Bookish Connections - haaste

 

 Kirjathan ovat minulle tärkeitä, kirjojen lukeminen, kirjojen selailu, kirjojen omistaminen. Täydet kirjahyllyt hoitavat lapsuuteni traumaa. Joten päätin sitten osallistua tähänkin, vaikkei ihan ole minulle suunnattu. Saukkishan tämän taisi ensin tuoda ulottuvilleni. Kokeilen siis vastailla parhaan taitoni mukaan tässä ajankulukseni, kun pitäisi tarttua imuriin, vaikka mieli tekee vain olla näkemättä tuota karvamattoa, joka tasaisena peittää koko asunnon - ja nyt en puhu Koirapojasta.

 

Genre, johon et halua tarttua?

Olen aina sanonut, että elämänkeroja en lue, mutta silti hyllyssäni on kuusi elämänkertaa, jotka olen lukenut ja joista pidän: MichelAngelo, VincentVanGogh, HeikkiHarma, KimiRäikkönen, DomeKarukoski, JoonasSuotamo. Että siis luen elämänkertojakin, jos päähenkilö on kyllin mielenkiintoinen ja etenkin, jos kirjoittaja osaa kirjoittaa. 

En tykkää suorasta väkivallasta ja natsijuttuihin olen totaalisen kypsynyt. Sotamuistelot ei yleensäkään jaksa innostaa kovin paljon, eikä edes koko reaalimaailma. Olen fantasiaihminen. 

Kovin herttaiset rakkaustarinat ennalta arvattavine juonineen eivät myöskään ole ensi sijalla.

Mutta minähän tartun mihin vain kirjaan, jos joku sitä vahvasti suosittelee. Ja luen loppuun, tykkäsin tai en. Eihän mistään kirjasta voi sanoa, että se on huono tai että en siitä tykkää, ellen ole lukenut sitä. Ja vaikka olisin pettynyt johonkin kirjailijaan, voi uusi teos olla iloinen yllätys.

Kirjahyllysi kirja, jonka lukemattomuutta häpeät?

Kirjahyllyssäni on lukemattomia lukemattomia teoksia, mutta ei häpeän vaan ajan vähyyden takia. Omat kirjat on hankittu ihan luettaviksi, ei hävettäviksi. En edes ymmärrä, miksi maailmassa olisi teoksia, joita pitäisi väkisin lukea. En ole perillä uutuuksista, kun tykkään lukea kirjani pokkareina, mutta ns. vanha maailmankirjallisuus on tullut tutuksi, kun on tässä ollut kymmeniä vuosia lukuaikaa. Jos saan lahjaksi jotain, luen sen toki aina. Alastalon salissa on teos, joka on pitkään kiehtonut, kun sitä pidetään niin vaikeana. Toistaiseksi ei ole tullut vastaan, mutta jos aikaa riittää, kuvittelen sen joskus lukevani. Olen myös ajatellut, että olisiko syytä lukea buddhalaisuudesta, koraanista ja muista mahdollisista uskonnoista. Olen Raamatun lukenut kolmesti läpi kannesta kanteen, joten pitäisikö tasapuolisuuden vuoksi lukea muitakin maailmanselityksiä. Raamattu ei tehnyt minusta uskovaa, joten tuskin nuo muutkaan siihen kykenisi, mutta ehkä ne auttaisi ymmärtämään paremmin muita ihmisiä.

 Pahin lukemiseen liittyvä tapasi?

Minulla oli tapana tyrkyttää rakastamiani kirjoja muille lainaan, mutta siitä tavasta olen päässyt eroon, enkä enää lainaa kuin lapsilleni. Kirjathan eivät useinkaan palanneet minulle. Poikani on kyllä myös huono palauttamaan, mutta ainahan voin kävellä hänen hyllylleen ja ottaa omani pois.

Kirjoja kohtelen hellästi, jokus jopa niin hellästi, ettei kukaan huomaa, että kirjaa on edes avattu.

Ehkä huonoin puoleni on se, että helposti ostelen uutta hyllyntäytettä vaikka entisetkin on lukematta. Tosin luen kyllä niitä vanhojakin välillä uudestaan kuten nyt noita Pakkasia ja Leoneja.

 Luetko takakannen?

Kyllä aika usein luen vaikka en anna sen paljon vaikuttaa. Legendaarinen takakansiteksti on

Tämä ei erityisemmin innostanut, mutta oli jokin pakettitarjous tyyliin viisi kirjaa kympillä, enkä löytänyt muuta täytettä. Kirja oli minulla kauan. Katselin sitä ajoittain, mutta tuo takakansiteksti oli jotenkin niin surkea, että ei innostanut. Jossain vaiheessa sitten aloin lukea ja olin heti myyty. On yksi lemppareitani. Sitten aloin painostaa tytärtäni. Hän pani tiukasti vastaan, mutta ajan mittaan sain hänet taipumaan. Ja kirja on hänenkin lemppareitaan. Sitten aloimme yhdessä pakottaa poikaani lukemaan. Se olikin pitkällinen operaatio, mutta onnistuimme lopulta saamaan hänet uskomaan, että kannattaa edes kokeilla takakansitekstistä huolimatta. Ja kirja on hänenkin lemppareitaan. Kirja on siis Neil Gaiman: Neverwhere - Maanalainen Lontoo.

Luen siis takakannet vähän varauksella.

 Kallein kirja kirjahyllyssäsi?

Kirjani ovat halpoja pokkareita yleensä tarjouksesta. Olisko itseostetuista Suuri Pohjolan Kasvio kallein vaikka sekin taisi olla joku tarjous. Lahjaksi saan joskus kauniita kirjoja, jotka ehkä on maksaneet enemmän, mutta ne on lahjoja.

Ostatko kirjoja käytettynä?

Antikka.net pelastaa, kun etsin jotain, jonka haluan. Pyykkituvan kierrätyshyllystä poimin joskus jotain. Ongelmani on se, että haluan pokkareita ja hyväkuntoisina. Kovakantisia kiertää enemmän.

----

Onneksi tämä ei ollut minulle sopiva juttu. Jos olisi ollut, olisi ehkä tullut pitkälti tekstiä. Mutta tämä toimi. Pitää unohtaa imuri tältä päivältä, mennä suihkuun ja Koirapojan kanssa ulos. Että ei mennyt hukkaan tämäkään päivä.