maanantai 19. lokakuuta 2020

Elämäni biisi


 Noloa, mutta tunnustan silti, kun Sus´ kyseli. Olisi mukavaa vetäistä tähän jotain hohdokkaampaa, mutta näillä mennään. Elämäni (ja kuolemani - soitetaan hautajaisissani, jos noudattavat tahtoani) biisi on Eppujen "Pimeyden tango". 

Jostain syystä tämä vetosi minuun aikanaan. Luukutin täysillä kerta toisensa jälkeen aina, kun valmistauduin lähtemään baanalle. Epuistahan minä muutenkin tykkään, mutta etenkin tämä sanoitus koristi sopivasti niitä öitä, jolloin bailattiin ja ehkä jotain toivottiinkin.

Vaihtuu päivä yöksi kaupungin
Sen tumman soiton kutsuhuudon kuulen minäkin
Tahdissa tuon sävelen
Ovestani ulos kävelen
Vaan ei pimeys jää yksin rappukäytävään
Se tarttuu takinliepeeseen kuin vanhaan ystävään
Mua seuraa valoihin, ulos kapakoihin, ilotaloihin
Kuulin kauniin soiton, valojen luota etsin sua
Kuljin valoja päin, mutta ne väistivät mua
Soitto hiljeni, ihmisten luotani lähtevän näin
Yksin pimeyden tangoa tanssimaan jäin
Taas vaihtuu päivä yöksi kaupungin
Jälleen helmoistani löydän tuon synkän kaverin
Kuin uhriansa ainoaa, mua seuraa, mua vainoaa
Vielä valo kirkas pimeyden minusta karkoittaa
Vielä joskus törmään sinuun ja tiedän mitä se tarkoittaa
Joskus vielä täyttyy toive eivätkä valot väistä mua
Siihen asti pimeässä kauheesti kaipaan

8 kommenttia:

  1. Erittäin vetävä biisi eikä minun mielestä yhtään nolo. Bassokuvion loistokkuus hakee vertaistaan!

    VastaaPoista
  2. Jos toiveen saa antaa, niin tämä se on mitä soitetaan minulle,eli:
    Leo Rojas "der einsame hirte" kuunteppa, ei voi kauniinpaa kappaletta olla.

    VastaaPoista
  3. Mitä noloa tässä on? Biishän on mitä upein ja kuvaavin, just osuvat sanat itsellekin.

    VastaaPoista
  4. Näitä Elämän Biisejä on olemassa jokaisella niin erilaisia ja niihin liityy aina jotain..Ei siinä ole mitään outoa tai noloa...Joku vaan kolahtaa,jossain tilanteessa, että iho nousee kananlihalle :)))

    Olen katsellut lauantaisin ohjelmaa Elämäni Biisi ja miettinyt mikä voisi olla mun elämäni biisi. En ole ihan varma.
    Mulla on mennyt -80-luku jotenkin ohi. Ainakin musiikin suhteen. Se oli lasten saamisen ja hoitamisen vuosikymmen.
    Vain Hurriganesilla ja Juice Leskisellä saattoi olla tuttuja kappaleita. Esim Eput, Yö, Dingo, Popeda jäivät silloin tuntemattomaksi. Ihan outoa.
    Elämäni Biisi on kyllä ollut hyvä ohjelma. Sinne elämänsä biisin tuoneet ihmiset ovat alkaneet tuntua tutummilta.
    Täytyy jatkaa miettimistä, mutta pitäisi myös kuunnella musiikkia.

    VastaaPoista
  5. Tähän on hyvä eläytyä, äänen käyttö upean eloisaa. Melodian sävyt muuttuvat. Vie mukanaan.
    Joskus elon tiellä olen kuunnellut tätä.
    Tykkään.

    VastaaPoista
  6. Hei oli kommentti laatikko auki useampaan blogiin annoin toiseen elämäni biisiin tarkoittamani kommentin erehdyksessä tähän biisiin.;)
    Eipä sillä etteikö tuo kommentointi sovi myös tähän elämän makuiseen biisiin. Letkeätä menoa. Jonkun verran olen tätäkin aikoinaan kuunnellut.

    VastaaPoista
  7. Niinhän se on, että jokaiselle omanlaisensa elämänbiisi. Ja olenhan minä aika lälly.

    VastaaPoista
  8. Tuohan on hieno biisi, olisin voinut itsekin valita. Tosin itselläni olisi ehkä niukasti mennyt Eppujen Elämän tarkoitus ohi, sitä kuuntelin vuonna -85 jatkuvalla toistolla. 👍🏻

    VastaaPoista

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.