Sadetta mä katselen,
joka jatkuu vaan.
Ohimenneen eilisen taas mä elää saan.
Eilen kokeilin, joko jaksaisin kävellä kasvimaalle asti. Jaksoin - ja takaisinkin, eli ei sinänsä estettä joskus käydä vaikka vähän kitkemässä.
Mitään syötäväähän tuolla ei paljon kasva, mutta kitkettävää riittää. Marjojakin näyttäisi tulevan reilusti ja voihan olla, että ryteiköstä paljastuu jotain yllättävää. Täytyy odottaa sopivaa säätä, pilvipouta olisi suosikki. Ja Koirapoika ehkä saa jäädä kotiin.
Jotkut tavoitteet kuitenkin toteutuvat. Pörriäisiä oli paljon, etenkin hunajakukissa, mutta muuallakin. Pelastan naapureillekin pölyttäjiä.
Josko menisin Koirapojan viereen päikkäreille. Huono tapa tuo päikkäröinti. Pitäis lopettaa niin yöunetkin paranis. Mutta ehkä ei just tänään.
Päiväunet on ihan luksusta, niistä voi pitää kiinni! Lomalla olen nauttinut nukahtamisesta lounaan jälkeen ja se on tehnyt oikein hyvää. Otetaan siis mallia Koirapojasta ja torkahdetaan kun on mahdollista. Hunajakukka on todellinen pölyttäjien herkku, olet siis viljellyt erityisen ympäristötietoisesti. Ihanan runsas kukkameri muutenkin. Runsaat kukat torjuvat tehokkaasti tuhohyönteisiä.
VastaaPoistaKoirapoika ainakin näyttää nauttivan
VastaaPoistaOoon niin koira kun nukun silloin kun nukuttaa=)
VastaaPoistaMinua ei sitten nukuttanut.
VastaaPoista