maanantai 17. heinäkuuta 2017

Minua neuvotaan


  1. Kaiken, mitä voi siirtää, siirrän. Välillä siirrän sitäkin, mitä ei voi.
  2. En vaivaa, koska minähän en tartte ketään, vaan osaan ihan hyvin tehdä kaiken itse.
  3. Hah! Raha on tarkoitettu antamaan elämään sitä, mitä elämä kaipaa. Jos ei ole, mistä ottaa, pitää lainata. Näin minulle opetettiin laskennontunneilla jo kansakouluaikoina. Olen aina ollut kuuliainen oppilas.
  4. Vuosia sitten lakkasin ostamasta mitään sen takia, että se on halpaa. Tänään ostin UFFilta farkkuliivihameen ja pitkän punaisen liivin (shoppailusynti siis on edelleen voimissaan). Myyjä kiltisti huomautti: "Meillä on nyt tämä osta kolme, maksa kaksi kampanja, joten haluaisitko mennä katsomaan jotain muuta vielä." Kieltäydyin ja sanoin, että yritän muutenkin päästä eroon turhista vaatteista. Myyjä vähän loukkaantui.
  5. Tuolla kohdassa kolme totesin, ettei rahalla ole itseisarvoa, joten jos ylpeydestä joutuu maksamaan, sitten maksetaan, jos on tilanne, jossa on oltava ylpeä.
  6.  Tätä kohtaa en ymmärrä. Kuka selittää?
  7. Ei taida koskea minua... jos nyt ymmärrän tämän kohdan oikein... en harrasta etukäteen huolehtimista, koska huolehtia ehtii sittenkin, kun tilanne on päällä.
  8. Nyt jumituin tuohon ilmaukseen "löysin rantein". Jos se tarkoitaa, että vähän, miten sattuu, vähän sinne päin, niin ei. Jos se taas tarkoittaa, että rennosti, niin ei oikein sekään. Kun jotain tehdään, se tehdään perusteellisesti tai ei tehdä ollenkaan.
  9. Miten minä en edes muista, milloin olen ollut vihainen. Olen minä varmaan joskus. Epäilen, etten jää silloin laskemaan vaan poistun samantien paikalta.

Kortti, jossa ohjeet olivat tuli Buckinghamin palatsista. kiitos Possu sekä kortista, ohjeista että palkintokirjasta, joka ei ollut kirjastosta varastettu. En tiennyt, että elelet palatsissa.


 Olin kerran jopa kuuntelemassa Heli Laaksosta, mutta yhtään hänen kirjaansa minulla ei ole. Lukaisen tämän ihan piakkoin.

Minun piti jatkaa lahjakirjan tekemeistä, mutta pitänee taas katsoa yks Bond. Voihan siinä edes nauloa samalla. Ja ehkä mainoskatkoilla voisin kuviakin selata.

7 kommenttia:

  1. Hauska! ja opettavainen, paljastava, oikein hyvä postaus!!! nimimekrillä nopea palaute on rautaa!!!

    ;DD

    VastaaPoista
  2. Kuten sanottu, ei Possu halunnut neuvoa, mutta sattui vaan olemaan tuollainen tarra, mikä oli helppo lätkäistä korttiin, kun ei sillä muutakaan virkaa ollut.
    Tottakai Possu asuu palatsissa.
    Ja tällä kertaa Possu tiesi, että kirjassa on kirjoittajan nimmari ;)

    VastaaPoista
  3. Minäkin olen ollut kerran kuuntelemassa Heli Laaksosta, eikä minullakaan ole yhtään hänen kirjaansa. Olen ostanut äidilleni Laaksosen kirjoja ihan kirjakirjoina ja äänikirjoina. Sitten olen lainannut ne äidiltäni. Kätevää! Murrerunoista saa paremmin selkoa, kun kuuntelee kirjailijaa lausumassa niitä.

    VastaaPoista
  4. Possun mielestä tää eka kirja on paras.

    VastaaPoista
  5. Mikä muuten oli Repun aloituspaino sinne haasteeseen? 81kö? Repu on kieroillut ja käynyt parin kilon punnuksen kanssa vaakalla, että on saanut kunnon aloituspainon ;)

    VastaaPoista

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.