maanantai 1. tammikuuta 2024

2024


 Pakkasta ja lunta kuten kuuluukin


ja jääpuikkoja ikkunassa. Jääpuikot ei ehkä ihan kuuluisi, mutta ovat jokavuotinen pakkasilo. Meille tehtiin muutama vuosi sitten ikkunaremontti eli ikkunat ei vuoda, mutta ikkunan yläpuolelta lämpöä pääsee ulos. Meillä on kyllä tänä talvena ollut ihan kivan lämmin. Lisäksi sisällä on sitä lämpimämpää, mitä kylmempää on ulkona. Aamulla herätessä tietää, että nyt on pakkasta, kun ylösnousu on niin leppeää.


Ulkona on kaunis satumaailma, mutta Fizbanin tassut ei tykkää, joten ihan vain pikaisesti käväistään ulkona ja tyydytään tekemään tarpeet enemmänkin sisälle.


Vuosi vaihtui kivuttomasti. Ensimmäisten rakettien kohdalla Fizban vähän hätääntyi, mutta kun totesi, etten minä reagoi, rauhoittui. Hirveä jyske oli taas. Minulla oli verhot tiukasti ikkunoissa (kaksinkertaiset verhot eli pimennysverho takana, joten mitään ei näy) ja telkkarin ääni isolla. Sinnittelin valveilla niin pitkään, että pahin rytinä oli ohi. Aamulla nostin pennun vain vessaan pissalle ja kakalle ja jatkettiin sitten vielä unia. Pentuhan nukkui jo illalla paljon, joten se heräsi ennen minua eli seitsemän maissa. Minä en silloin vielä kyennyt mihinkään.


Nyt olen kuitenkin jo hengissä ja vuosi on vaihdettu. Pitää kyllä varmaan ensi vuodenvaihteeksi etsiä jotain rauhallisempaa paikkaa. Nythän koira on vielä niin nuori, että kaikki menee uutuuden piikkiin, mutta kestääkö enää vuoden päästä.


Tapanahan on ollut suunnitella jotain uutta tulevan vuoden varalle. Toistaiseksi pitänee ensin saada tuo vanha vuosi läpikäydyksi.


Edessä on mm. talouskatsaus. Olen eläkkeelle jäämisestä alkaen pitänyt tarkkaa kirjanpitoa ja näin vuoden lopussa tehnyt koko vuoden laskelmat. Niitä voi verrata edellisiin vuosiin ja katsoa, mihin ne eurot oikein hupenee ja missä voisi pihistää. Se on aika tylsää puuhaa, mutta myös aika valaisevaa. Kunhan olen saanut kaiken tehtyä, mietin noita tulevaisuudensuunnitelmia. Kyllähän minä tietenkin jotain teen, mutta lähinnä mietin, kannattaako niitä julkistaa. Julkisuus voisi kannustaa yrittämään, mutta aina on se pelko, että joku besserwisser haluaa mollata selkärangattomuuttani. 
---
Minulla oli viime vuoden kalenterissa mietelause, joka sopinee tähänkin vuoteen:
Joka aamu synnymme uudelleen. Vain se, mitä teemme tänään, merkitsee.


Hyvää vuotta 2024 kaikille! Toteutukoot unelmanne!
 

16 kommenttia:

  1. F:llä on hieno pusero, tyylikäs kerrassaan. Hyvä, että rakettien kanssa sujui hyvin. Meillä meni myös hyvin: Sisällä alkuillasta kuunneltiin vaimeita paukkeita, käytiin myös ulkosalla pienillä pisulenkeillä lähistöllä. Koira kuulosteli pauketta, mutta ei sen ihmeempää. Sitten puolilta öin alkavaan äveripaukkeeseen reagoi haukkumalla ulos. Mutta lopetti, kun tulin viereen, avattiin sälekaihtimet, ja katseltiin hetki valoja yhdessä. Hyvin meni. Kovat pakkaset kurjuutta, ja tassuille varsinkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä pidin visusti näkymättömissä. Luotin siihen, että kun itse pysyn tyynenä, ei tule ongelmia. Tänä vuonna onnistui.

