Ehkä vain väliaikaisesti, mutta kuitenkin. On pilviä taivaalla, viileä tuuli ja ehkä vielä sadettakin. Kuumuus, siitepöly ja aurinko eivät ole minun olotilaani. Olen ollut kykenemätön lähes kaikkeen. Kävelty on Koirapojan kanssa aamuisin ja iltaisin ja vähän päivälläkin ulkona pyörähdetty.
Lempipuuni kukintakin hurahti hetkessä ohi.
Kukkia oli kyllä paljon. Ehkä syksyllä maailma on sitten punaisenaan marjoja kettujen kiusaksi.
Ketuista saan hyvän aasinsillan (eläimellistä menoa) toiseen koiraeläimeen. Sus' lienee hölkytellyt huudeilla, kun suenmaitoa löytyi.
---
Wikipedia valistaa:
Sudenmaito on lahossa puussa elävä alkueliö, joka elämänsä
aktiivivaiheessa on puun sisällä hitaasti liikkuva limasieni. Limakko
koostuu yhdestä suuresta solusta, jossa on tuhansia tumia, mutta ei
soluvälejä. Se syö bakteereja ja alkueläimiä.
---
Outo ruokavalio. Minä olen syönyt kaiken muun lisäksi nyt paljon jätskiä. Satuin kävelemään jätskiauton ohi, kun tulin rokotuksesta. (Nyt on siis koronarokorukset kuosissa.) Ostin ison paketin kaikenlaista. Ja kun niitä on nyt pakastimessa, napsin koko ajan. Paino nousee, maha kasvaa.
Olen vaihteeksi kirjoittajakurssilla. Siellä on kiva ope, joka viljelee runsaasti lempisanontaani "juurikin näin". En edes ensimmäisellä kerralla purskahtanut nauruun, vaan hillitsin loistavasti itseni, vaikka mikki ja kamera olivat kiinni. (On siis virtuaalikurssi.)
Kasvimaalla kävin ennen hellejaksoa. Vähän jotain laitoin kasvamaankin. Pitäisi joskus käydä katsomassa, kasvaako. Tiedän, että heinää ja kaikkea muuta eitoivottavaa siellä kasvaa, mutta miten lie nuo viljelykset.
Meillä on ollut sotakin käynnissä pitemmän aikaa, kovapanosammuntoja ja kaikkea. Koirapoika ei herää pamauksiin eli vanhuus on hyvä asia.
Ja jokunen kaunis aurongonlaskukin on osunut eteen.
---
Nyt yritän sen verran ryhdistäytyä, että kotikaaosta setvin. Naapuri on kysellyt punaviini-iltaa jo pitemmän aikaa. Lupasin, että jos nyt viikonloppuna. Molemmat on nyt rokotettu kahdesti, joten tapaaminen lienee ok. Mutta pitää raivata vähän tilaa.
Helteet ei oikein ole minunkaan juttuni...enää. Nuorempana kyllä, mutta nuorena talvet ja kovat pakkasetkin olivat kivoja. Viime talvena havahduin, etten enää siedä kylmyyttäkään...kaikkea sitä, kun ikä karttuu.
VastaaPoistaEn ole koskaan nähnyt sudenmaitoa.
Helle kyllä hidastaa eloa. Työmatkallani on kiertotie kevyelle liikenteelle, ja sen kadun varrella kukkivat pihlajat runsaasti ja kauniisti. Joka aamu siitä pyöräillessään ajattelin sinua. Vogelbeerenbaum - saksalaiset ovat osanneet nimetä puun hyvin. Mekin uskalsitte kutsua ystävän viikonloppukylään, kun taudissa on rauhallisen kausivaihtelun aika ja rokotukset alkavat olla kunnossa. Kaupunki lupaa rokottaa esim useamman kuukauden kesätöissä olevat opiskelijat, joten ehkä keskimmäinen saa rokotteensa jo kesällä. Punaviini-iltaa on hankala pitää maskin kanssa. T Saukkis
VastaaPoistaVoisit postittaa sitä järjestelyenergiaa tänne, kiitos! Olen uhonnut löytäväni Ammatillisen Järjestelijän itsestäni, kun tulee sateinen päivä. Tänään on satanut muutama kuuro, joten odottelen sen ammatillisen ilmaantuvan itsestäni. Jos edes yhden tunnin ajaksi? No, juhannusruusut kukkii ja viikolla kukki myös pihlajat runsaasti ja kauniisti, pihlajan monet muodot puistoissa. Ehkä sitä voi vain nauttia kesästä? Hyvää viinitapahtumaa!
VastaaPoistaHelle on vaivannut ihan pyörryttävästi. Vähänkin kun jotain tekisi...hiki vaan virtaa. Syöminen ei maistu, juurikaan kuin vaan jäätelö, ja välillä jäätelökahvi. Vaikeeta on kun ei löydä mitään kun oon muuttanut ja tunkenut tavarat vaan jonnekkin kaappeihin jotta voi liikkua lattialla. Mutta kyllä se tästä. Maistuvaisia viinin maisteluita!
VastaaPoistaKauniita luontokuvia sinulla taas. Ihanat auringonlaskut.
VastaaPoistaMinullakin on nyt molemmat rokotukset saatu, JEE!
Kiitos taas kävijöille. Luonto on kaunista silloinkin, kun elo muuten takkuilee. Pitänee katsella enmmän taivaita.
VastaaPoista