lauantai 15. heinäkuuta 2017

Hempeällä mielellä joutuu konkurssiin


Oli täydellinen aamu. Sopiva lämpö, eikä edes sitä ikuista tuulta. Mukava oli aamulenkkeillä Koirapojan kera. 

 

Nyt kyllä jo tuulee, mutta olen turvallisesti sisätiloissa. Ajatus oli tehdä mummotettavalle vuosikirja synttärilahjaksi. Se onkin kyllä pakko tehdä tänä viikonloppuna, mutta kun olin tässä koneella, eksyin adlibrikseen. Siitä ei koskaan seuraa mitään hyvää. Hyllyissä on valmiiksi lukemattomia lukemattomia kirjoja, mutta piti tietenkin tilata lisää. Viidelläkympillä sain seitsemän kirjaa, joista suunniteltuja oli kolme. Oikeastaan ajatus oli ostaa ne espanjan kirjat, mutta ne jäi odottamaan, kun summa olisi noussut liian suureksi. (ne espanjan kirjathan on joka tapauksessa ostettava, joten nyt oli parempi käyttää euroja turhuuteen) 
Tämä tuhlaus alkoi jo eilen, kun eksyin kaupoille kuntosalikeikalle. Matkavaatteita muka tarvitsin. Sijoitin kolmisenkymppiä ja sain kaksi paitapuseroa, teepaidan ja trikoojakun. Summathan ei ole isoja, mutta miinuksella taas mennään ja tulevaisuudessa yhä pahemmin. Pitää mansikatkin ostaa ja ne espanjan kirjat ja kurssit ja kuntosalikerratkin on loppu. Mutta antaa mennä, kun on alamäki taas. Laitan loton vetämään.


Rahahuolesi kaikki heitä, mieles nuorena nousta suo. Armas taivas jo kutsuu meitä taasen muistojen uutten luo.



Ikuinen ilo tämä taivaanrannan tuijottelu.



Vaikea päättää, mikä on paras näkymä.


Tämä on ihan hyvä näkymä. Tosin aina ei metsällä mene hyvin. Täälläkin on muutama hieno pihakoivu just kaadettu ja tilalle laitetaan puistonurmikkoa, kuulemma asukkaiden pyynnöstä. Outoja asukkaita minusta.


Postipoika toi huussikortin. Kiitos MTK! Kasvua ei nyt kuitenkaan kaivata. Kutistua pitäisi ennen kesän loppua. Nyt rupean selaamaan kuvia ja tekemään sitä ifolor-kirjaa.

7 kommenttia:

  1. Upeita maisemakuvia sulla taas!

    Mun pitäisi mennä (taas) siivoamaan toi työhuone. Mä en ymmärrä, kuka sen aina sotkee, kun ei siellä kukaan mitään teekään.
    Sain eilen vihdoin ja viimein loput "melonta"-paperityöt tehtyä, siivottua meidän Myyntisirkkusten työkalupakin ja ns. kassakaapin eli ison sinisen kassin joka sisältää kaikkea tärkeää tavaraa tyyliin "sitä mitä ei myyntiryhmältä löydy, sitä ei tarvita" :D
    Näiden toimenpiteiden jäljiltä työhuone on siivottava - en ymmärrä *pyörittelee silmiään*

    Että yhtä menee meillä molemmilla, näköjään :D :D

    VastaaPoista
  2. Kun kiertää kaupat kaukaa eli kun ei mene sisälle, säästyy monta euroa. Miten nettikaupan kiertää...
    Sanoo nimimerkki kokemusta on !

    VastaaPoista
  3. Kun ihminen laittaa rahaa kirjoihin ni se on...jotain hyvää!!

    VastaaPoista
  4. Mäkään en osaa päättää sun kauniista kuvista parasta. Ehkä toi huussikuvaa ennen oleva kuva. Se voisi hyvin olla otettu jossain ulkomailla.

    VastaaPoista
  5. Possu ei osta koskaan kirjoja, koska niitä voi lainata ilmaiseksi kirjastosta. Huussikuva on paras ;)

    VastaaPoista
  6. Kirjastossa mekin asioimme ja emäntä kiitettävästi lankakaupassa. Toiseksi ylin kuva viehättää ehkä eniten vaikkackaikki ottamasi kuvat ovat onnistuneita.

    VastaaPoista
  7. Kun on viettänyt lapsuutensa kirjattomassa ympäristössä, on pakko olla omia kirjoja. Shoppailu ei ole yleisharrastukseni, mutta välillä repeää.

    VastaaPoista

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.