Autoilijat!

 Päivän tavoite:

Pysy hengissä!

Onneksi ei ilta- vaan aamulenkillä tapahtui seuraavaa:

Suojatie on bussipysäkin edessä. Suojatiellä ja myös siinä bussipysäkillä on keskuskoroke jalankulkijoiden turvana. Niinpä, kun bussi pysähtyi ottamaan matkustajia, kävelin huolettomasti suojatielle, koira tietenkin edelle. Kun pääsin bussin ohi näin silmäkulmassa liikettä. Sieltäpä joku kiireinen autoilija kaahasi vastaantulevien kaistaa eteenpäin, kun ei ollut aikaa pysähtyä bussin taakse. Säikähdin aikalailla. Ehdin alta pois ja ehti se kuskikin takaisin omalle kaistalleen korokkeen jälkeen ennenkuin vastaantulijat siihen törmäsivät. Mihin joillakin on niin kiire? Kuolemaan? Olen kyllä oppinut varomaan kaksikaistaisilla paikoilla, koska jos se reunimmainen auto pysähtyykin suojatien eteen, niin toista kaistaa painetaan surutta. Mutta tuollainen käytös on jo jotain ihan uutta.

Yöllä oli taas kuutamo ja Koirapojalla taas jotain masuhäikkää.

Illalla oli hempeää näkymää

 

ja päivällä poutapilviä.

---

Tänään en ole kuvia ottanut, enkä ehkä otakaan - ellei nyt jotain satu. Mutta otan käsittelyyn taas ämpärilistani:

---

Kohta 50. Treenaa itsesi hyvään kuntoon

Juokse puistossa, nostele käsipainoja, opettele joogaa - olisihan toki hienoa päästä varttuessaan vielä todella hyvään ruumiilliseen kuntoon ja kohdata iän mukanaan tuomat vaivat kehon ollessa huippukunnossa. Etuna on myös se, että fyysinen aktiivisuus lisää mielihyvähormonien eritystä ja mieliala kohoaa lihaskunnon kasvun myötä.

---

Tänään alkaa pilates, lempilajini, jonka pariin pääsen pitkästä aikaa. 30 päivän haastekin on käynnissä, joten uskallan ruksata tämänkin kohdan. Joku kyyninen tietysti siellä ajattelee, että ei siitä taaskaan tule mitään, mutta ajatelkoon. Täällä on ajattelun vapaus. Pakkohan ei jokaista ajatusta ole kuitenkaan sanoa ääneen. 

---

On vaihteeksi pumpattu verta pullotolkulla ja todettu, että kaikki ok - no kolesteroli oli hippusen yli, mutta sydän takoo tasaisesti. Tapasin taas terveyskeskuksessa aivan ihanan nuoren lääkärin, joka jaksoi kuunnella ja paneutua. Noin yleisesti voisin muodostaa sellaisen asenteellisen mielipiteen, että nuoremmat lääkärit ovat empaattisempia ja vanhemmat naiset tympääntyneimpiä. Mutta tulos ei ole tilastollisesti pätevä sillä otoskoko on pieni. Nyt on edessä kolmen kuukauden tsemppikierros ja sitten keskustelen taas tohtorin kanssa siitä, että tarvitaanko jotain lisäkeinoja vai onko kaikki ok.

Sitä on taas tullut tuhlatuksi. Tilasin adlibriksen alesta mummotettavalle yhden kirjasarjan ja samalla sitten ohimennen yhden sukkakirjan. On kyllä ihania malleja. Kukahan neulois...

---

Ja kiitokseksi teille, jotka sitkeästi jaksatte kommentoida, otos viimeaikaisista taivasnäkymistä. Taivaissa on ollut kaikenlaista.

Joka kerta lämmittää, kun huomaa uuden kommentin, mutta eniten tietenkin ne, jotka muistavat minua säännöllisesti.