Otin käyttöön satunnaislukugeneraattorin, joka pysähtyi Purulaarin kohdalle. Sinulle olisi nyt tulossa huivikirja. Laitatko osoitteen ja myös puh.nron repukoi at gmail.com.
On ollut mukavia myöhäisiltakävelyjä. Koirapoika tarttee ylimääräisen lenkin ennen nukkumaanmenoa. Se tuntuu välillä olevan aika sekaisin, mutta rutiineista pitää kiinni ja ulkona kipittää tarmokkaasti. Ruoka ja uni maistuu, joten eiköhän se ole kohtuukunnossa. Minua vaivaa taas yletön kevätkutina, kun teidän kaikkien muiden iloksi aurinkoa riittää. Minä taidan kääntää ajatukset marraskuuhun.
16 kommenttia:
Onnea voittajalle!
Hih, kevätkutinaa voi olla monenlaista, en tiedä onko ne monetkaan niin kivojakaan.
Itellä on sellanen kutina, että jotain erilaista pitäisi keksiä elämään uudistusta. Tää voi olla jo kolmas kevät kun on sellanen tässä lähivuosina ollut.
Toivotaan että sulla helpottaa!
Minä olen kutissut koko talven lukuunottamatta muutamaa päivää Lontoossa. Kuten professori Hannukselan muinainen kirjan nimi: kutina on helvetillistä, raapiminen taivaallista. T Saukkis
Kas, voitto osui kohdalleni, kiva juttu. Laitoin sähköpostia tulemaan. Kiitos kivasta haasteesta ja hyvää kevättä sinulle!
Onnea Purulaari!
Saukkiksen kirjavinkki sai kyllä hymyn huulille ;D Kutina on silti kamalaa. Aurinkokutinaa on varmaan vaikea päästä karkuunkaan. Minua kauhistuttaa tulevan kesän itikat, mäkäräiset ja paarmat. Saan ihan kamalia paukamia ja raapiminen tuossa tilanteessa on todellakin taivaallista...hetken aikaa :)
Onnittelut voittajalle.
Minulla olkaa keväällä kevätkutina kun paju kukkii ja tiet pölyää. Onneksi on vielä 60 cm hanget meillä. Tule hiihtämään - on kuin marraskuu
Onnea voittajalle!
Onnittelut Purulaarille!
Aurinkoa on viime päivinä riittänyt, mutta kohta se loppuu, sanoi sääukko. Ensi viikolla sataa ja hyvä niin.
Minulle tämä kevät on mukavaa aikaa. Nautin katsella, kun lumet sulavat. Pihassa ei ole enää paljon. Kuuntelen lintujen laulua, se sykähdyttää aina, katselen, kun ne puhdistavat pihan pesäpönttöjä. Kerään metsäpolulta männynkäpyjä mieskaverin mailta. Toukokuun lopulla alkaa viikon savotta metsässä. Pojat kaatavat puita ja minä kerään oksia ja pienempiä pölkkyjä. Oi, kun jo odotan sitä!
Kiva, että tykkäät. Monet tykkää. Minä en.
Sade tekisi hyvää noille kaikille pölyille ja kasveillekin. Rikkaruohot kasvimaallani tykkäis.
Possukin olisi voinut osallistua. Possu ei kait ostanut lankaa paaston aikana?
Eoäilen, että aurinko sielläkin paistaa, hangista heijastuu, saa naaman kutisemaan.
Ei huolta, auringon lisäksi verenimijätkin kutittaa, mutta ne on jotenkin helpompi kestää.
Pakettia tulee.
Pakko yrittää olla raapimatta.
Minusta sinä keksit koko ajan jotain uutta. Minä kyyhötän tyytyväisenä kaikessa entisessä.
Lähetä kommentti