mennä. Kaikki toki oli paikalla, koska oli luvassa jotain normaalista poikkeavaa. Luokkahuone oli niin kylmä, että seisottiin ringissä uunin ympärillä.
PoistaMeillä 26 astetta, joten pakastin voisi sulaa. Minä vein petivaatteet ja matot ulos tuulettumaan ja sain imuroitua. Kaappeja siivoilen yhden kerrallaan kun inspis iskee
VastaaPoistaPetivaatteet olisi hyvä viedä pakkaseen, mutta ensin pitäisi lakaista lumet parvekkeelta pois, eikä ole harjaa, joten saa olla.
PoistaOlipa hurja lausunto lääkäriltä. Taisi olla huono päivä hänellä. Sinulle kiitos kivasta kortista. Se tuli tänään minua ilahduttamaan.
VastaaPoistaOli jo alunperin jotenkin epävarma ja puollustuskannalla, joten en viitsinyt kiduttaa. Pitää koettaa saada uusi aika jollekin, joka vähän edes paneutuu.
PoistaNo, oli aika kyyninen lääkäri. Voi sitä aina sanoa ystävällisesti , että millä aika väleillä tietyt kontrollit on hyvä olla. Mistä maallikko sen tietää? Eikä tarvitse tietää!
VastaaPoistaTässä ei edes ollut kyse mistään tavallisesta vaan ongelmasta, joka hoitamattomana voi johtaa vaikka kuolemaan, mutta johon on hoito, joka voidaan aloittaa jossain vaiheessa. Lääkäri ei ymmärtänyt/tiennyt tautia, eikä tietenkään voinut kysyä, tokaisi vain halveksivasti "joku satunnaislöytö".
Poista