perjantai 22. syyskuuta 2023

Hyvinkäällä


Hempeä aamu tänään. Nukuin sikeästi, mutta heräsin ihan liian aikaisin. Sain viestin turhan aikaisin, mutta toki tärkeästä asiasta: Studio Ghiblin omistaja vaihtuu. Hayao Miyazakin poika ei halua johtaa yhtiötä. Onneksi isä Miyazaki palasi eläkkeeltä ja The Boy and the Hero on valmistunut. Ja isä Miyazaki aikoo tehdä vielä yhden uuden filmin. Olisko siis tänään aika katsoa muutama Studio Ghiblin leffa?


Eilen olin Hyvinkäällä, söin järjettömästi hyvää ruokaa, shoppailin runsaasti kahvia tarjouksista kuten mummolle sopii


ja höyläsin museokorttia.


Minähän en ole kovinkummoista taideseuraa, koska pääni vetää hyvin vähän ja huitaisten kierrän katselemassa. Onneksi ystäväni on nähnyt nämä aiemminkin, katsellut rauhassa ja oli nyt vain opastamassa minua taiteen saloihin.


Tämä taulu kyllä puhutteli, herätti mielikuvitusta, antoi ajattelun aihetta. Toki siis nuo muutkin kuvaamani miellyttivät silmää, mutta tässä oli jotain salaperäistä. Olikohan nimi Muodonmuutos.
---
 Olisi minulla kyllä parantamisen varaa siinä, että voisin hiukan katsoa kuka on tehnyt ja mitä, vaikka ihan vain sivistyksen vuoksi. Ehkä sitten joskus...


Promenadigallerian yläkerrassa oli Hans Viebrockin valokuvanäyttely Epätäsmällisiä alueita (kuukletin), jossa oli mukavia haamukuvia


ja alakerrassa Juuret-Rotter-Roots, poikkitaiteellinen tapahtuma.


Kun oli täytetty pää taiteella ja maha ruualla, mentiin kävelylle, pitkälle kävelylle, koska välillä vähän eksyttiin. Ulkoilu teki hyvää, kilometrejä eiliselle kertyi noin 18 ja askeleita yli 23 000 eli hyvä päivä myös ruumiinkulttuurin näkökulmasta.


Kotiin matkatessa oli mahdollisuus ihailla komeita auringonlaskunäkymiä junan ikkunasta.

16 kommenttia:

  1. Hyvältä vaikuttaa, pää täynnä taidetta ja vatsassa ruokaa. On ollut pitkä matka 18 km kannella kahvipakettejakin, enpä jaksais. Kun monesti näkee taidetta, alkaa vähitellen tunnistaa tekijöitä ja niitä taulujakin, jos ovat samoja, vaikka eri paikoissa.
    Pitäisi taas käydä jossain ettei museokortti homehdu :)
    Ikinä en ole ollut Hyvinkäällä päinkään, joten kiva nähdä paikkoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla kun yksi ystävä asuu Hyvinkäällä, tulee usein siellä käydyksi.

      Poista
  2. Mielenkiintoisen kuuloinen tuo haamunäyttely - voi kun tuon Mursun tai edes jonkun täällä mettän keskeltä joskus saisin museoon :)
    Tai olisihan täällä meidän ihan - melkein jo kävelymatkankin päässä, jos sinä kävelet tuosta vain 18 kilometriä, niin kyllähän pientä vaille 30:kin menisi nopsaan 😉😉 - lähiympäristössäkin jos mitä katseltavaa. Vaikka harmonikkamuseo, sekin voisi olla mielenkiintoista.
    Viikonloppuna olisi puolitutun neule- ja villanäyttely tuolla "omalla kirkolla" - instagramissa oli siitä tietoa ja kyllä oli ihania villapaitoja, omien lampaiden villoista kehrättyä ja värjättyä lankaa.
    Sinulla on ollut kyllä mukavankuuloinen reissu Hyvinkäällä - ja upeita kuvia olet taas meidän kotona olleiden iloksi ottanut.

    Me käytiin Hyvinkäällä viimeksi, kun Mursun kello piti huollattaa; siellä oli maan toinen kelloseppä, jolla oli lupa koskea moiseen kapineeseen, jotta siinä pysyy elinikäinen takuu voimassa.
    Parempi kun elää auringon mukaan.... nimim. vaihdatin kelloon patterin vuosi-pari sitten ja taas se on lopussa vaikken ole kelloa käyttänytkään. Huonoja on kellojen patterit.... 😉😅

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kehnot patterit kellossasi. Mutta Mursulla se vasta on ihme kello, jos vain kaksi koko maassa saa siihen koskea.

      Poista
    2. Se Mursun kello... Se on joku sellainen jossa ei ole patteria lainkaan, ottaa "virran" valosta ja laittaa itsensä aikaan satelliitista. Se pitää välillä laittaa yöksi ikkunalle, että on varmasti aamulla ajassa.
      Ostin sen vuosia sitten sille lahjaksi... Mursu on aina ollut sellainen, joka pistää korvan taakse, kun sanon, että tuo olisi kiva tai tuommoisen voisin joskus ostaa - ja sitten se yllättäen ostaa sen kun osuu eteen. Ihan vaan vaikka lankakerän kauppareissulla.
      Minä taas... En koskaan muista jos se jostain puhuu, pitää aina sanoa, että ostetaan saman tien, ettei unohdu.

      Poista
  3. Upeaa taidetta! Ja mahtava liikuntasuoritus! "Ehkä sitten joskus" on hyvä motto moneen asiaan.

    VastaaPoista
  4. Ihan hirveän paljon käveltyjä kilometrejä! Minusta taidetta on lupa ihan vain katsoa, en minäkään muista kaikkien tekijöitä, vaikka katselen ja nauttia näkemästäni. (No, muistan minä, kuka oli tehnyt ne viime viikolla näkemäni taulut, 🤭 ) Tänään on ollut ihastuttava, oikea intiaanikesä! T Saukkis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä aika harvoin edes katson, kuka on tekijä. Pitänee parantaa.

      Poista
  5. Ihanan monipuolinen postaus vanhasta kotikaupungista, Hyvinkäältä me tänne muutettiin - siellä ehti vierähtää liki 8-vuotta opintojen ja töidenkin puitteissa! Kunnon lenkin (vaellukseksi voisi jo sanoa) olette tehneet ja paljon ehtineet muutakin.. meidänkin piti ennättää Sveitsiin pyöräilemään tänä kesänä, mutta ei ennätetty... siellä sitä joskus lykittiin tuoreena äitinä lastenvaunuja, mutta ei 18kilsaa!! Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  6. Respectit kilsoista! Taidenäyttelyissä ja museoissa tulee käytyä ihan liian vähän. Museokortin ulkoilutus on jäänyt olemattomaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla tulee näköjään tuolla Hyvinkäällä hyvin käytyä näyttelyissä, kun seura innostaa.

      Poista
  7. Mukavaa taidetta olet päässyt näkemään. Minuakin puhutteli nuo kasvottomat. Kääks tuota 23000 askelta. Olisin kuolemanväsynyt.
    Mukavaa viikonloppua sinulle.

    VastaaPoista
  8. Kiva retki. Mielenkiintoinen tuo Muodonmuutos-maalaus. Voisin vaikka ottaa omalle seinälle.

    VastaaPoista

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.