keskiviikko 5. toukokuuta 2021

Saamaton,

 

sanoa, et saisi koskaan, että olen saamaton...
---
Korvamato valikoimani on loppumaton. Sana kuin sana tuo mieleen jonkin rallatuksen.
(yritän tässä samalla verryttää kymmensormijärjestelmäkirjoitustani. On tosi vaikeaa, kun läppärin näpppäimet on niin lähellä toisiaan, että sormet pyrkii laajemmalle. Mutta liikemuisti toimii. Ehkä rupean aina kirjoittamaan näin. Saa aivotkin taas uutta virikettä - ja sormet harjoitusta.)
---
Ja rallatuksesta tulee mieleen yksi kirjoittajakurssi, jossa piti runoa rustata. Rustasin sitten loppusoinnillista. Open palaute oli "päätit sitten tuollaista rallatusta kirjoittaa." En ihastunut. Minusta siinä oli ihan asiaakin.
---
Nyt ei tunnu olevan mitään asiaa, mutta jospa silti höpötän edelleen.


Kävelykisa on käynnissä. Jo toisen päivän jälkeen kävi ilmi, ettei Koirapoika välttämättä halua kymmenen kilometrin lenkkejä. Kyllähän se kävelee ja on aina valmis lähtemään uudestaan, mutta väsyi niin, että minua rupesi säälittämään. Koirapoika sai lahjaksi tuollaisen Back on track jutun, joka lämmittää rasittuneita lihaksia. Olen pitänyt sitä pitempien lenkkien jälkeen, mutta tuossa oli niin väsy, ettei jaksanut pukeakaan kunnolla.


Koska en tietenkään voi jättää kävelyä, päätin tehdä yhden lenkin ilman koiraa. Voisin vaikka noita sauvoja ulkoiluttaa - tai kameraa - tai vaikka molempia. 
---
On kyllä minullakin kehno kunto. Hengästyn ihan kohtuuttomassti pienessäkin mäessä. Kävely siis tulee tarpeeseen. Kasvimaallekin voisin kävellä, mutta nyt ei innosta. Lisäksi eilen nuljautin toisen polveni huonoon asentoon. Vaikka siihen ei koske, on se silti sen tuntuinen, että missä tilanteessa hyvänsä voisi ärtyä. Joten tasaista kävelyä, eikä mitäään kasvimaalla konttailua.


Pientä kirjallisuusarvostelua vielä, koska olen tietenkin pätevä tässäkin jutussa:
---
Ystäväni lainasi minulle puoliväkisin Anni Kytömäen Margaritan. Se pitänee seuraavaksi lukea. Kovakantinen lainakirja vaatii ihan omanlaistaan käsittelyä, mutta enköhän siitäkin selviä. Tykkäsin kyllä Kytömäen Kultarinnasta niin paljon, että hyllyssä odottaa lukuvuoroaan Kivitasku. On  odottanut jo niin kauan, että olin unohtanut koko kirjan. 
---
Mutta nyt siis ensin Margarita, kunhan tuo Lucinda Rileyn Seitsemän sisarta loppuu. Se loppuukin ihan kohta. En tykkää kirjan rakkausromaani tyylistä, mutta tykkään siitä, miten se kytkeytyy historiaan. (en ole mitenkään innostunut historiasta, mutta tässä tulee kivasti tietoa asioista, joista en tiedä mitään) On myös helppo lukea eli hyvin on edistynyt. Minullahan on tietenkin sarjan muutkin osat hyllyssä, joten joskus seuraava sisar käsittelyyn. 
---
Donna Leon sarjasta on eka luettu. Juu, tykkäsin edelleen verkkaisesta kerronnasta, arkipäivän jutuista ja Venetsiasta tietenkin. Murhajuoni oli enemmänkin sivuosassa, mutta kyllin kiinnostava, eikä ihan ennalta-arvattava.
---
Outi Pakkanenkin sujuu ihan näpsästi ja vaivattomasti. On aika virkistävää lukea näitä helppoja kirjoja välillä. On myös kiva vaihtaa kirjailijaa. Pysyy mielenkiinto paremmin.


Noilla dekkarikirjailijoilla on myös ruokakirjat, joista voisin tehdä tunnelmanluoja-annoksia lukemisen oheen. 
---
Ja nyt taas Koirapoika aamulenkille, lyhyehkölle sellaiselle.

9 kommenttia:

  1. Kävin stalkkaamassa sinua kävelykilometrikisassa. Hienosti olet jo kerännyt kilometrejä. Minä kävelen (sähkömopoilen) piensarjassa. Joukkueeni on Team Perhe.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen stalkannut teitä. Perhe on kasvanut koko ajan.

      Poista
  2. Minä liityin Marttojen pyöräilyjoukkueeseen, ja tunnustan, etten ole pyöräillyt vielä yhtään. Ehtiihän tässä vielä. Samoja kirjoja on minullakin joko hyllyssä tai kirjaston varauksessa. T: Saukkis

    VastaaPoista
  3. En kyllä tiedä tuosta kävelykisasta mitään. Katoin netistä... vähän utopistista kyllä. Ihan "kisailen" itekseni, miltä tuntuu. Joskus ei kulu aika, joskus ei kartu askeleet, km;stä puhumattakaan. Eilen ihmeekseni tuli yli 7000 askelta. Olin tyytyväinen ihan. Joku vaan nyt jaloissa on vaivana. Eipä viittis niitä esitellä lääkärille, eikä napsia itekseenkään särkylääkkeitä.
    Kirjoista Margaritaa katoin joskus, että onpa paljon jonottajia. Outi Pakkaset olen lukenut kyllä, noita muita en alkuunkaan...Mua ärsyttää pitkät jonot kirjojen lainauksessa, sitten sen kirjan saa kun on täysin unohtanut että miksi sen onkaan varannut. Mutta ainahan sitä kannattaa lukea jotain.

    VastaaPoista
  4. Kirjastolaisilla on kuulemma sellainen tapa, että kunkin kirjailijan teoksia luetaan aina kaksi. Voisiko olla hyvä tapa testata?

    VastaaPoista
  5. Minulle tuo kävelykisa sopii. Tulee käveltyä enemmän. Toiveena kunnon kohoaminen.
    Olen useinkin lukenut saman kirjailijan kirjoja putkeen. Nyt on useampi tekijä työn alla, joten on kiva lukea niitä lomittain. Mutta toki, jos lemppareita tulee eteen, jätän muut lepäämään.

    VastaaPoista
  6. Koiratkin vanhenevat:(,ja lenkit lyhenevät,useita pieniä päivässä 🐕🐾🐾)
    Onko tuo tarttuvaa,?on !,Tuulen matkassa tulee kaikenlaisia viruksia:))))
    Mukavaa ja nautinnollista viikonloppua!,kirjojen ja keppien kera:)

    VastaaPoista
  7. Missä kohtaa saamaton? kysyy sohvalla lorvija.
    Voiko tuohon kävelykilometrikisaan osallistua ulkomailta käsin - siis jaloin? Jos saisin siskon houkuteltua siihen ja itsekin pääsisin vähän pidemmälle kuin postilaatikolle ;)

    VastaaPoista
  8. Kiitos Liisa. Tuli yllätyskutsu äitienpäiväksi Porvooseen.
    Pöllön sisar voisi ilmoittautua Pöllön osoitteella. Tuossa kisassa on myös kuntakisa, joten voi olla, ettei ulkokuntalaisia hyväksytä. Mutta ainahan voi kysyä.

    VastaaPoista

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.