tiistai 27. syyskuuta 2022

Oman kokoista

 

Ikkunat vois taas pestä, mutta hyvä jos edes tulisi imuroitua.


Jollakulla on karvanvaihto ja toisella blääh-olo. Se toinen yrittää ottaa vaarin hesarista lukemistaan soutaja-palomies Jari Saarion ajatuksista:
"On upeaa ylittää itsensä, ja elämä pysyy mielekkäämpänä, kun on tavoitteita, joita saavuttaa. Jokaisella on omankokoiset haasteensa."
---
Minunkokoinen haaste on nyt ensi viikonlopun kurssitapaaminen. Opintojen aloittamisesta on jo 45 vuotta. Sain kyllä paljon hyviä ystäviä, paljon kaikkea kivaa, mutta tuo sosiaalinen elämä on aina hankalaa.
---
Kerron sitten viikonlopun jälkeen, miten hirveän hauskaa oli. 😏
---
Kummasti kyllä jaksan aina kiinnostua noista meren ylityksistä. Tuo Saario aikoo soutaa yksin Atlantin yli ja takaisin. Sellaiset jutut on jotenkin pakko lukea. Itsensä ylittäminen kiehtoo, kunhan siihen ei tarvitse itse ruveta. 😲
 

 Hissukseen hiipii ruskakin tänne. Tuossa pihlajassa toinen puoli on kesäpihlajaa toinen syksyä. Mutta sulassa sovussa elävät.
---
Minua odottaa edelleen kasvimaa. Mukavampaa siellä on syysviileillä puuhastella kuin kesähelteillä. Projekteja ja suunnitelmia riittäisi - riittää. Sanotaan toistaiseksi, että riittää, ettei tule liikaa taas -isiteltyä. Sadonkorjuu on parempi vaihtoehto.


Joskus oli sellainenkin projekti kuin sukkasadonkorjuu. Voipihan se jossain edelleen pyöriä, mutta minä satoilen nyt yksin. Näitä sukkia varten purin kerää loputtomiin saadakseni samanlaiset väritykset. Itselleni eriparisukat sopii hyvin, mutta nämä menee tuonne lahjalaatikkoon, joka on taas tyhjentynyt. Aina pitää olla jotain hätävaraa, jos tulee sukkien tarvista. Näissä on palmikot vain toisella reunalla eli sujuvasti meni neulominen.
 

 Vähän konstikkaampaa, mutta helppoa kuitenkin, kun terät on yksiväriset.
---
Minähän ostin taas jossain mielenhäiriössä joku aika sitten Sissukan molemmat sukkakirjat. Minulla on noita sukkakirjoja ja -lehtiä ennestäänkin melkoinen läjä, eikä niistä paljon tule neulotuksi. Nyt olen antanut vieraille kirjat käteen ja sanonut, että jos löytyy jotain mieleistä mallia, saa joululahjaksi sukat. Mieleisiä on löytynyt. Tässä yhdet.


Lankavärjäys on nyt säilynyt homehtumatta, mutta lankoihin näyttää aika vähän väriä tarttuvan. Jonain päivänä puran tämän ja katson jatkokokeiluja sitten.



11 kommenttia:

  1. Harmittelit kadonnutta kommenttiani - käypä kurkkaamassa tuolta bloggerin postaukset -osiosta ja sieltä "kommentit". (En osaa tämän paremmin selittää paikkaa).
    Blogger joskus omassa blogissani väittää joidenkin kommenttien olevan roskapostia - tai ainakin kysyy, onko se roskapostia ia sieltähän niitä löytyi, niitä sähköpostissa olevia kommentteja, mutta ei blogissa näkyviä.

    Kauniita sukkia ja kauniita syksyisiä puita, jälleen kerran. Keltaista aurinkoa eli haapaa katselen tässä tuosta olohuoneen ikkunasta ja nautin syksystä!

    VastaaPoista
  2. Upea ruskakuvia. Tänä vuonna täällä etelässäkin on upea ruska. Vanhojen muistojen esiin nouseminen on joskus suloinen ”karvasta” hyvine ja huonoine muistoineen. Parhaimmillaan noissa tapaamisissa saa häivytettyä, niitä negatiivisia ja vahvistettua hyviä. Asuitte varmaan silloin aikoinaan internaatissa ja ne kokemukset on vahvoja, ainakin itsellä.

    Upeita sukkia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua sosiaalinen elämä aina etukäteen kaihertaa vaikka yleensö sitten on kivaa. Jos en pakottaisi itseäni menemään, jäisin aina kotiin möllöttämään ja sehän sitten harmittaisi jälkikäteen.

      Poista
  3. Töissä menin syömään ja oven edessä oli joku haastattelemassa kameran kanssa miestä. Olisiko ollut Pohjois-Suomen uutiset. Jos oli, niin saattaa kuvassa taustalla näkyä Repun säärystimet menossa postilaatikkoon, joka on siis ruokalan ovenpielessä. Tsemppiä kurssitapaamiseen, toivottavasti ne mukavien muistojen kaverit ovat paikalla. T Saukkis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei näkynyt ainakaan meidän uutisissa, mutta rupeanpa odottamaan.

      Poista
  4. Hauska idea antaa kirja käteen josta saaja saa valita haluamansa sukat. Vaan mikä eteen, jos valinta osuu johonkin supervaikeaan? Voiko silloin sanoa kuin ravintolassa, että tuota lajia ei ole juuri tänään?

    VastaaPoista
  5. Eikös sitä ohjeen mukaan osaa mitä vain. :)

    VastaaPoista
  6. Sukka Sadonkorjuu kuulostaa ja näyttää upealta...
    Minä tein vasta sukka inventaarion.... ja se ei kyllä motivoinut kutomaan keskeneräisiä valmiiksi... sillä minulla on muutamien poisheittämieni sukkien jälkeenkin vielä 58paria villasukkia... klups.... mutta ainakin viidet erilaisest viikossa onkin jalassani!!

    Mielenkiinnolla odotan kurssitapaamispostaustasi...
    covid-vuodet siirtäneet meidän vastaavia... joskohan jo ensi kesänä....

    Ja mitä tulee itsensäylittämiseen - niin sellaiseen ollaan starttaamassa... siitä hieman myöhemmin lisää, kun itsekkin tietää lisää... ennenkokematon kun on aina ja kaikessa kiehtonut niin kovin tätä ihmisluontoa, joka minulle on annettu/suotu!!

    Lokoisaa ja omannäköistäsi lokakuuta toivotellen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla ei oikein ole itsellä ehjiä villasukkia...

      Poista

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.