Avaruus

 

on aina kiehtonut minua. Yritin jopa lukea tähtitiedettä yliopistossa, mutta ei se ollutkaan muuta kuin laskemista. Tyydyn siis vain ihailemaan kauempaa.

Eilen sitten bongasin telkkarista tuon paljon pohditun Miki Liukkosen. Hän ei saanut minua niinkään innostumaan vaan haastateltavansa

Syksy Räsänen, joka on näitä omituisia suosikkejani, fyysikko, avaruustutkija, gootti ja outo.

 

Miki Liukkonen vaikuttaa ihan normaalilta. Jos hänen teoksiaan olisi pokkareina, voisin lukea, mutta näin ollen jää pimentoon. Tiesin kyllä, että Miki on kirjailija, mutta tämä tvjulkkisjuttu oli uutta. En kyllä aio laittaa katsottavien listalle, vaikka eilen oli ihan mielenkiintoista keskustelua.

---

(kuvat on siis telkkaruudusta otettuja)

 

Kun tuo tähtien välinen elämä jää StarWarsin ja Dyynin kaltaisten tietojen varaan jatkossakin, tyydyn katselemaan lähiavaruutta.

Ja, kun olen ruvennut jakelemaan mielipiteitäni, voinen sanoa sanasen myös kaupunkirakentamisesta. Säälin näitä tornitaloryppäissä asuvia ihmisiä. Onko mukavaa asua vaikkapa Kalasatamassa kolmennessa kerroksessa katselemassa ikkunoistaan naapuritalon seinää. Meillä kerrostalojen ylimpien kerrosten asukkaillahan ei ole valittamista. Eikä tällä alueella muutenkaan, kun on viiskytluvun lähiörakentamista, isot piha-alueet, paljon puita ja luontoa ympärillä. Mutta kait joku tykkää liikenteen melusta ja kaupungin sykkeestä.

 

Olisko kuitenkin Suomessa tilaa rakentaa väljemmin?

---

Ja lisää kyseenalaisia mielipiteitä, joista saa vapaasti olla erimieltäkin, jo on pakko:

Meillä on sitten hyvä pääministeri.

 

Siirrynpä normaalimpiin puheenaiheisiin eli kasvimaahan. Siinä on jokunen taimi istutettavaksi

ja siinä on runsaasti itämättömiä siemeniä. Tämä on minulle suuri mysteeri. Miksi joku itää ja joku ei ihan samoissa olosuhteissa.

Asumisesta vielä. Meillä on näitä kämppiä puolikerroksissa. Minä asun ulokkeessa ja varsinaisen talon ylempi kerros on puoli kerrosta ylöspäin. Heidän kissansa kyttäävät parvekkeelta kaikkea tekemistäni, kun keittiön ikkunaan ja toiseen olkkarin ikkunaan on suora näköyhteys heidän parvekkeeltaan. Minä taas voisin kytätä useammankin pervekkeen elämää, jos haluaisin. Pitäiskö hankkia uusi harrastus: kerrostalokyttääjä? Uusi harrastus voisi olla hyvä. Olen vaipunut johonkin saamattomaan apatiaan. Onneksi kohta alkaa toukokuu ja kävelyhaaste.

ps.

Omapäistä arkeilua -blogia en pääse lukemaan??? Tulee vain: osta tämä verkko-osoite??? En osta.