Iltataivas kellojen siirtelyn lähestyessä.
Iltataivas ennen kellojen siirtelyä.
Näin se ajankulu vaikuttaa.
Mutta aurinko nousee, eikä Koirapoika piittaa kellosta.
---
Minulla sen sijaan pimeyden myötä puhkesi suoni, runosuoni.
Runoratsuni ontuen ravaa
sukkalaatikot kaikille avaa.
Sukkia neulon ja sukkia annan,
huolta varpaiden lämmöstä kannan.
Talvella ulkona pakkanen koittaa.
Villasukat sen lämmössä voittaa.
Astetta alemmas pyydetään sulta.
Villasukkia saat kyllä multa.
Kylmät ja koleat asuinhuoneet
lisää on sukkien tarvetta luoneet.
Nina Laitisen Talven tullen -sukat kurssikaverille, jolla kuulemma on vain rikkinäisiä.
Perussukkia ystävälle, joka oli huolestunut lastensa varpaista ja halusi nimenomaan perussukkia. Kysyin väritoivetta "Jos on vihreää, niin yhdet vihreät". On vihreää. Vaikea kuvata tuollaista tummanvihreää. Väkisin tuli sinistä koko ajan.
Nämä ohuet fabelista erilaisilla kursseilla tehdyt taitavat jäädä itselle yösukiksi.
11 kommenttia:
Näillä keleillä ja tässä tilanteessa villasukkia kyllä tarvitaan 🤍
Kauniita taivaskuvia olet napannut 🤍 Itse en tuota kellojen veivaamista ymmärrä sitten yhtään, mutta minkäs sille tekee. Mukavaa sunnuntaita sinulle ja koirapojalle 🤍
hIENOJA!"
Huomenta! Hieno runosuoni on sulle puhjennut :) Ihania sukkia sitten jaksat neuloa.
Joo, entistäkin huonommin taas nukuttaa, ennen ja jälkeen kellojensiirron, illasta ja aamusta. Aurinkokin nousee jo.
Hienoja sukkia! Suosikkini on nuo oranssit.
Upea runo!
Ihana sukkaruno. Minäkin tykkään noista oransseista ja myös raitasukista. Niissä on kiva, vähän erilainen varsi.
Kellot voisi jättää rauhaan.
Kiitos. Possu tykkää vihreästä?
Joskus runoduoni kömpii esille.
Minäkin tykkään oransseista. Siksipä jäävät itselle.
Kiitos. Minähän tykkään pimeästä ajasta.
Muurahaisenpolkua resori.
Lähetä kommentti