      Poista
  2. Onpa hyvä, että rakettien kanssa meni hyvin. Meillä oli täällä Nurmeksessa iso ilotulitus, koska kaupunki täyttää 50-vuotta. Ihmettelin, kun muutamat katselijat olivat ottaneet koiransa mukaan ilotulitusta katsomaan ja pelkäsiväthän ne.
    Ihanaa alkanutta vuotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika outoa ottaa koira mukaan. Tosin oli minullakin sellainen koira, joka ei mihinkään reagoinut. Oli omasta mielestään maailman kuningas.

      Poista
  3. Hienoa, että vuosi vaihtui Fizbanin kanssa rauhallisesti; totesi varmaan, että mitä minä noista, kun ei emäntäkään, käydään nukkumaan :)
    Tuohon talouskatsaukseen sanoisin, besserwisserinä ;), että sinun muka-selkärangattomuutesi ei kyllä taida kuulua meille kenellekään - vai mitä? Jotta jos siltä tuntuu, että "turhaa" (ja kukas sen sitten määrittelekään) on tullut ostettua, niin kukapa ei olisi ostanut.
    Minä ainakin voin tunnustaa ostaneeni ja heti kun tästä kaupoille pääsen, niin aion aloittaa sen taas :)
    (Vai mitä sanot, onko uusi sähköhammasharja tarpeellinen, kun huushollissa on niitä ennestään neljä ja kaikki kyllä vielä surisee...:D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo ongelma ei liittynyt kyllä taloiuteen vaan pikemminkin kuntoiluun.

      Poista
  4. Hienoa, kun noin rauhallisesti selvisitte uudesta vuodesta.
    Välillä saa ostaa, mikä piristää ja olkoon vaikka muista turhuutta. Meillä on vain laskelma kuun lopussa, menikö enemmän vai tuliko. Jos alkaisi mennä enemmän ilman selkeää syytä, niin kirjanpito on oiva tapa nähdä, mihin rahansa upottaa. Viime vuosi oli itselleni kallis; ne hampaat,ne hampaat.
    Hyvää alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on enimmäkseen miinuksella talous, mutta ei haittaa.

      Poista
  5. Rauhallinen esimerkki rauhoittaa näköjään koiralasta kuten ihmislapsiakin (kyllä sen huomaa, kenen vanhemmat ovat rauhallisia ja kenen eivät) - oppivat sitten myöhemmin itse pelkonsa. Minä menin nukkumaan klo 23 enkä herännyt klo 24 kuten olen joka vuosi herännyt. Kuulemma pauke oli tavanomainen. Päivä kului komisario Palmun seurassa, joulukalenterihuivin langanpäitä päätellen. Hyvää uutta vuotta, T Saukkis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitenkähän minun toinen lapsi oli kunnon adhd ja toinen aina tyyni. Tosin adhd oli kotona helppo, tyyni taas myrskysi kotona.

      Poista
  6. Upeita talvikuva! Onneksi vuoden vaihde on taas kerran ohi ja elämä rauhoittunut. Ilotulitteet aiheuttaa monille koirille pelkoa, mutta onneksi Fizban ei ollut kovin peloissaan, selvisi ekasta kerrasta vähällä. Hyvää uutta vuotta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt meni ihan hyvin. Toivottavasti jatkossakin. Elämä paukkuaran koiran kanssa on haastavaa.

      Poista
  7. Kauniit on maisemat, ja ihanasti aurinkoista. Paitsi sähkön hinta taas pomppii, mut onhan tässä nautittukin jo leipomisesta ym. Mutta tällä viimalla ei huvita ulkoilla kyllä enää.

    Mullakin on joka kk merkitty ostot, mutta...olen ollut laiska enkä ole (vielä) niitä yhteen laskenut. Ennen tein koneella, nyt olen tainnut unohtaa exelin käytönkin. Nyt jos aloittas tänä vuonna, vielä ehtisi. Muuten lasken vaan laskurilla viimevuotiset.

    Olisi hyvä olla tulevaisuuden suunitelmia, muuten vaan ajelehtii aamusta iltaan, päivästä toiseen. Sitten taas miettii, miksi ihmeessa en tehnyt sitä tai tätä, kun oli aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajelehtiminenkin on ihan hyvä tapa selvitä tästä elämästä.

      Poista
  8. Hyvä miete lause! Hienoa, että uusi vuosi meni ”kivuttomasti”.

    VastaaPoista

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.