perjantai 15. helmikuuta 2019

Postia


minun aurinkoni nousee vaikka maa vain siihen muuttaa suhdettaan

Postia tulee ja menee. Postcrossingin kautta on jo tullut 56 toinen toistaan kauniimpaa korttia, joissa on myös mukavia kirjoituksia erilaisten ihmisten elämästä. Mukava lukea, miten erilaisia asioita ihmiset korttiin kirjoittaa. Kovin on erilaisia myös toiveet lähetettävälle kortille. Joillakin on niin tiukat vaatimukset, että melkein ärsyttää, joillakin ei mitään. Mutta kaikille löytyy jotain. Oudointa on, että useilla on kielto käsintehdyille. Luulisi, että käsityö olisi arvossaan, mutta ei. Minä kyllä tykkään itsetehdyistä.

Sus jo ehti kaipailla tietoa kortin saapumisesta. Sorry, etten ole ehtinyt päivittelemään. Kone on hankala ja olen aloittanut taas kuntoilun ja mummoilun, joten päivät vain valuvat. Kiitos kortista ja hienosta runosta. Näytin Koirapojalle. Sen mielestä hyvä kuva, häntä etenkin.


Sohvalta tuli hieno myös käsintehty kortti. Kiitos. Noin kaunista jälkeä voi vain ihailla. Ensimmäinen ajatus oli tietenkin, että tällaisiahan voisi itsekin kokeilla. Seuraava ajatus oli: "Lopeta turha haaveilu!" Joten ehkä tyydyn valmiina ostettuihin.


Susannalta tuli myös kaunis kortti, kauniissa kuoressa. Lämmin kiitos. Noita kuoria voisinkin tehdä, kun on tämä kirjeprojektikin jossain vaiheessa. Kaikki projektini ovat vaiheessa. Olen hidastunut ryömintäkaistalle koko elämässä, eikä taida olla paluuta kiihdytysajoihin. Mutta hissukseen jotain silloin tällöin. Eikä mitään jää kesken vaikken ehtisikään. Tosin lapseni haikaili sukkien perään, jos nyt kuolen. Lupasin yrittää neuloa jotain varastoon.

Tein uuden kategorian elokuviin "elokuva, jossa on lohikäärme" ja katsoin Näin koulutat lohikäärmeesi 1 ja 2. On ne hyviä!

Ja toki olen taivaita tuijotellut.



Väreissä löytyy.


Koirapoika kävi ilmoittamassa, että ulos tekisi mieli, joten eiköhän tästä kohta.

7 kommenttia:

  1. Kortteja ihania ja kaikki erilaisia :) Hyvin sait kuviin kaapattua värit, itse just ihailin toissa aamun seepian väristä ympäristöä joka sitten hiljallleen muuttui sinisemmäksi ja siitä lumisateen valkoiseksi. Luonto on ihmeellinen :)

    VastaaPoista
  2. Sain kuningasidea laittaa osoiteen ruåtsiksi joten aloin miettiä että minnekähän se korti päätyi, hih..

    No jopas sulle korttia puskee!!

    VastaaPoista
  3. Huomasithan pikkulappusen kuoren sisällä? Kun nähdään seuraavan kerran, otan sinulta saamani Mary Oljen kirjan mukaani. Toivon saavani sinulta siihen omistuskirjoituksen. Sunnuntaina kokoontuu oman kylämme käsityökahvila. Otan kirjan sinne mukaan, niin muutkin saavat selailla kirjaa. Joten kiitos vielä kirjasta!
    Ihanaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
  4. Niin kauniit värit taivaalla ja Koirapoika tarkkana kuulostelemassa ympäristöä. Kortin on tehnyt Äiti joka ansaitsi näin rahaa tyttärensä opintoihin. Oikein mukavia helmikuun päiviä!

    VastaaPoista
  5. Nyt ois lähellä.
    Joko oot käyny bongaamassa tän :

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006004022.html

    VastaaPoista
  6. Kortteja on aina kiva saada ja lähetellä, joskus törmää todellisiin taiteilioihin. Itselläni pahin tai paras aika ajottuu jouluaikaan etenkin nuo itsetehdyt, valentinen päiväksi paiskoin joillekuille ostokortit ja suklaata. Vanhoissa joulu- ja pääsiäiskorteissa on taikaa, niitä on tullut muutamia laitettua talteen.

    Kaunis merkkauskortti ja ihana koirapoika, jolle halit. Mukavaa helmikuun jatkoa:)

    VastaaPoista
  7. Postcrossingista tulee kortteja yhtä paljon kuin sinne lähettää. Olen siis myöd lähetellyt.
    Huomasin lappusen Susanna.
    En viitsi keskustaan raahautua yhden pöllön takia. Viime vuonna sentään oli tuossa nurkilla. Tosin tornipöllöä voisin käydä etsimässä. Sitä en ole koskaan nähnyt. Tulisi elis.
    Pakko on edes kännyllä noita taivaita kuvata. Nyt tosin ei tartte. Sataa vettä.

    VastaaPoista

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.