perjantai 13. joulukuuta 2019

Luukku 13



Googlen avustuksella sitten päästään vihdoinkin vuoren toiselle puolelle. Sieltä löytyy suojaisa laakso, jonne talvi ei ole vielä yltänyt. Jääluu huomaa, että jopa yksi hepokatti on ruohikossa soittelemassa. Outoahan se on tupsahtaa keskelle väriloistoa monen päivän lumessa tarpomisen jälkeen, mutta on se mukavaakin. Ei Pitkähammaskaan ollut tiennyt, että vuorten keskellä on tällainen vehreä laakso. Tänne voitaisiin tehdä joskus pitempikin retki, kunhan löydetään helpompi tie kotiin. Vuorten yli ei kyllä nyt palata.

Pisteet
Possu 5
Anne 4 
Saukkis 3  
Saga 1

5 kommenttia:

Mammuttimaiset kiitokset kommentistasi!
Aina on kiva, kun joku sanoo jotain, ilmaisee mielipiteensä, osoittaa käyneensä tälläkin tontilla.